Referee-artikkelit
Teatterin ja tanssin moninainen – Ritva Arvelo ja modernin tanssin sukupolvet Riikka Korppi-TommolaAktiivisuus useilla eri taiteen kentillä kuuluu tämän ajan uuden sukupolven toimintamalleihin. Ritva Arvelo (s. 1921) on edellisen vuosituhannen poikkeuksellisen monialainen toimija. Hän totesikin vuonna 1968 kirjoittamassaan teatteripamfletissa, Teatterimme umpihaude, toimineensa näyttelijänä, ohjaajana, teatterihallinnon jäsenenä, opettajana, tanssijana, koreografina ja teatterikirjoittajana. Näitä roolejaan Arvelo toteuttikin vaihdellen aika ajoin ensisijaista intohimon kohdettaan.
Lue lisää »
Katsaukset ja puheenvuorot
1800–luvun amerikkalainen Kalevanpoika: Henry Wadsworth Longfellow Sirpa SaleniusRunoilija Henry Wadsworth Longfellow (1807–1882) oli 1800-luvulla yksi tunnetuimmista amerikkalaiskirjailijoista. Longfellow oli jo nuoruusvuosinaan kiinnostunut vieraista maista, niiden kulttuureista ja kielistä. Yhtenä kiinnostuksenkohteena Longfellowilla oli Suomi ja sen kirjallisuus. Erityisesti Kalevala teki suuren vaikutuksen amerikkalaisrunoilijaan ja hänen kirjalliseen tuotantoonsa.
Lue lisää »Kolumnit
Murtuuko rahavalta tai demokratia? Vuoden 1918 sisällisota ja nykyaika -enemmän eroja vai yhtäläisyyksiä? Kati KatajistoWall Street -mielenosoitukset ovat niin paljon tunnetta, että ne saattavat kuuluisan sosiologin Zygmunt Baumanin mukaan haihtua ilmaan. (lähde: Helsingin sanomat) Liikkeeltä puuttuu ajattelu, päämäärät ja keinot. Näin rahanvallan vastustajia on mediassa kritisoitu yleisemminkin, mutta osuuko kritiikki maaliin? Kuka voi sanoa tietävänsä, miten globaali järjestys toimii ja mihin pitäisi oikeasti pyrkiä?
Globaalistuvassa maailmassa vaaditaan uudenlaista suhteellista ajattelua esimerkiksi [...]
Haastattelut
Verkostoitumisen historiaa. Marko Hakasen väitöskirjahaastattelu. Anu AlapartanenMarko Hakanen väitteli 9.9.2011 Jyväskylän yliopistossa väitöskirjallaan Vallan verkostoissa: Per Brahe ja hänen klienttinsä 1600-luvun Ruotsin valtakunnassa. Hakasen vastaväittelijänä toimi Mirka Lappalainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Petri Karonen Jyväskylän yliopistosta. Varhaismoderniin historiaan erikoistunut Marko Hakanen tarkastelee väitöstutkimuksessaan 1600-luvun verkostoitumista ja sen yhteiskunnallista merkitystä Per Brahen klienttisuhteiden kautta.
Lue lisää »Lectio praecursoria
Lectio praecursoria 16.12.2011 Ville SarkamoEsimodernin ajan maailma oli paljon yhteisöllisempi kuin nykyaikamme. Soturikulttuurissa odotettiin yksilön uhraavan itsenä yhteisönsä hyväksi. Palkkioksi tästä uhrimielestä tarjottiin kunniaa ja sitä oli tarjolla sotakentillä. Sotureille kunnian ja soturiarvojen maailmassa kunnostautuminen taistelussa oli elämän keskeisin päämäärä. Ville Sarkamon väitöskirja ”Karoliinien soturiarvot. Kunnian hallitsema maailmankuva Ruotsin valtakunnassa 1700-luvun alussa” tarkastettiin 16.12.2011 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Kimmo Katajala, Itä–Suomen yliopistosta ja kustoksena Professori Petri Karonen Jyväskylän yliopistosta.
Lue lisää »
