Soitinten ja kirkkolaulun problematiikasta digitaalisen kirjeen katoavaan aineellisuuteen

Siinä missä viime numerossa painopiste oli enimmäkseen taloudellisissa ja sosiopolittisissa näkökulmissa pitkään 1800-lukuun, tällä kertaa suurennuslasin alla on kulttuuri kaikessa monimuotoisuudessaan. Laaja kirjo pätee myös lähteisiin ja tutkimusmenetelmiin, joten voisiko tämänvuotista 1800-luku-kokonaisuutta tyylikkäämmin päättää? Kaikki artikkelit ovat 1800-luvun tutkimuksen verkoston yhdeksännen vuosikonferenssin esitelmien pohjalta syntyneitä.

DIGITAALISEN KIRJEEN KATOAVA AINEELLISUUS?

Tässä artikkelissa käsittelemme kirjeiden materiaalisuutta ja sen merkitystä 1800-luvun todellisuudessa. Nostamme esiin parhaillaan digitaalisena editiona ilmestyvän Elias Lönnrotin kirjeenvaihdon, 1800-luvun keskeisen suomalaisen kirjeverkoston, ja kerromme haasteista ja ratkaisuista, joita paperisen kirjeen digitaaliseen julkaisemiseen on liittynyt. Lopuksi pohdimme digitaalisen kirjeen käyttöä tutkijan työn kannalta: mitä merkitsee aineellisuuden katoaminen?

Daguerreobase-tietokanta tutkimuksen työvälineenä

Daguerreotypia oli ensimmäinen kaupallisesti menestynyt valokuvausmenetelmä. Se julkistettiin Ranskan tiedeakatemiassa vuonna 1839, ja on nimetty keksijänsä, Louis Jacques Mandé Daguerren mukaan. Daguerreobase-tietokanta on kaikille avoin monikielinen, ja yhä kasvava tietokanta. Sen tavoitteena on kerätä yhteen tiedot ja kuvat eurooppalaisista daguerreotyypeistä, jotka ovat hajallaan eri maiden yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa sekä daguerreotyyppeihin liittyvää kirjallisuutta.

The Voice of a Lost Generation

Vera Brittain (1893-1970) was born into an era steeped in Victorian/Edwardian values, but she nevertheless became an independent thinker who wanted more from her life than what was expected. Her experiences as a volunteer nurse in the First World War and the personal losses she suffered transformed her world irrevocably and played a crucial role in making her one of the most important pacifists, internationalists and feminists of the 20th Century.

Long war, shorter diary

Mabel Goode (1872-1954) is not someone whose name is etched into the British ’national memory’. In fact, before the publication of her diary she was practically unknown outside the Goode family. The diary under scrutiny here provides informative glimpses of everyday life during the first three years of the war.

Johanna Skurnik: ”Making Geographies: The Circulation of British Geographical Knowledge of Australia, 1829–1863”. Lectio praecursoria 25.11.2017.

Olen väitöskirjassani tutkinut, kuinka tiettyjen brittitoimijoiden ryhmät osallistuivat Australian mannerta koskevan tiedon tuottamiseen 1800-luvun keskivaiheilla. Tutkimukseni näkökulma on ajankohtainen ja nykyhetken kannalta kiinnostava, sillä kysymykset siitä, kuinka ymmärrykset globaalisti tunnustetuista ”tosiasioista” ovat syntyneet, ovat läsnä monien nykypäivän ilmiöiden kohdalla.