Erään mutkikkaan suhteen anatomia – Valokuvat ja historiantutkimus

Tässä numerossa eri aloilta ja yliopistoista tulevat suomalaistutkijat esittelevät kuva-aineistoihin perustuvaa tutkimustaan. Lähteenä käytetään monenlaisia valokuvia, ja kuville esitetään monenlaisia kysymyksiä. Artikkeleita yhdistää aito kiinnostus kuvan arvoon lähdeaineistona, ja artikkelit osoittavatkin, miten eri tavoin kuva-aineistoa voi käyttää lähteenä ja miten monenlaisiin kysymyksiin siitä voi saada vastauksen. Kaikkia artikkeleita yhdistää myös ymmärrys siitä, että kuva-aineiston käyttöä lähteenä ei pidä tarkastella vastakkainasetteluna tai joko-tai -asetelmana: kuva-aineisto on lähteenä parhaimmillaan, kun sitä käytetään rinnan muiden aineistoryhmien kanssa.

VALOKUVAT TEHDASYHTEISÖTUTKIMUKSESSA

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Tai jättävät kertomatta tai kertovat jotakin ihan muuta kuin oletetaan. Muistitietotutkimuksessa valokuvat ennen kaikkea auttavat kysymään ja vastaamaan. Valokuvat haastavat niin tutkijaa kuin haastateltavaakin. Kuvat antavat vastauksia, mutta herättävät myös kysymyksiä, jotka muuten jäisivät helposti kysymättä. Valokuvat Forssan tekstiiliteollisuudesta kertovat tehdasyhteisön ihmisten moninaisesta arjesta. Naisista, miehistä ja lapsista. Työstä, asumisesta ja vapaa-ajasta.

Kummallisten, kiehtovien kuvien kirja

Katselukirjana teos on eittämättä erinomainen. Maahengen kirjat ovat poikkeuksetta kauniita, ja tässäkin kirjan paperi on valittu valokuvien kannalta oivallisesti. Myös kuvakokoja taitavasti varioiva, mutta muuten varsin eleetön taitto tekee kirjasta miellyttävän selailukokemuksen sellaiselle, joka ei etsi tietoa vaan tunteita ja tunnelmaa. Kalhan ja Tahvanaisen kuvavalinnat tuovat lukijan ihailtavaksi kansanvalokuvauksen moniulotteisuuden.

Oppaita kuvien kanssa työskentelyyn

Sekä Agenten der Bilder että Arbeit am Bild ovat erinomaisia, konkarien kynästä lähteneitä teoksia. Arbeit am Bild -teoksen kohdalla olisi tietysti helppo kritisoida erilaisten kuva-aineistoryhmien (esim. postimerkit, mikroskooppikuvat) puuttumista aineistoryhmien joukosta, mutta toisaalta on selvää, ettei yhteen kirjaan voi mahduttaa kaikkia. Paljon perustavanlaatuisempi huoli liittyy sen sijaan Visual History -tieteenalan kykyyn saada nuoria tutkijoita joukkoonsa. Etenkin Arbeit am Bild -kirjan kirjoittajien nimet ovat huomattavan tunnettuja alallaan, mutta kirjaa olisi ”virkistänyt” myös nuoremman polven pääseminen mukaan kirjoittajakuntaan, joka nyt koostuu professoreista, dosenteista ja muista ansioituneista tutkijoista.

KANSA TAISTELI, KUVAT KERTOVAT

Teoksessaan Taistelusta taiteeksi. Tiedotuskomppanioiden valokuvat Ateneumin suomalais-saksalaisessa Taistelukuvaajain näyttelyssä 1942 Marika Honkaniemi analysoi suomalaisten ja saksalaisten tiedotus- ja propagandavalokuvaajien yhteistyönäyttelyä sekä erityisesti esillä olleita 137 suomalaista TK-valokuvaa. Taistelukuvaajain näyttely avattiin toukokuussa 1942, ja sen järjesti Propaganda-Aseveljet ry, mainosalan toimijoiden ja toimittajien perustama järjestö. Ateneumissa oli esillä kahden viikon ajan yhteensä 480 teosta: valokuvia, piirroksia ja maalauksia, ja lisäksi erillisessä näyttelyssä myös puhdetöitä. Vaikka näyttely – ja erityisesti suomalaisten TK-kuvien osasto – kokonaisuutena ja tutkimuskohteena on varsin rajallinen, on tarkastelu vaatinut laajan taustatyön sekä luovan, erilaisia lähderyhmiä kartoittavan ja mutkikkaita johtolankoja yhdistelevän tutkimusprosessin. Lopputulos on kattava kuvaus näyttelyn taustalla vaikuttaneista tekijöistä sekä analyysi esillä olleista suomalaisista valokuvista ja siitä, mitä niillä haluttiin viestiä.