Gozan-kirjallisuus — Viisi vuorta ja kymmenen temppeliä

Japanilaisten Gozan-temppeleiden zenmunkkien kirjoittaman runouden rooli japanin kirjallisuudessa on hyvä esimerkki tärkeästä mutta huonosti tunnetusta osa-alueesta japanilaisen kirjallisuuden historiassa. Tämä johtunee pitkälti niiden sisällöllisestä monimuotoisuudesta. Vaikka zenmunkin päätyö oli henkinen harjoitus, gozan instituutiona osallistui niin virkamiestyöhön ja diplomatiaan kuin yleiseen taide-, opetus- ja kulttuuritoimintaan, ja oli siten myös keskiaikaisen sosiaalisen maailman keskiössä.

Mukashi, mukashi, olipa kerran japanilaissatuja Suomessa: Katsaus japanilaisten satujen käännöshistoriaan

Japanilaisten satujen suomennoshistoria alkaa lehdistöstä 1877 – vain kaksikymmentä vuotta Japanin länsimaille avautumisen jälkeen. Ensimmäiset itsenäiset satuteokset julkaistiin kuitenkin vasta 1918 eurooppalaisen välikielen kautta käännettyinä ja suoraan japanista suomennettua satukirjaa saatiin odottaa vuoteen 1928. Kääntäjät olivat aikansa älykköjä, avaramielisiä naisia ja miehiä, joiden suhde Japaniin oli omanlaisensa.

Murakami Haruki: Postmoderni vaiko sittenkin perinteinen japanilainen?

Japanilaista kulttikirjailija Haruki Murakamia luonnehditaan usein kirjailijana postmoderniksi, ja hänen romaanejaan kuvaillaan adjektiiveilla maaginen ja hypnoottinen. Suorastaan banaalin arkisesti kuvattuihin tapahtumiin upotetut mielikuvitukselliset elementit ja yllättävät sukellukset fantasiamaailmoihin ovat puolestaan […]

Mishima Yukion kirjallisuuskäsitys: dialogi Nihon Rōmanhan kanssa

Mishima Yukio (三島由紀夫, oikealta nimeltään Hiraoka Kimitake, 平岡公威, 1925–1970) tuo usein suomalaisen lukijan mieleen melko yksipuolisen kuvan machosta, miekka käsissään esiintyvästä Japanin viimeisestä seppukun suorittavasta samuraista, tai asenteiltaan jopa fasistisesta kirjailijasta. Tämä […]

Ahdinkoa, toivonväreitä ja empatiaa miekkataituruuden varjossa

Fujisawa Shūhein (1927-1997) novelleja on käännetty myös englanniksi, joista tässä arvioimani ovat peräisin kokoelmasta The Bamboo Sword and Other Samurai Tales. Olen valinnut sen kahdeksasta novellista neljä pisintä, sillä etenkin ne valaisevat kiehtovilla tavoilla Edo-kauden yhteiskunnan monimutkaisia sosiaali- ja valtarakenteita, sukupuolisuhteita sekä ennen kaikkea syitä köyhempien samuraiden taloudellisiin vaikeuksiin.

Love poetry by monks: Buddhist notions in late Heian and early Kamakura love poetry

This seems to indicate that the love poetry of monks may mostly have been no more than a series of literary constructs, stylised fabrications that would have emulated the feelings expressed in allegedly genuinely motivated texts by lay authors. But a closer look at both does not reveal any significant differences of quality between love poems by monks or laymen. This again would lead us to think that perhaps most waka on the topic of love, no matter how intense feelings they seem to convey, are in reality just the outcome of a language game with no really deep emotional background.

The Abduction of Murasaki no Ue as a pattern of parody in medieval Japanese court literature

In conclusion, humorous and parodic elements seem to have a crucial role in the text in question. The mockery seems to be targeted towards court society, but the critical shades are light as the author her/himself must have belonged to the same social circle. The interpretation of this short story as some sort of game or quiz, where the author is stimulating her/his reader’s imagination, casts new light on humorous short stories.

Japani, kissojen valtakunta

Japanin kirjallisuuden ehdoton kissaklassikko on kuitenkin Natsume Sōsekin Wagahai wa neko de aru eli ”Minä olen kissa”. Siinä ylimielisenä kertojahahmona toimiva kissa ruotii rakastettavan kaikkitietävästi japanilaisen keskiluokan elämää ja ennen kaikkea ihmisten typeryyttä.

Henna-Riikka Pennanen: ”Material, Mental, and Moral Progress: American conceptions of civilization in late 19th century studies on ‘things Chinese and Japanese’”. Lectio praecursoria 7.2.2015.

Suurimman jakolinjan asiantuntijat vetivät aasialaisen ja länsimaisen sivilisaation välille. Aasialainen sivilisaatio oli läpikotaisin konfutselainen, kollektivistinen, epätasa-arvoinen ja jälkeenjäänyt. Läntinen sivilisaatio, ja erityisesti sen amerikkalainen sivuhaara, sen sijaan esitettiin kristillisenä, individualistisena, tasa-arvoisena, vapaana ja kansanvaltaisena.

Elämänohjeita, kunniantuntoa, propagandaa, verenvuodatusta: Bushidon sotilaskulttuuriset ja poliittiset vaikutukset Edo-kaudelta Tyynenmeren sodan jälkinäytökseen

Bushidōn ”evoluutio” on ikimuistoisia perinteitä, idealisointia ja moderneja suurvaltapyrkimyksiä sekoittava tarina, jonka varrelta löytyy niin ihaillun jälkimaineen saaneita kansallissankareita kuin suoranaisia sotarikollisiakin. Silti sitä ei tule pitää pelkästään sotaisaan mielenlaatuun vetoavana säännöstönä, jona se helposti näyttäytyy varsinkin karmean huipentumansa 1930- ja 1940-luvuilla saaneen militarismin valossa.

Tezuka Osamu’s MW: Challenging Politics and Society Through Manga

MW, one of Tezuka’s lesser-known stories first serialized in 1976, is an example of how the artist attempted to radically reinvent his work by publishing lengthy, adult-oriented, action-packed, and often violent and highly political thrillers. It is also a work that, because of its explicit tackling of sensitive, even taboo themes, is often ignored in reviews of Tezuka’s oeuvre and in exhibitions or museums dedicated to his work.

”Kääntäjä on ikkuna, jota parhaimmillaan ei huomaa, tärkeää on vain mitä sen läpi näkyy.”: haastattelussa kääntäjä Kai Nieminen

Kai Nieminen on japanilaisen kaunokirjallisuuden kääntämisen pioneeri ja taituri, jonka nimeä ei voi olla mainitsematta, kun aiheena on japanilaisen kaunokirjallisuuden asema Suomessa. Vuosikymmenten aikana lukuisia teoksia japanilaista proosaa, runoutta ja näytelmiä suomalaisille lukijoille välittäneen Niemisen polku mestarikääntäjäksi on ollut pitkä ja polveileva.

Juha Sahi: ”Verkostot kaukaiseen itään. Suomen kauppasuhteet Japaniin 1919–1974.” Lectio praecursoria 19.3.2016.

Niin tuonti- kuin vientikaupassakin kehittyivät suomalaisten ja japanilaisten yhtiöiden väliset suhteet 1900-luvun alussa hallinneista epäsuorista verkostoista aina suoriin ja lopulta täysin välikäsistä vapaisiin välittömiin yhteistyösuhteisiin. Tämä kaupan verkostoissa realisoitunut evoluutio selittää pääosin kussakin yhteistyösuhteessa koetut onnistumiset ja epäonnistumiset sekä tarjoaa vankan perustan ymmärtää ulkomaankaupan tilastotietojen havainnollistamaa kaupan arvon ja määrän kehitystä.

Japanilaisen nuoren miehen muistelmat Euroopan naisista 1970-luvulla

Kirja on matkaopas pienellä budjetilla yksinään Euroopassa matkustaville nuorille japanilaisille miehille, joita kautta kirjan puhutellaan ”playboyksi” oletetun lukijakunnan mukaan. Ryhmämatkoista neuvotaan pysymään kaukana, koska ne ovat kalliita, eikä niillä koe mitään olennaista. Eurooppa on pienistä vaaroista huolimatta pääasiassa varsin turvallinen paikka.