KUVA 4: Tervikin kartano Pernajan pitäjässä. Se kuului 1779–1820 vapaaherra Robert Wilhelm De Geerille, Porvoon maapäivien maamarsalkalle, joka korotettiin kreiviksi 1809. Kreivisuku kirjattiin Ritarihuoneeseen nimellä De Geer till Tervik. Suku sammui mieslinjalta kreivi Robert Otto Wilhelm De Geer till Tervikin kuolemaan 1855, jolloin kartano siirtyi tämän sisarelle ja sisaren miehelle Gustaf Robert Ehrnroothille ja sitä kautta Ehrnrooth-suvulle. Kartano on edelleen suurtila.

Referee-artikkelit

Suurtilat ja Suomen aateli 1800–1900-luvuilla Alex Snellman

Suurtilan omistus ja siihen liittyvä laajamittainen maatalous olivat ilmiöitä, jotka 1800-luvun alussa liittyivät aateliseen elämäntapaan. Kartanotalous, -kulttuuri ja -asuminen liittyivät erottamattomasti aateliin, vaikka aina oli aatelisia, jotka eivät omistaneet kartanoita, ja kartanonherroja, jotka eivät olleet aatelisia. Aatelisten osuuden suhteessa muihin kartanoita omistaviin ryhmiin on katsottu supistuneen 1800-luvun kuluessa. Tässä artikkelissa tarkastelen, miten aatelisten aseman on oletettu heikenneen, sekä osoitan, mitä aatelin ja kartanoiden suhteelle todella tapahtui tärkeimmän kartanoalueen eli Uudenmaan kohdalla. Lopuksi näemme, kuinka kyse ei ollut pelkästään aatelin aseman suhteellisesta heikentymisestä kartanojärjestelmän sisällä, vaan kuinka kaksi syvää kriisiä koetteli koko kartanojärjestelmää 1900-luvulla.

Lue lisää »

Katsaukset ja puheenvuorot

Sodan muisti. Talvi- ja jatkosota 2000-luvun historiallisessa romaanissa Marita Hietasaari

“Talvisodan alkamisesta 70 vuotta”, kertoivat sanomalehdet ja tv-uutiset 30.11.2009, vajaa kaksi vuotta myöhemmin otsikoitiin samoin sanoin jatkosodasta. Vuosipäivinä tapahtumia ja sotaveteraaneja on muistettu valokuvanäyttelyin, seminaarein ja juhlapuhein. Sotien merkitys kansalliselle identiteetillemme on edelleen suuri, mikä näkyy niin tutkimuksen kuin historiallisen fiktion innossa käsitellä tapahtumia. Kaksituhattaluvun historiallinen romaani kuvaa talvi- ja jatkosotaa aiemmin vaietuista näkökulmista osallistuen [...]

Lue lisää »

Kolumnit

Murtuuko rahavalta tai demokratia? Vuoden 1918 sisällisota ja nykyaika -enemmän eroja vai yhtäläisyyksiä? Kati Katajisto

Wall Street -mielenosoitukset ovat niin paljon tunnetta, että ne saattavat kuuluisan sosiologin Zygmunt Baumanin mukaan haihtua ilmaan. (lähde: Helsingin sanomat) Liikkeeltä puuttuu ajattelu, päämäärät ja keinot. Näin rahanvallan vastustajia on mediassa kritisoitu yleisemminkin, mutta osuuko kritiikki maaliin? Kuka voi sanoa tietävänsä, miten globaali järjestys toimii ja mihin pitäisi oikeasti pyrkiä?
Globaalistuvassa maailmassa vaaditaan uudenlaista suhteellista ajattelua esimerkiksi [...]

Lue lisää »

Haastattelut

Luovaa reagointia 1500-luvun hallinnossa. Ulla Koskisen väitöshaastattelu. Maria Kallio

Ulla Koskinen väitteli 3.12.2011 Tampereen yliopistossa väitöskirjallaan “Hyvien miesten valtakunta: Arvid Henrikinpoika Tawast ja aatelin toimintakulttuuri 1500-luvun lopun Suomessa”. Koskisen vastaväittelijänä toimi professori Petri Karonen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Pertti Haapala.

Lue lisää »

Lectio praecursoria

Heli Rantala: “Sivistyksestä sivilisaatioon. Kulttuurikäsitys J. V. Snellmanin historiallisessa ajattelussa”. Lectio praecursoria 11.5.2013 Heli Rantala

FM Heli Rantalan (o.s. Heino) väitöskirja Sivistyksestä sivilisaatioon. Kulttuurikäsitys J. V. Snellmanin historiallisessa ajattelussa tarkastettiin 11.5.2013 Turun yliopistossa. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Marja Jalava (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Salmi.
Vuonna 1860 sveitsiläinen historioitsija Jacob Burckhardt julkaisi teoksen Die Kultur der Renaissance in Italien. Suomen kielellä teos ilmestyi lähes sata vuotta [...]

Lue lisää »