Ajankuvaa etsimässä

Tämä on ensimmäinen kerta Ennen ja nyt -julkaisun historiassa, kun elokuville on omistettu kokonainen numero, joten aihe- ja lähestymistapojen kirjo on laaja. Valtaosa artikkeleista on vieläpä perustutkinto-opiskelijoiden käsialaa.

Julie Taymorin Frida (2002) ja elämäkertaelokuvan konventiot

Tässä esseessä pohdin elämäkertaelokuvien konventioita ja sitä, miten niitä on käytetty Julie Taymorin Frida -elämäkertaelokuvassa. Minua kiinnostaa erityisesti se, miten konventiot ilmenevät suhteessa Kahlon taiteilijuuteen, sukupuoleen ja siihen, miten hänet näytetään. Tarkastelen myös sitä, millainen narratiivi Kahlon elämästä on elokuvassa muodostettu ja miten se vertautuu siihen, miten naisia elämäkertaelokuvissa on perinteisesti käsitelty.

Me ja muut – kahden maailman eroavaisuuksien ilmaisu musiikin keinoin The Wicker Man (1973) -elokuvassa

Tässä artikkelissa paneudun The Wicker Man (Britannia 1973) -elokuvaan sekä sen scoreen, ja erittelen niiden luomia merkityksiä. Ennen kaikkea voidaan kysyä, miten musiikki luo elokuvan tunnelman ja minkälaisia viestejä se pyrkii välittämään katsojalleen. Elokuva voidaan lokeroida kauhuelokuvaksi, mutta scoren sisällöstä johtuen se voidaan myös määritellä musikaaliksi.

Maskuliinisuuden audiovisuaalinen representaatio elokuvan Lainsuojaton (1976) alkuperäismusiikissa

Tässä artikkelissa tarkastelen maskuliinisuuden representaatiota elokuvassa Lainsuojaton Josey Wales. Kiinnitän kontekstuaalisessa lähiluvussa huomiota erilaisiin musiikillisiin merkkeihin, joiden avulla ilmennetään maskuliinisuutta. Käytän tapausesimerkkinä elokuvan alkutekstijaksoa, joka kuvaa päähenkilö Walesin vaiheita Amerikan sisällissodassa. Alkutekstijaksossa keskiössä ovat Jerry Fieldingin alkuperäismusiikin militaariaiheet, jotka yhdistetään stereotyyppisesti maskuliinisuuteen.

”At the beginning of time the clock struck one”: Aika ja sen merkitys elokuvassa The Railway Man (2013)

The Railway Man sekä elokuvana että kirjana tuntuu korostavan aikaa ja sen merkitystä traumatisoivan kokemuksen kannalta. Esimerkiksi aika ja sen kadottaminen tulevat hyvin esiin Lomaxin kirjassa: ”Almost the first decree they [the Japanese] made was to remove the sense of time by which we lived [ – – ].” Tarkastelen siis sitä, miten aika näyttäytyy elokuvassa ja millainen sen merkitys on.

Terrorismia vai vapaussotaa? La Battaglia di Algeri -elokuva imperialismin kuvauksen merkkiteoksena

Imperialismi ja kolonialismi on elokuvahistoriassa paljon kuvattu aihe, mutta millä tavoin sitä esitetään? Tässä artikkelissa tutkitaan Gillo Pontecorvon La Battaglia di Algeri (1966) -elokuvaa. Näkökulmana on elokuvan sisäinen ja ulkoinen maailma, sekä niiden suhde. La Battaglia di Algeri on tyyppiesimerkki historiallisen elokuvan mahdollisuuksista ja voimasta. Se todistaa, kuinka monikäyttöinen työkalu elokuvan ja historian suhde voi olla historioitsijalle.

JFK: The Murder Conspiracy of All Times – or Oliver Stone’s Fixation?

The aim of this article is to analyse JFK in light of what it has to say about the alleged conspiracy and some of the possible motives behind the assassination. Because the film is absolutely massive and full of minuscule facts, factoids and fiction, I have concentrated on some key or otherwise interesting scenes and their relation to the much debated narratives of the real events – in the motorcade and beyond.

Audrey Hepburnin sotavuodet – synkkyyttä ja valoisia hetkiä natsimiehityksen keskellä

Audrey Hepburnista on kirjoitettu lukemattomia elämäkertoja, jotka keskittyvät ilmeisistä syistä hänen näyttelijänuraansa, tähteyteensä, yksityiselämäänsä ja rooliinsa UNICEFin hyväntahdonlähettiläänä. Sen sijaan hänen lapsuus- ja nuoruusvuotensa ovat jääneet jokseenkin pimentoon, ja tätä arkistomateriaaleistakin johtuvaa vinoumaa yhdysvaltalainen historioitsija Robert Matzen korjaa ansiokkaasti populaarilla otteella kirjoitetulla elämäkerrallaan Dutch Girl: Audrey Hepburn and World War II (2019).