Artikkelikuva
Artikkelikuva

Bredan piirityksestä Vietnamin jälkikaikuihin

Ennen ja nyt aloittaa vuoden 2016 ajankohtaisuuden aallonharjalla taituroiden, sillä Sodan todellisuus -kaksoisnumeron jälkimmäisen osan laajimpana aihekokonaisuutena on ensimmäinen maailmansota ja toisaalta sen kuvaaminen seuraavaa maailmanpaloa edeltäneinä kahtena vuosikymmenenä. Mukana ovat laajemmin myös toinen maailmansota sekä Indokiinan ja Vietnamin sota, ja kaikkinensa joukkoon mahtuu yli kolmen vuosisadan verran sotahistoriaa kulttuurisista, sosiaalisista ja poliittisista näkökulmista.

Artikkelikuva2
Artikkelikuva2

Patriotismia vai liiketoimintavainua? Ensimmäinen maailmansota saksalaisten keramiikkatehtaiden tuotannossa

Ensimmäisen maailmansodan aikaista propagandakeramiikkaa esittelevä näyttely ”Mit Herz und Hand fürs Vaterland – Propaganda-Keramik aus der Zeit des Ersten Weltkrieges” (Käsin ja sydämin isänmaan puolesta – propagandakeramiikkaa ensimmäisen maailmansodan ajalta) oli esillä lounaissaksalaisen Staufenin kaupungin keramiikkamuseossa kesäkuun 2015 puoliväliin asti. Tässä kolumnissa esittelen kuvallisen esseen muodossa näyttelyn esineistöä sekä pohdin posliiniesineistön avulla sodasta luotua kuvaa.

Saksalaissotilaat valtaavat Kukkulan 285 ranskalaisilta Argonnen metsässä 13.7.1915. Georg Schöbelin öljyvärimaalaus vuodelta 1915. Lähde: Wikimedia Commons
Saksalaissotilaat valtaavat Kukkulan 285 ranskalaisilta Argonnen metsässä 13.7.1915. Georg Schöbelin öljyvärimaalaus vuodelta 1915. Lähde: Wikimedia Commons

Pasifistisia ja nationalistisia tulkintoja sodasta ja sotilaan uhrista Suomessa 1920-luvulla

Ensimmäisen maailmansodan ja Suomen sisällissodan jälkeen Suomessakin käytiin keskustelua siitä, mitä sota oli ollut, mistä se johtui ja mitä se oikeastaan oli merkinnyt paitsi kansakunnille myös yksilöille. Toisille sota oli ollut kansakuntien heräämistä, tilaisuus hankkia tunnustusta kansainvälisillä kilpakentillä, joissa panoksena oli itsenäisyys tai katoaminen historian hämärään. Toisille sota oli osoitus eurooppalaisen kulttuurin rappiosta. […] Tässä artikkelissa tutkin miten Suomessa 1920-luvulla ilmaistiin käsityksiä sotilaan kuolemasta isänmaata luovana uhrina ja miten toisaalta väkivallan oikeutusta aikana haastettiin.

Artikkelikuva
Artikkelikuva

Le Déserteur: Lauluruno sotasensuurin hampaissa

Boris Vianin runoista ja koko tuotannosta on varmaankin tunnetuin hänen sodanvastainen laulurunonsa Le Déserteur, jonka hän kirjoitti Indokiinan sodan loppuvaiheessa. Vianin itsensä tekemän musiikin avulla se on saavuttanut pysyvän maineen laulurunoudessa, joka kertoo sodanvastaisuudesta ja syvällisestä pasifismista.

7051-33
7051-33

Ei sodalle! Vietnamin sodan nostattama kansainvälinen rauhanliike

Vietnamin sotaa on sanottu ensimmäiseksi mediasodaksi, jossa koko maailma saattoi lähes reaaliaikaisesti seurata television tai lehdistön välityksellä sodan kulkua, asuivat he itse missä tahansa. Sota herätti myös laajaa mielenkiintoa ja sitä myöten myös vastustusta. Tässä artikkelissa käsitellään Vietnamin sodan herättämää reaktiota ja aktivismia maissa, joita sota ei suoraan koskettanut.

Artikkelikuva
Artikkelikuva

Murenevan imperiumin vaitonaiset ja järkähtämättömät portinvartijat

Bredan aurinko on asiantuntevalla otteella kirjoitettu lukuromaani, joka on paljon enemmän kuin mukaansatempaava seikkailutarina. Sodan todellisuus paiskataan lukijan kasvoille kaikessa vastenmielisyydessään, eikä tietoisuus siitä, että Alatriste ja Íñigo selviävät hengissä jatkamaan seikkailujaan, vähennä juonen intensiteettiä. Silti sota on enimmäkseen odottelua, minkä Pérez-Reverte tekee selväksi taistelukuvausten väliin jäävillä sotilaiden sielunmaisemia maalaavilla, yksinäistä yksitoikkoisuutta havainnollistavilla hetkillä.

Artikkelikuva
Artikkelikuva

Ensimmäisen maailmanpalon propagandahistoriaa

Troy Paddockin toimittama artikkelikokoelma lukeutuu niihin harvalukuisiin teoksiin, jotka tarjoavat lukijalle huomattavasti enemmän kuin niiden nimi antaa ymmärtää. Lukijan ymmärrys propaganda-termin sisällöstä laajenee, ja samalla tulee, kuin huomaamattaan, oppineeksi uutta myös ensimmäisen maailmansodan tapahtumahistoriasta.

"TK-kuvaaja sotavirkailija Hedenström 'tulivalmiina'". Lähde: SA-kuva
"TK-kuvaaja sotavirkailija Hedenström 'tulivalmiina'". Lähde: SA-kuva

Valikoima jatkosodan kiellettyjä kertomuksia

Juuri nyt viime sotiimme liittyvät vaietut ja kielletyt asiat elävät julkaistujen tutkimusten ja tietokirjojen sekä niiden otsikoinnin perusteella korkeasuhdannetta. Tästä kiinnostuksesta ammentaa myös tietokirjailija Mika Kuljun sekä toimittaja Pekka Tuomikosken tuore teos Tuntematon jatkosota. TK-miesten sensuroidut dokumentit, jossa tarkastelun kohteena ovat Suomen armeijan jatkosodanaikaisten tiedotuskomppanioiden ne tekstit, joiden kohtalona oli kirjoitusaikakautenaan arkistoon hautautuminen.

Jalkaväkipartio hyökkäämässä Vietkong-sissien aseman kimppuun Dak Tossa Etelä-Vietnamissa vuonna 1966. Lähde: Wikimedia Commons
Jalkaväkipartio hyökkäämässä Vietkong-sissien aseman kimppuun Dak Tossa Etelä-Vietnamissa vuonna 1966. Lähde: Wikimedia Commons

John Morton -keskuksen johtajan Benita Heiskasen haastattelu

Vietnamin sodan muistelukulttuurille Yhdysvalloissa on alusta lähtien ollut ominaista keskittyminen sodan tapahtumien tai lopputuloksen sijaan veteraanien traumaan ja toipumisprosessiin. Kertomusten keskinäinen kamppailu on kuitenkin jatkuvaa, alati erilaisissa keskusteluissa, tavoissa ja käytänteissä käytävää – yksi näennäinen konsensuskin tarkoittaa aina vain yhtä uutta kiistan aihetta.