Satavuotias Suomi katsoi peiliin ja menneisyyteensä

Vuonna 2017 Suomi ja suomalaiset juhlivat itsenäisyytemme satavuotista taivalta maamme oloissa ehkä poikkeuksellisenkin laajasti ja monikerroksisesti. Kenelläkään ei varmastikaan ole täydellistä kuvaa siitä tapahtumien kirjoista, joiden kyljessä komeili ”Suomi 100” […]

Sápmi100? Saamelaishistorian vastanarratiivejä Suomi100-tapahtumassa Sajoksessa

Suomen Historiallinen Seura, Oulun Historiaseura ja Saamelaisarkisto järjestivät 21. syyskuuta 2017 Suomi 100-seminaarin Inarin Sajoksessa. Tilaisuuteen kutsuttiin kolme saamentutkijaa esitelmöimään saamelaisten historiasta itsenäisessä Suomessa. Artikkelimme käsittelee sitä, millaisia narratiiveja saamelaisten historiasta tilaisuudessa artikuloitiin ja millaisia vastanarratiiveja Suomen historiaan näiden kautta rakentuu.

Kansalliset myytit katoavana historiakulttuurina

Kansakunnan rakentamisen kaudella historiankirjoittajat sepittivät menneisyydestä myyttejä, jotka perustivat suomalaisten omakuvan. Kun kansallisuusaate toisessa maailmansodassa menetti asemansa, koitti myyttien purkamisen aika. Koulukirjat, jotka olivat olleet myyttien päävälittäjä, luopuivat tutkimustiedon ja historiapolitiikan tukemina osasta myyttejä. Osa myyttejä jäi kuitenkin elämään historianopetuksessa ja muussa historiakulttuurissa. Kirjoittaja tarkastelee myyttejä historian etiikan ja tietoteorian valossa.

Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvasta (2017) käyty keskustelu ja kulttuurisen muistin kaanon — pohdintaa teoreettisesta taustasta

Mitä keskustelu Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvan (2017) ympärillä voi kertoa suhtautumisesta menneisyyteen ja muistamiseen tai suomalaisen kulttuurisen muistin rakentumisesta? Millaisia teoreettisia käsitteitä keskustelun tarkastelussa voidaan hyödyntää? Katsauksessa esitellään teoreettista taustaa Aku Louhimiehen (2017) Tuntemattoman sotilaan ympärillä käydyn keskustelun menneisyyspoliittiseen tarkasteluun. Katsaus pohjautuu tekeillä olevaan kulttuuripolitiikan maisteriohjelman pro gradu -työhön ja ennen kaikkea sen teoreettiseen pohjaan.

Sosiaalisten innovaatioiden Suomi

Eri yhteiskuntien väliset erot tulevat monesti ilmi varsin pienissä ja arkisissa asioissa. Jokapäiväisessä arkielämässä näitä asioita ei aina tule sen ihmeemmin pohtineeksi, mutta toisaalta niiden puuttuminen voi aiheuttaa melko suuren kulttuurishokin. Dosentti Ilkka Taipaleen toimittama tietokirja Sata innovaatiota Suomesta käsittelee juuri tällaisia suomalaisten arkielämään vaikuttavia asioita.

Historiakulttuurin tutkimus yhtenäisen kansan myyttiä dekonstruoimassa

Suomi 100 -juhlavuoden moninaisessa tarjonnassa Sirkka Ahosen teos liittyy suomalaisen historiakulttuurin ja suomalaisen historiapolitiikan tutkimukseen. Historiakulttuurilla tarkoitetaan tässä erilaisia tapoja tuottaa tulkintoja menneisyydestä kulloisessakin nykyhetkessä. Historiakulttuurin tuottajina voivat toimia paitsi ammattitutkijat ja kouluopetus myös kaupallisen kentän joukkoviihde, kirjallisuus ja media.

KOTI, USKONTO JA ISÄNMAA – ONKO NIILLÄ VIELÄ MERKITYSTÄ?

Klaus Helkama on Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori (emeritus) sekä tunnettu moraaliajattelun ja -arvojen tutkija. Tietokirjassaan Suomalaisten arvot: Mikä meille on oikeasti tärkeää? hän tarkastelee aihettaan kolmesta näkökulmasta: kansallisen omakuvan, yksilöllisten arvojen ja toiminnan tasolla. Suomalaisille riittää siinä ihmettelemistä.