Louis Clerc

GRADUPIIRI:
"Ranskan historia ja yhteiskunta"

>> pdf-versio

"Tuntematon kaunotar"

"Ja parasta Saksassa on tietenkin Pariisi…" Näin kirjoitti vuonna 1984 Professori Kalervo Hovi Ranskan pääkaupungista. Kyseessä oli vitsi, mutta viittaus kuvastaa hyvin Ranskan tutkimuksen tilannetta Suomessa. Ranskan kieltä ja kulttuuria tunnetaan huonosti, ja historiantutkimuksessa se jää vielä useimmiten Saksan tai Iso-Britannian varjoon. Lehdistössä puhutaan harvoin Ranskasta tai Ranskan yhteiskunnasta. Vaikka ranskalainen taide ja ruoka kiinnostavat suomalaisia, on kyseinen maa edelleen monille suomalaisille "cette belle inconnue", tuntematon kaunotar.

Suuresta Vallankumouksesta toki tiedetään, ja sekä de Gaulle että Napoléon ovat tuttuja nimiä. Tämän syvällisempää tuntemusta ei monilla kuitenkaan ole. Ranskan yhteiskunta, ulkopolitiikka, maan asema Euroopassa, sen suhteet Afrikan kanssa - siinä muutamia esimerkkejä aiheista, joista suomalaiset eivät useinkaan tiedä mitään. Vuonna 2005 tuli kuluneeksi 50 vuotta Algerian sodan alusta. Suomessa aihetta ei käsitelty. Sota oli kuitenkin tärkeä osa dekolonisaatio-ilmiötä, jonka vaikutus näkyy edelleen Eurooppaan ja Pohjois-Afrikan välisissä suhteissa. Miten voidaan puhua Ranskan nykyisestä kannasta esimerkiksi Irakin ongelmaan ilman, että tunnetaan maan väkivaltaiset suhteet Afrikan kanssa?

Suomen yliopistoissa on useita Ranskan kielen ja kulttuurin laitoksia, Turusta niitä löytyy jopa kaksi - toinen Turun Yliopistosta, toinen Åbo Akademista. Ne käsittelevät kuitenkin Ranskan historiaa vain pinnallisesti. Tutkijoiden ja professoreiden joukossa sellaiset asiantuntijat kuin Kalervo Hovi, Matti Klinge, Tuomo Melasuo tai edesmennyt Juhani Paasivirta edustavat harvinaisia poikkeuksia. Ranskan historiasta on ilmestynyt niukasti suomalaista tutkimusta. Kalervo Hovin Ranska: suurvallasta Eurooppaan rakentajaksi (1993, yhteistyössä Tuula Koskenniemen ja Tarmo Kunnaksen kanssa) on tässä suhteessa poikkeuksellinen. Ranskan historioitsijoiden joukossa tuttuja ovat Marc Bloch ja Georges Duby, mutta kuka tuntee esimerkiksi Pierre Renouvin, René Giraultin, Maurice Vaïssen tai François Bédaridan?

 

Ranskan historia ja yhteiskunta -gradupiiri

Poliittisen historian laitoksella ja Turun Yliopistossa yritetään lähiaikoina lisätä kiinnostusta Ranskaa ja Ranskan historiaa kohtaan. Ranskaan liittyviä aiheita on tutkittu erittäin vähän Suomen yliopistoissa, joten ohjausta on ollut vaikea saada. Teemaan keskittyvä opintopiiri kokoontui ensimmäisen kerran helmikuussa 2005, ja Ranskan historiasta kiinnostuneet opiskelijat ottivat sen tyytyväisinä vastaan. Kolme poliittisen historian opiskelijaa on jo aloittanut pro gradu -työnsä aiheenaan Ranskan historia. Laitoksen tutkija Louis Clerc on ohjannut heidän työtään parin kuukauden ajan. Lisäksi mukana on opiskelijoita yleisen historian laitokselta.

Gradupiiriä on tarkoitus laajentaa siten, että siihen ovat tervetulleita opiskelijat, jotka tekevät Turun yliopistossa pro gradua Ranskan historiasta tai ranskalaisesta historiallisesta aiheesta ja haluavat keskustella työstään. Poliittisen historian laitoksen opiskelijoille ryhmä korvaa laudaturseminaarin. Muut opiskelijat käyvät siellä vapaaehtoisesti, omien laitoksien seminaarien lisäksi. Yhteishenkilönä toimii Louis Clerc.

 

Piirin tavoitteena on auttaa opiskelijoita kahdella tavalla:

Ensisijalla on tieteellinen työ. Opiskelijat saavat palautetta työstään ja pystyvät hyödyntämään ryhmän antamia neuvoja, kritiikkiä ja kokemuksia. Gradupiirissä opiskelijat, joilla on samat tieteelliset intressit, voivat keskustella keskenään ja saada toisiltaa tukea: mikään ei ole pahempaa kuin kirjoittaa gradua yksin omassa nurkassaan…! Piiri kokoontuu noin kaksi kertaa kuukaudessa, ja tavoitteena on keskustella joka kerta yhdestä aiheesta. Nyt kun projekti on saanut rahoitusta Niilo Helanderin Säätiöltä, piiri aikoo myös järjestää Ranskan historian seminaareja. Seminaareissa ranskalaiset ja suomalaiset opiskelijat, tutkijat ja professorit keskustelevat Ranskan historiasta ja yhteiskunnasta. Tavoitteena on lisätä graduntekijöiden motivaatiota: on yhtä hyödyllistä kuulla toisten töistä kuin puhua omasta tutkimuksestaan… Tällä tavoin opintopiiri voi tarjota kiinnostavia tapahtumia myös muille kuin historian opisekelijoille. Piiri voi myös osallistua opiskelijoiden gradun liittyviin kuluihin, esimerkiksi tukea kopioiden ottamista, arkistomatkoja Helsinkiin jne.

Piirin toinen tavoite on käytännöllisempi. Opintopiirin vetäjä toimii kontaktihenkilönä ranskalaisten instituutioiden (kirjastot, arkisto-keskukset jne.) ja viranomaisten kanssa. Projektin tarjoamien yhteyksien ansiosta opiskelijat voivat hyödyntää Helsingin Ranskan Kulttuurikeskuksen ja Suomen Ranskan suurlähetystön tarjoamia etuja Ranskan Kulttuuriattaché Pascal Hanse ja Tiedeattaché Marie Aronson ovat osoittaneet lämmintä kiinnostusta tutkimusryhmää kohtaan. He ovat luvanneet Ranskan Kulttuurikeskuksen ja lähetystön Service scientifique'in tuen hankkeelle.

Ranskan Kulttuurikeskus tarjoaa opiskelijoille mm. kirjaston, mahdollisuuden tilata dokumentteja, kopioida arkistomateriaalia tai tilata kirjoja Ranskasta. Ryhmän jäsenet voivat myös hyödyntää Kulttuurikeskuksen nimeä tilauksissaan ja kontakteissaan. Tämä antaa lisäpainoa hakemuksille ja anomuksille. Ranskan Kulttuurikeskus voi lisäksi tukea tutkimusmatkoja Ranskaan. Myös lähetystöllä on rahaa tällaisia tieteellisiä matkoja varten. Ryhmänä opiskelijat voisivat tehokkaasti hankia rahaa ja hyödyntää hakemuksissaan erikoissuhdetta Service scientifique'in kanssa.

Lisää tietoa piiristä ja piirissä käsittelyistä gradu-aiheista löytyy sivulta: http://users.utu.fi/loucle/gradu.htm

Voit myös ottaa yhteyttä Louis Clerciin:
Louis Clerc, FL, DEA
Poliittisen historian laitos
Arwindssoninkatu 1, rak. 11
20014 TURUN YLIOPISTO
gsm 00 358 408252371
clerclouis_POISVIIVOINEEN_@hotmail.com
http://users.utu.fi/loucle/