|
Pohjoismainen naishistorioitsijakonferenssi (Nordiskt kvinnohistorikermöte)
on joka kolmas vuosi järjestettävä, tieteellisen
asemansa vakiinnuttanut tapahtuma. Sen tavoitteena on paitsi pohjoismainen
yhteistyö, myös kansallinen tutkimuksesta tiedottaminen
ja siitä keskusteleminen.
Kahdeksas konferenssi järjestettiin Turussa 11.-14.8.2005.
Tapahtumaan saapui lähes kaksisataa pohjoismaista historioitsijaa
ja aiheesta kiinnostunutta henkilöä. Vuoden 2005 konferenssin
yleisteemaksi oli valittu "Sukupuoli ja tieto". Aihetta
käsiteltiin niin historiankirjoituksen historian, historian
teorian ja metodologian kuin hyvin konkreettistenkin näkökulmien
kautta.
Konferenssissa pohdittiin erityisesti historiantutkimuksen etiikkaa
sekä feminismin ja naishistorian välistä suhdetta.
Eettisiä kysymyksiä nosti esiin myös konferenssin
toinen pääteema, postkolonialismi. Postkolonialistinen
naishistorian tutkimus kysyy, miten valta, rotu ja imperialismi
voivat muuttaa tulkintoja pohjoismaisesta historiasta.
Konferenssin ohjelma kostui kutsuttujen puhujien pääluennoista
sekä yhteispohjoismaisista paneelikeskusteluista ja teemasessioista.
Jälkimmäisissä käsiteltiin muun muassa ruumiinkulttuuria,
sotamuistoja, palkkatyötä, maskuliinisuutta ja prostituutiota.
Konferenssin aikana järjestettiin myös ns. "pyöreän
pöydän keskustelutilaisuuksia" , joissa tarkasteltiin
tuoreita tutkimusnäkökulmia ja -aiheita. Pääkonferenssin
yhteydessä järjestettiin myös oma erityisseminaarinsa
sukupuolen ja liikunnan historian tutkimuksesta.
Lisäksi konferenssin yhteydessä järjestettiin torstaina
11.8.2005 suurelle yleisölle suunnattu luentotapahtuma, joka
käsitteli suomalaisten ja pohjoismaisten naisten historiaa.
Tapahtumalla haluttiin kiinnittää yleistä huomiota
naisten äänioikeuden ja poliittisen toiminnan juhlavuoteen
- tulihan vuonna 2005 kuluneeksi 100 vuotta suurlakosta, jonka jälkimainingeissa
suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden.
Kahdessa paneelikeskustelussa käsiteltiin naishistorian esittämisen
monia muotoja sekä vuoden 1905 merkitystä pohjoismaisessa
naishistoriassa.
Ennen ja nytin numerossa nyt julkaistavat artikkelit ja työstetyt
paperit kuvastelevat konferenssissa käsiteltyjä teemoja.
Tiina Lintunen ja Vita Zelce kirjoittavat sotamuistoista. Ville
Kivimäen artikkeli käsittelee kokemusta käsitteenä
miestutkimuksessa ja nostaa esiin kysymyksiä koskien mies-
ja historiantutkimusta. Numerossa käsitteellään myös
naishistorioitsijoita: Marja Engmanin artikkeli käsittelee
Suomen ensimmäistä naisprofessoria Alma Söderhjelmiä
ja tämän tutkimusuraa. Tässä numerossa julkaistaan
vain osa konferenssiosantaottajien tuottamista artikkeleista, sillä
tapahtuman lukuisista alustuksista on valmisteilla teemanumeroita
erilaisiin julkaisusarjoihin.
Artikkelien lisäksi konferenssinumerossa ilmestyy arvosteluja
teoksista, jotka linkittyvät konferenssin teemoihin. Toivomme,
että tämä ja muut Kvinnohistorikermötessä
tuotetut julkaisut herättävät mielenkiintonne ja
muistutamme samalla, että seuraava konferenssi järjestetään
Reykjavikissa vuonna 2008. Ensimmäinen call for papers on jo
käynnissä, tiedot löytyvät osoitteesta http://agricola.utu.fi/nyt/pyynnot/index.php?jarj=jatettyb&ilmoitus=112
Antoisia lukuhetkiä!
Konferenssin ja julkaisuhankkeen tukijat
Suomen akatemia - Gesellius fond - Jenny ja Antti Wihurin rahasto
- Kulturfonden Finland-Norge - Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto
- Kulturfonden Sverige-Finland -Letterstedtska föreningen -
NIKK Nord. inst. för kvinno- och könsforskning -
Nordisk kulturfond - Nuorisotutkimusseura - Åbo Akademis arbetsforum
Yhteistyötahot
Ashgate Publishing Ltd. - Congress Office, University of Turku -
Kalevala Koru - Nora, Nordic Journal of Women's Studies - Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura - Turun historiallinen seura ry.
Konferenssilogo
Tiina Männistö
|