Elävää keskiaikaa

 

Populaaritapahtuman suhde historiaan – keskiaikaiset markkinat tarkastelun kohteena

Perinteeksi vakiintunut Turun keskiaikaiset markkinat tuli ja meni. Ilmat olivat suotuisia neljän päivän viihdemaratonille, joka näytti kiinnostavan markkinarahvasta edeltävien vuosien tapaan. Pirteän tuulahduksen markkinoille toi paikoittain erityisen onnistuneet puvustus ja maskeeraus; eritoten naisten 1430-luvun eurooppalaista muotia muistuttava puvustus oli onnistunutta. Myönteistä oli myös huomata, etteivät miehet näyttäneet joidenkin aikaisempien vuosien tapaan juuri joukkotappeluista tulleilta.

Ohjelmaa oli jos jonkinmoista: musiikkia, tanssia, näytelmää sekä yleistä keskiaikaista elämänmenoa. Käsityöalueella tarjoiltiin janoiselle torikansalle sahtia sekä valmistettiin soittimia, taikakaluja, tarve-esineitä ja koruja. Tapahtumia ja esiintyjiä oli kenties vähemmän kuin edeltävinä vuosina, mutta tunnelmaa se ei horjuttanut. Tekijöiden sekä sivustaseuraajien innostus keskiaikaan ei ole karissut vuosien varrella. Pelkän turistinähtävyyden sijaan tapahtumaa voikin pitää osana laajempaa ilmiötä; markkinat ovat muun viihteen tapaan osa medievalistista traditiota. Ilmiö ei ole tyhjästä syntynyt sillä on juuret syvällä historiassa.

Keskiaikainnostuksen juuret

Keskiaika on kiehtonut ihmisiä jo 1500-luvulta lähtien. Keskiajan kiinnostuksen kasvun ja kukoistuksen kausi sijoittui kuitenkin 1800 – 1900-luvun vaihteeseen. Siihen asti antiikin tutkiminen oli nauttinut suurinta – joskaan ei itsevaltaista suosiotaan. Keskiaika nähtiin huonossa valossa tyrannimaisten johtajien ja jämähtäneen filosofian aikakautena – kaiken sen vastaisena, mitä moderni yhteiskunta katsoi itsensä edustavan.

Käsitteet keskiaika ja sitä seuraava renessanssi vakiintuivat suuren yleisön käyttöön 1800-luvun loppupuolella. Keskiaikaan viitattiin sitä ennen yleisemmin gotiikkana. Gotiikan synkkä mahtipontisuus oli sitä, mitä keskiajan ajan tietämyksen mukaan katsottiin olevan. Nykyisillä historioitsijoilla on ollut suuri urakka pestä sitä pimeyden ja väkivallan leimaa keskiajan ympäriltä, minkä meidän esi-isämme ovat siihen liittäneet.

Tiedosta viihde

Medievalismi, eli keskiajasta vaikutteiden ammentaminen, yleistyi 1800-luvulla. Se on edelleen vahvasti voimissaan elävä ilmiö. Keskiaikaa on löydettävissä kaikkialla musiikista muotiin, kiitos eritoten monipuolisen viihdeteollisuuden. Sen ilmenemismuotoja ovat näytelmät, keskiaikaiset seurat ja yhdistykset, romaanit, kuvataide, rooli- ja videopelit sekä näkyvimmin elokuvat.

Medievalismi koetaan helposti vastakkaiseksi voimaksi tieteelliselle tutkimukselle. Sen kiinnostuksen kohteita sekä motiiveja ohjaavat usein henkilökohtaiset intressit, ja se toteutuu tieteellisen kentän ulkopuolella harrastepohjalta. Lähtökohdiltaan medievalismi kuitenkin jakaa sekä yhteisiä että eroavia ominaisuuksia keskiajan tutkimukseen, ja sen on nähty toimivan keskiajan historian tutkimuksen sivupolkuna.

Tieteen lähtökohdista ilmiön ongelmaksi nähdään, että se tekee keskiajasta liian myyttistä. Medievalismin piiriin kuuluu kuitenkin erilaisia malleja ja ajatuksia keskiajasta: yksilöllä on vapaus nojautua joko kuvitteelliseen tai realistisempaan kuvaan, tai yhdistellä niitä.

Vaikka medievalismi ei ole tieteen harjoittamista, se nauttii tieteen hedelmistä käyttäen hyödykseen tutkimusta sekä asiantuntijoita. Myös tiede voi hyötyä viihteestä, koska se innostaa ihmisiä keskiajan pariin, ja voi tarjota näkemystä aikakauden ilmiöihin sekä tapahtumiin. Ongelmana medievalismille on, että harrastajien ulkopuolisuus alan oppihistoriasta eksyttää heidät helposti tekemään hätäisiä ja erheellisiä, yleistäviä johtopäätöksiä.

Miksi keskiaika kiehtoo?

Kesäpäivä vaati veronsa markkinarahvaalta.Miksi keskiaika ylipäänsä kiinnostaa eurooppalaisia? Ehkä eurooppalainen ihminen näkee keskiajassa yhteisen kulttuuriperimämme siemenen, joka sittemmin uudelta ajalta lähtien on kasvanut kohti modernia, demokraattista Eurooppaa. Tai ehkäpä aikakauden historian aukot tarjoavat eskapistiselle mielelle tuntemattomien tai löytämistään odottavien seikkailujen runsauden sarven.

Keskiaikamarkkinat medievalismin ilmentymänä

Keskiaikamarkkinoista on kasvanut pohjoismaalainen tapa lähentää modernia ihmistä menneisyyden maailmaan. Yhtenä edelläkävijänä on toiminut Gotlannin Visby, jossa Medeltidsveckan on vetänyt asianmukaisesti pukeutuneita harrastajia sekä turisteja jo vuodesta 1984 lähtien. Tapahtumat vetävät runsaasti kävijöitä, jopa pienessä Suomessa. Turussa keskiaikaiset markkinat järjestettiin ensimmäisen kerran kesällä 1996. Markkinat ovat kasvaneet alkuaikojen pienimuotoisesta tapahtumasta laajaksi ja vakiintuneeksi koko perheen kesätapahtumaksi. Markkinat syntyivät ideasta vaalia Turun alueen historiaa ja esitellä sitä niin kaupunkilaisille kuin turisteille.

Keskiaikatapahtumissa arkinen urbaani elämä saa hetkeksi kouriintuntuvan kosketuksen menneisyyteen erilaisten hajujen, äänien sekä esineiden kautta, unohtamatta tietenkään keskiaikaisesti pukeutuneita ja käyttäytyviä ihmisiä. Tapahtumien tarkoitus ei ole pelkästään viedä nykyihmistä keskelle elävää historiaa. Kauppiaiden kannalta tärkeää on enemmän tai vähemmän autenttisen esineistön myyminen innostuneille kävijöille.

Mikä on populaaritapahtuman vastuu?

Keskiaikaisten markkinoiden yhteydessä yleisön suuri kiinnostus tuo eettisen vastuun. Populaaritapahtuma voi vahvistaa ihmisten mielikuvia aikakaudesta. Kuinka paljon järjestäjät loppujen lopuksi ottavat vastuuta menneisyyden ja historiatiedon välittämisestä? Onko tieteelle sijaa tapahtumassa, jossa pääpaino on matkamuistojen myymisellä, pukukoreudella ja teatterilla? Voiko historiaa opettaa keskiaikatapahtumien kautta? Nämä – ja useat muut kysymykset – ovat sovellettavissa populaarikulttuurin tuotteisiin laajemminkin.

Markkinat eivät ole historiallinen rekonstruktio

Turun keskiaikaisten markkinoiden projektityötekijän, yleisen historian opiskelijan, Reima Välimäen mukaan markkinoiden avulla menneisyydestä kerrotaan viihteellisesti, mutta sitä kunnioittaen. Välimäen mukaan tapahtuman järjestäjät kantavat vastuun historiatiedon välittämisestä siten, ettei menneisyyden maailmaa tietoisesti vääristellä. Järjestäjät ovat siis pitäneet huolta, ettei keskiajan ihmistä esitetä pelkästään likaisena ja mölyävänä moukkana. Tapahtuma ei myöskään halua antaa kuvaa itsestään, että se olisi historiallinen rekonstruktio. Ovathan markkinat ennen kaikkea kesäinen koko perheen tapahtuma, joka tasapainottelee viihteen, taiteen ja opettavaisuuden välissä. Välimäki korostaakin, että yleisön on syytä käyttää medialukutaitoaan, kuten minkä tahansa populaarituotteen suhteen.

Tapahtuman järjestäjät kantavat vastuuta myös tarjoamalla tutkimustietoon perustuvaa ohjelmaa, kuten Suomen keskiajantutkimuksen seura Glossa ry:n luentoja. Yhteistyötä on tehty myös Turun yliopiston historian laitoksen kanssa, jonka toteuttaman opintopiirin artikkeleita on hyödynnetty markkinoiden järjestämisessä. Tapahtuman toivotaan ennen kaikkea innostavan ihmisiä ottamaan selvää historiasta. Välimäen mukaan historiasta on parempi jakaa tietoa populaarikulttuurin keinoin, vaikka se sisältäisi virheitä, kuin olla puhumatta historiasta lainkaan.

Taustatyön tärkeys teatteriesityksissä

Vastuuta on mietitty myös teatteriväen keskuudessa. Mikael-teatterin Constancen legenda-miraakkelinäytelmän ohjaajien Emmi Louhivuoren ja Ilmari Kuivalan mukaan järjestäjien vastuu keskiaikaan liitettävien mielikuvien välittymisestä yleisölle on otettu tosissaan. Tapahtuma on kehittynyt paljon vuosien saatossa; aikaisempaan verrattuna historian asiantuntijoita sekä uusimpia tutkimustuloksia käytetään entistä enemmän. Näyttelijöille tieteeseen perustuvaa tietoa keskiajasta on syvennetty, mikä on auttanut heitä pääsemään paremmin perille keskiaikaisen ihmisen ajatusmaailmaan. Taustatyönä ohjaajat ovat ottaneet selvää, miten keskiajalla näyteltiin sekä miten näytelmiin suhtauduttiin.

Teatteri-ilmaisun ohjaaja Toni Enholm uskoo näytelmän keinoihin levittää tietoa keskiajasta. Hänen osuutensa oli ohjata tiettyjen markkinatapahtumaa kiertäneiden merkkihenkilöiden, kuten Maunu Tavastin sekä linnanherra Kröpelinin, lisäksi vähemmän historian kirjoissa näkyvää rahvasjoukkoa, joka kokoontui muun muassa sahtituvalla. Enholm tähdentää, että näyttelijöiden keskuudessa ollaan tietoisia, ettei keskiajan ihminen ollut ”kuolaava idiootti”, vaan ajatteleva ihminen. Näyttelijätyön kautta haluttiin tuoda esille yhteiskunnassa vallitsevat hierarkiat, ajankohtaiset puheenaiheet, sanavarasto, aatemaailma sekä erilaiset tiedot ja taidot, mikä varmistettiin huolellisella pohjatyöllä.

Markkinat koetaan opettavaiseksi

Markkinoiden tarkoituksena on siis olla viihdyttävä kesätapahtuma, joka tarjoaa elämyksellisen kokemuksen monipuolisine ohjelmanumeroineen ostomahdollisuuksia unohtamatta. Mikä onkaan yleisön mielikuva tapahtumasta? Lapin yliopistossa keväällä 2008 julkaisemassa matkailututkimuksen gradussaan Satu Väistö tarkastelee kävijöiden mielikuvia. Tutkimus toteutettiin kesän 2007 markkinoilla kysymyslomakkeilla, joihin vastasi n. 110 000 vierailijan joukosta 113. Tutkimus perustuu siis vain pienen joukon vastauksiin, joten sitä voi pitää enimmillään suuntaa antavana.

Tutkimuksen mukaan tapahtuman imagon koki myönteiseksi 97 % vastaajista. Pääosin tapahtuma koettiin autenttiseksi ja historiaan perehdyttäväksi sekä myös hauskaksi, riehakkaaksi, mielenkiintoiseksi, elämykselliseksi sekä monipuoliseksi. Tapahtuman vastuunottoa historiatiedon välittymisessä voikin siis pitää entistä tärkeämpänä juuri sen takia, että se pääosin koetaan opettavaisena.

Menneisyyttä nykyajan ehdoilla

Se, mitä nykyihmiset haluavat keskiajassa nähdä, kertoo enemmän omasta ajastamme kuin menneisyydestä. Kukapa ei haluaisi elää yhtä täydeltä tuntuvaa elämää kuin keskiaikamarkkinoiden estoton markkinaväki tai vaikkapa elokuvien sankarit; olkoonkin tuo elämä lyhyempi, raskaampi ja niukempi kuin oma arkemme. Joissain yhteyksissä keskiaikainen ihminen on esitetty vähemmän lahjakkaana ja kyvykkäänä kuin moderni ihminen. Turun keskiaikaisten markkinoiden yhteydessä tämä on tiedostettu hyvin: toteuttajien agenda on heidän omien sanojensa mukaan antaa katsojalle keskiajasta monipuolinen – eikä missään nimessä vähättelevä – kuva.

Tiedettä kunnioitetaan

Kiitosta Turun keskiaikaiset markkinat ansaitsevat halukkuudestaan ottaa vastuuta historiatiedon välittymisestä – virallisestihan sitä ei tapahtumalta vaadita. Tiedettä kunnioitetaan ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Markkinat noudattavat medievalismista tuttua lähestymistapaa. Se yhdistelee luovasti tieteellistä tietoa ja viihdettä. Historian autenttisuus asettaa yhtälailla haasteita kuin mahdollisuuksia erilaisen, mielenkiintoisen ja opettavaisen viihteen luomiselle. Kertynyt kokemus ei ole tieteen lailla kirjallista ja kritisoitua, vaan sidottu toteuttajien persooniin ruohonjuuritasolta tuotannon johtoon. Ja mikä parasta: jokainen uusi vuosi tuo mukanaan mahdollisuuden tehdä asiat hieman paremmin, tieteellisemmin ja viihdyttävämmin ainakin niin kauan kuin suuren yleisön kiinnostusta riittää.

 

Artikkelin kirjoittajat ovat yleisen historian maisterivaiheen opiskelijoita Jyväskylän ja Turun Yliopistoista.

Lähteet:

Mattila, Päivi Lea Hannele: Medievalismi länsimaalaisessa elokuvakulttuurissa. Kuningas Arthur, ikiaikojen valtias (1974-2004). Yleisen historian pro gradu -tutkielma. Tampereen Yliopisto 2005.

Väistö, Satu: Turun Keskiaikaisten markkinoiden kohdekuva. Aiottu imago suhteessa toteutuneeseen. Matkailututkimus/matkailun liiketoimintaosaamisen suuntautumisvaihtoehdon pro gradu -tutkielma. Rovaniemen Yliopisto 2008.

Koordinaattori Reima Välimäkeä, Miraakkelinäytelmän ohjaajia Ilmari Kuivalaa ja Emmi Louhivuorta, sekä keskiaikamarkkinaohjaajaa Toni Enholmia haastattelivat Anu Alapartanen sekä Jussi-Pekka Paija (2009)

Kuvat: Anu Alapartanen & Jussi-Pekka Paija (2009)

Print Friendly, PDF & Email

Yksi vastaus artikkeliin ”Elävää keskiaikaa”

  1. Monipuolinen artikkeli. Antoi Turun keskiaikamarkkinoista oikean ja tarkoituksenmukaisen kuvan. Markkinoilla mukana olleena totean asiat olleen sellaisena esim. historian elävöittämisen näyttelemisen suhteen kuin ne artikkelissa on tuotu esille. Tulostin artikkelin itselleni, sillä siksi mtärkeänä pidän sitä keskiaikaharrastuksenikin suhteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.