Kuralan kylämäki – Esihistoriaa ja 50-luvun nostalgiaa sulassa sovussa

Teimme eräänä elokuisena päivänä tutustumisretken Turussa sijaitsevaan Kuralan Kylämäkeen. Turun museokeskukseen kuuluvassa Elävän historian kylässä sijaitsee niin 1950-luvun maalaistalo kuin arkeologinen kokeiluverstas. Museon toimintaan kuuluu toiminnallisuus ja vuorovaikutteisuus, joten perinteisen museokierroksen sijaan Kuralassa pääsee aistimaan menneisyyden tunnelmaa kaikilla aisteillaan. Tutustumiskäyntimme oppaana toimi kokeiluverstaan johtaja, tutkija Markku Ikäheimo.

Menneisyyden läsnäolo Kuralassa

Kuralan kylämäessä on eletty ammoisista ajoista asti. Tästä ovat todisteina paitsi läheinen esihistoriallinen kalmisto, myös tuoreempi maalaistalojen yhteisö. Asujia taloissa ei ole ollut yli neljäänkymmeneen vuoteen, ja päärakennus toimiikin nykyisin museona. Niin ikään Iso-Rasin navetassa eivät enää  lehmät ammu, vaan siellä tutkitaan esihistoriaa.  Navetassa toimii arkeologinen kokeiluverstas, jossa tarkastellaan esihistoriallisia työmenetelmiä ja rekonstruoidaan hautalöytöjen perusteella vanhoja esineitä ja pukuja. Kuralan kylämäki on arkeologisesti mielenkiintoinen miljöö: alueella sijaitsee tutkimaton kalmisto, ja sieltä on löydetty rautakaudenaikaista esineistöä. Kalmistoon on tehty koekaivauksia vuosina 1975–1976, mutta sen enempää kaivauksia ei ole tehty, koska Suomessa ei ole tapana kaivaa rauhoitettuja alueita. Kalmiston aarteet jäävät siis vielä odottamaan tulevaisuuden tutkijoita.

Kokeellista arkeologiaa

Vierailumme alkaa Markku Ikäheimon valtakunnasta, arkeologisesta kokeiluverstaasta. Mitä kokeiluverstaassa oikein tehdään? Kokeellinen arkeologia on yksi tutkimustapa, jonka kautta halutaan saada tietoa esihistoriallisen ihmisen toimintatavoista sekä esineiden materiaaleista ja alkuperäisistä käyttötarkoituksista. Kokeellisessa arkeologiassa esihistoriallisesta esineestä tehdään rekonstruktio, jonka avulla käytännön kokeita voidaan suorittaa. Mitään varmoja vastauksia kokeellinen arkeologia ei tarjoa, mutta sen avulla voidaan mahdollisesti pois sulkea vääriä tulkintoja. Markku Ikäheimon mukaan Kuralassa kokeellista arkeologiaa on tehty yhteistyössä käsityöläisammattilaisten kanssa. Siinä arkeologi tekee tutkimuksen teoreettisen osion ja muinaistekniikan asiantuntija valmistaa esineen. Kokeellinen arkeologia vaati kuitenkin paljon resursseja, eikä sitä Kuralassa toteuteta enää samassa laajuudessa kuin aikaisemmin, Ikäheimo myöntää.

Puukkomestarin taidonnäytteitä

Kuralassa sijaitsee myös rautakautisten taosten valmistustekniikkaa harjoittava paja. Turun museokeskus on vuokrannut tilat yksityisyrittäjä, puukkomestari Markku Vilppolalle. Vilppola on voittanut useita palkintoja aina kansainvälistä tasoa myöten. Vilppolan päätuotteita ovat puukot ja miekat, mutta hän tekee tilauksesta myös muita tuotteita. Vilppolan esineet ovat mahdollisimman autenttisesti valmistettuja, ja ne ovat alusta asti hänen omaa käsialaansa.  Vilppolan tekemiä miekkoja, puukkoja ja koruja on myynnissä, mutta Suomessa markkinat ovat kuitenkin melko pienet. Ovathan tuotteet tavallista kalliimpia, mutta niiden valmistaminen onkin aikaa vievää: esimerkiksi yksiteräisen miekan hiominen kestää yhden viikon.

Kuralan Kylämäen idylli

Kokeiluverstaasta matkamme jatkuu kohti alueen toista teema, 50-luvun maalaiselämää. Alueen maatilat periytyivät vuosisatojen ajan sukupolvelta ja perheeltä toiselle, kunnes 1900-luvulla Kylämäki oli kolmen suvun omaisuutta. Isojako 1700-luvun lopulla vähensi kyläryppään varsinaisten maatilojen määrän kuuteen. Vuosisatojen saatossa tilat keskittyivät Kohmon, Rasin sekä Ruskomaiden sukujen käsiin. Iso-Kohmo oli saman suvun hallussa peräti 1662-luvulta asti aivan Kuralan viimeisiin vuosiin 1970-luvulle saakka. Myös muiden tilojen historia ulottuu satojen vuosien taakse. Rakennukset, jotka me voimme nähdä, eivät sentään niin vanhoja ole, vaan edustavat viime vuosisadan alun arkkitehtuuria. Aktiivinen maatalouselämä tyrehtyi tiloilla viime vuosisadan puolivälin tienoilla. Tilat autioituivat ja vaihtoivat omistajaa. Kehityksen ja voimakkaan kaupungistumisen jalkoihin kylämäki ei suinkaan jäänyt, sillä alue päätettiin suojella. Kun 1980-luvun loppuun mennessä Turun kaupunki oli hankkinut suojeltavaksi määrätyt tilat haltuunsa kokonaisuudessaan, päätettiin Kylämäki avata myös yleisölle.

 Aikamatka 50-luvulle

Kylämäessä aika on pysähtynyt. Kanat juoksevat punamullalla maalattujen puurakennusten välillä, joista osalla on tukeva kivijalka. Omena- ja kirsikkapuut huojuvat hiljaa tuulessa. Saamme kuulla, että kanat sekä osa kasvistoa kuuluvat suojeluhankkeeseen, jotka ylläpitävät lähes sukupuuttoon kuolleita maatiaislajeja. Myös talot ovat suojeltuja kohteita. Iso-Kohmon päärakennuksessa radio soittaa säveliä 50-luvulta. Talo on muutoinkin sisustettu viime vuosisadan puolivälin teeman mukaisesti. Henkarissa roikkuu kenties liiankin kaupunkilaisia ja ajalleen muodikkaita vaatteita. Jokaisen kaapin ja nurkan saa koluta, tai vaikka istahtaa penkille juttelemaan talon hameväen kanssa, jotka ovat työn touhussa. Emäntä ja piika säilövät puutarhasta poimittuja marjoja. Taloudenpidosta vastaa kulttuurihistorian opiskelija Anu Kasanen sekä omaoppinen emäntä Raija Salonen. Hänellä on sanansa sanottavana:

Kun nykyajan nuori kertoo tekevänsä ruokaa kotona, tarkoittaa hän aivan muuta kuin käsiensä likaamista. Kaupasta haetaan einestä joka lämmitetään mikrossa. Se on eri maailma, jossa nykyisin eletään. Käytännön taitoja on syytä pitää elossa

Maaseudulla varttuneelle marjojen umpiosäilöminen on turhankin tuttua, mutta useille kaupunkilaislapsille niin ei ole. Nykyisin kun kaikki sullotaan pakastimeen. Kierroksemme päättyy kahvilaan, jota pidetään yhdessä idyllisistä päärakennuksista. Ensi kerralla on siis parasta varata mukaan hieman käteistä.

 Tutustumaan Kuralaan

Yleisölle Kuralan kylämäki on auki vielä syyskuun viidenteen päivään saakka. Koko vuotta Kuralan kylämäki ei siis ole avoinna, paitsi erinäisten tapahtumien kautta. Syksymmällä vietetään syyspäiviä, sekä vuoden lähetessä loppuaan voi käydä tutustumassa jouluverstaaseen.Ympäri vuoden otetaan vastaan ryhmävierailuja erilaisilla teemoilla ja ja järjestetään kursseja. Kuralassa ei tarvitse pelätä tylsyyttä, koska opastus on haluttu toteuttaa mahdollisimman elävöittävästi; erityisesti koululaisryhmät pääsevät interaktiivisesti oppimaan näkemisen, haistamisen, kokeilun ja tekemisen kautta. Kylämäellä on tilat askartelua varten, kun taas mäen alla pääsee ampumaan jousella. Kuralassa ei siis pelkästään kuunnella opasta ja tuijoteta lasivitriittejä. Tekemisen kautta oppiminen on hyvää vaihtelua koulunpenkkiä muutoin kuluttaville. Esihistorian  yhtenä opetustilana toimii pihalle pystytetty uudennos kivikautisesta yleisteltasta. Mutta on Kuralassa myös tietoa esillä: kokeiluverstaassa  vierailija pääsee tutustumaan esihistoriaan näyttelyn kautta, jonka teemoina ovat metsästys ja kalastus.

Tulevat tapahtumat

Elokuun lopulla järjestetään muinaistekniikkaviikko, johon on luvassa paitsi opastettuja kierroksia myös alan asiantuntijoiden esitelmiä. Samaan syssyyn pidetään muinaisasekilpailu. Kirveenheittoon, jalkajousiammuntaan tai vipukeihäänheittoon osallistuminen vaatii omat välineet, joiden on täytettävä autenttisuusvaatimukset. Osallistujia saapuu manner-Euroopasta asti. Vaikkei heittokirvestä kotinurkista löytyisikään, voi paikalle toki saapua seuraamaan mittelöä tapahtuman lauantaina ja sunnuntaina. Syyskuun alussa vietetään valtakunnallisia arkeologianpäiviä, joissa opastusten lisäksi luvassa jousiammuntaa meille maallikoille. Teemana arkeologiapäivillä on Kuralan vahvuudet, muinainen erätalous sekä pyyntikulttuuri. Ikäheimo muistuttaa, että 90% Suomen historiasta on elinkeinoiltaan ja elämäntavoiltaan kovin samankaltaista metsästys-, kalastus- ja keräilykulttuuria.

Artikkelin kirjoittajat ovat yleisen historian maisterivaiheen opiskelijoita Jyväskylän ja Turun Yliopistoista.

Lähteet:

Markku Ikäheimon haastattelu 12.8. 2009. Haastattelijoina Anu Alapartanen ja Jussi-Pekka Paija

Kuralan Kylämäen www-sivut. http://www.elamystenmaa.fi/kurala/. Viitattu 13.8 ja 17.8. 2009

Esittelylehtinen Kuralan Kylämäestä. Turun Maakuntamuseo 1994.

Österberg, Elsa: Kampakeramiikan käyttö kokeellisen arkeologian näkökulmasta. Arkeologina proseminaariesitelmä. Turun Yliopisto 2000.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *