Uusien aikojen dominanssia – Konferenssiraportti, Annual Social History Society Conference, Glasgow 30.3.–1.4.2010

Brittiläisen (Lancaster) Social History Societyn vuosittainen konferenssi keräsi jälleen kerran huomattavan määrän osanottajia. Pääasiassa Iso-Britannian historiaan keskittyviä papereita esitettiin konferenssissa noin 160, englanninkielisen maailman ulkopuolelta paperin esitti peräti seitsemän henkilöä. Valtaosa esitelmistä keskittyi 1800-luvun ja etenkin 1900-luvun historiantutkimukseen. Ryhmät oli pyritty kokoomaan temaattisesti aikakausirajoista välittämättä, mutta käytännössä early modern -aiheet olivat useimmiten omissa ryhmissään.

Konferenssi oli suuri, mutta esitykset oli jaettu huolella kolmen-neljän paperin ryhmiin, jotka puolestaan oli sijoitettu sessioihin. Sessioita puolestaan oli joka päivä kaksi tai kolme, ja samaan sessioon sijoitetut ryhmät olivat ajallisesti päällekkäin, joten kiinnostavimpien esitelmäkohteiden valikointia täytyi tehdä ankaralla kädellä. Kaiken kaikkiaan konferenssi oli järjestetty hyvin ja aikataulu piti. Suurin osa porukasta oli joko jatko-opiskelijoita tai post doc -vaiheessa olevia tutkijoita, joten tunnelma oli varsin rento. Mukaan oli sattunut muutama vieraileva professorikin. Papereiden kommentointi oli kuitenkin pääasiallisesti paikallisen yliopiston henkilökunnan varassa.

Aiheiden kirjo oli laaja, ja kokoavana teemana oli todellakin lähinnä kattokäsite sosiaalihistoria. Huomiota kiinnitti kuitenkin genderhistorian voimakas edustus: lähes puolet papereista käsitteli jollakin tavalla sukupuolta, useimmiten naisnäkökulmasta. Paperit oli väljästi jaettu kuuteen strandiin, joita kuitenkin yhdisteltiin tarpeen vaatiessa. Strandit heijastelivat brittiläisen sosiaalihistorian tämänhetkisiä laajoja teemoja: Deviance, Inclusion and Exclusion; Global Markets and Social Orders; Life-cycles and Life-styles; Political Cultures, Policy and Citizenship; Narratives, Emotions and the Self; Spaces and Places.

Oma aiheemme käsitteli kartanotilaa 1500-1600 -lukujen Ruotsissa ja Suomessa, joten se sijoittui Spaces and Places -strandiin. Esitysryhmäämme oli kuitenkin yhdistetty papereita Global Markets and Social Orders -strandista, mikä kertoo osaltaan teemojen päällekkäisyydestä, ja ehkä myös varhaismodernien teemojen sijoittamisvaikeuksista moderneihin aikoihin keskittyvien esitysten joukossa.

Kiinnostavia teemoja early modern -näkökulmasta tarjosivat poliittista kulttuuria käsittelevät paperit, jotka toivat hyvin esiin Iso-Britannian ja Pohjoismaiden välisen historiallisen kehityksen ja tutkimusperinteiden eron. Valtionrakennus näyttäytyi brittitutkijoille ensi sijassa keskus- ja paikallishallinnon välisenä neuvotteluprosessina, jossa keskusteluvallalla ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta sanelupolitiikkaan. Paikallisten eliittiryhmien merkitystä korostettiin moneen otteeseen kruunun kustannuksella. Vaikka osa esityksistä keskittyi detaljirikkaaseen paikallishistoriaan, joukossa oli myös laajoja teoreettisia suuntaviivoja esitteleviä papereita, joissa luotiin yhteyttä sosiaalitieteisiin ja antropologiaan pyrkien uusiin metodologisiin avauksiin.

Toinen pinnalle noussut ajankohtainen teema oli materiaalisuus, jota esiteltiin muun muassa esineiden toimijuuden ja esineiden kulttuurisen biografian näkökulmista. Keskeiseksi teemaksi nousi kuluttamisen sijaan fenomenologinen, esineiden käyttämisestä ja merkityksestä kiinnostunut tutkimus. Ruokakulttuurin ja aterioiden osalta tuli esiin yllättäviä samankaltaisuuksia Suomeen nähden esimerkiksi erilaisten leipälaatujen muodossa tapahtuneen sosiaalisen erottelun sekä perunan leviämistä koskevien myyttien suhteen. Toisaalta myös erot olivat suuria. Kiinnostavaa kyllä, juuresten ja kasvisten viljely, joka tunnettiin Suomessa jo esihistoriallisella ajalla, yleistyi Iso-Britanniassa vasta 1600-luvulla.

Kaiken kaikkiaan konferenssin paras anti konkretisoitui uusiin ideoihin ja näkökulmiin, hyviin kirjallisuusviitteisiin sekä muutamiin metodologisiin uutuuksiin. Koska konferenssi oli suhteellisen iso, oli aika vaikea muodostaa yleiskuvaa konferenssin aiheista. Konferenssissa ei myöskään järjestetty kokoavaa yleiskeskustelua, vaan jokaisen session lopuksi oli session sisäinen yleiskeskustelu. Konferenssissa oli ainoastaan yksi key note -luento, jonka piti kulttuurihistorian professori Frank Mort Manchesterin yliopistosta. Hänen aiheenaan oli ”sallivan yhteiskunnan” (permissive society) syntyminen Lontooseen. Kuten luennon aihekin viittaa, konferenssi keskittyi moderniin aikaan ja erityisesti brittiläiseen historiaan.

Paikkana Glasgow oli mitä mainioin konferenssivieraalle. Itse yliopisto oli 1800-luvulla siirretty keskustasta etäämmälle, jolloin oli luotu varsin yhtenäinen, aikakaudelle tyypillisen mahtipontinen rakennuskokonaisuus. Konferenssin keskuspaikkana toimi yliopiston opiskelijajärjestön rakennus, jossa kaikki tee/kahvi- ja lounastauot pidettiin. Konferenssin sessiot pidettiin osittain vanhassa 1877 rakennetussa Gilmorehill-kirkossa, joka oli muutettu 1997 elokuva-, televisio- ja teatteritieteen laitokseksi.

Lounaiden lisäksi konferenssin toiseksi viimeisenä iltana järjestettiin illallinen kaikille vieraille, joita oli arviolta noin 200. Koska lounaat ja teetauot olivat varsin lyhyitä ja väki hajosi eri paikkoihin kampusalueella, niin illallinen lopulta tarjosi parhaan mahdollisuuden tutustua ja keskustella muiden konferenssivieraiden kanssa. Keskiajan Ranskan historiaan keskittyneen Lontoon yliopiston professorin John Arnoldin kanssa kävimme varsin mielenkiintoisen keskustelun eri maiden arkistojen käytänteistä ja mahdollisuuksista löytää omalle tutkimukselle relevanttia materiaalia. Myös Glasgown yliopiston vaiheet selventyivät illalliskeskustelujen myötä.

Konferenssi tarjoaa sosiaalihistoriasta kiinnostuneille tutkijoille hyviä mahdollisuuksia kootusti tarkastella millaisten aiheiden ja teoreettisten näkökulmien parissa nuoremmat tutkijat työskentelevät, sillä konferenssi kerää eniten väitöskirjaa tekeviä ja juuri väitelleitä henkilöitä. Seuraavan kerran konferenssi järjestetään Manchesterissa 12.–14.4.2011. Lisätietoja löytyy yhdistyksen nettisivuilta.

Linkki Social History Societyn ja konferenssin nettisivuille:
http://www.socialhistory.org.uk/annualconference.php
Twitter: http://twitter.com/socialhistsoc

FM Ulla Koskinen (Tampereen yliopisto) ja FM Marko Hakanen (Jyväskylän yliopisto) valmistelevat väitöskirjojaan varhaismodernin ajan aiheista.

Print Friendly, PDF & Email

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.