Toivola – virtuaalinen visiitti menneisyyden kylään

On levollinen kesäpäivä. Näen edessäni rykelmän harmaita hirsirakennuksia. Kuusimetsä ympäröi taloja. Ihmisiä ja eläimiä ei näy missään. Tunnelma on unenomainen, jopa aavemainen. Olen astunut virtuaalikylä Toivolaan, vuoteen 1705.

Virtuaalikylä Toivola avautui Internetissä marraskuun loppupuolella. Se on osa monitieteistä Ihminen, aika, maisema – projektia, jonka teemana on suomalaisen kylämaiseman kulttuuriperintö ja kulttuuriset kerrokset. Projektin puitteissa on tarkoitus luoda kymmenkunta virtuaalimaisemaa Päijät-Hämeen Hollolan pitäjässä sijaitsevasta Toivolan kylästä. Vuoden 1705 virtuaalimaisema on niistä ensimmäinen.

Sattuman kautta Toivolaan

Projektissa mukana toimivan Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen historiantutkijan Marko Lambergin mukaan idea virtuaalimaiseman tekemisestä oli oikeastaan sattumaa.  Se lähti vireille tutkijoiden kahvipöytäkeskustelussa, kun kaksi historioitsijaa ja yksi etnologi huomasivat tutkimusintressiensä kohtaavan. Marko Lambergin kiinnostuksenkohteisiin kuuluvat metsän ja ihmisen välinen suhde sekä villin luonnon haltuunotto. Historioitsija Merja Uotila puolestaan valmistelee väitöskirjaa Hollolan käsityöläisistä. Hänellä on myös arkeologin tausta ja hän on tehnyt nimistönkeruuta Toivolan kylässä. Etnologi Minna Mäkinen valmistelee väitöskirjaa Säynätsalon liittämisestä Jyväskylään. Väitöksessään hän tarkastelee paikallisuuden ja jatkuvuuden luomista kuntarajojen muuttuessa.

Marko Lambergin mukaan useimmalle tuntematon Toivolan on otollinen tutkimuskohde, koska siitä löytyy paljon lähdemateriaalia.

Toivolan asutushistoria on pitkä ulottuen aina rautakaudelle saakka. Varhaisin kirjallinen lähde ajoittuu vuoteen 1432, jolloin on tehty merkintöjä alueen rajakiistoista. 1500-luvulta alkaen tutkijoiden käytettävissä on ollut maakirjoja ja sakkoluetteloita, 1600-luvulta tuomiokirjoja ja 1700-luvulta kirkonkirjoja ja kartta-aineistoa. Myös kansanrunousarkistosta löytyy materiaalia Toivolaan liittyen, Lamberg kertoo.

Toivolan on niin ikään Merja Uotilan kotikylä, joten tutkimustiimillä on ollut valmiita suhteita kylään.

Tulkinta menneisyydestä

Suunnistus virtuaali-Toivolassa on onnistuttu tekemään käyttäjäystävälliseksi.  Etenemistä auttavat nuolet, jotka kertovat seuraavan kohteen. Vieressä on myös kartta, josta vierailija voi saada kokonaiskuvan kylästä ja valita suoraan haluamansa kohteen. Lisätietoa kohteista saa infopainikkeesta, jossa kerrotaan lisätietoja esimerkiksi talon asukkaista. Marko Lambergin mukaan virtuaalikylän tekeminen on ollut haastavaa.

Maisema sisältää aina paljon yksityiskohtia, joten rajauksia on ollut pakko tehdä. Tutkijat ovat siis tasapainoilleet yksityiskohtien sekä yleistämisen välillä, Lamberg pohtii.

Tekijöiden on täytynyt myös tunnustaa, että kyseessä on tulkinta ja todennäköinen malli vuoden 1705 Toivolasta, ei siis autenttinen maisema.

Monitieteellinen kokemus

Projektin yhtenä yhteistyökumppanina on Jyväskylän yliopiston tekotodellisuuslaboratorio, mutta vuoden 1705 Toivola toteutettiin Media Current -yrityksen kanssa. Humanistien ja teknisten alojen ihmisten tapa nähdä ja toimia poikkeavat, mikä on Lambergin mukaan näkynyt myös tässä projektissa. Välillä osapuolet ovat tuntuneet puhuneen eri kieltä. Oman haasteensa on tuonut myös teknisen toteuttamistavan valinta. Vuoden 1705 Toivola toteutettiin street view –tekniikalla. Lambergin mielestä tekniikka tuo mahdollisuuksia humanistiselle tutkimukselle, mitä kannatta hyödyntää. Projektia on leimannut myös muunlainen monitieteisyys, mikä Markon mielestä on ollut avartava kokemus. Mukana on ollut niin historian, etnologian, arkeologian ja biologian alan tutkijoita. Projektin puitteissa on päässyt näkemään eri tapoja tehdä tutkimusta.

Virtuaalimaiseman mahdollisuudet

Toivolan virtuaalikylä on avoinna kaikille. Sivustolla on paljon tietoa projektin sisällöstä ja yleisesti vuoden 1705 tapahtumista. Virtuaalimaisema on elämyksellinen tapa tutustua menneisyyteen.  Tutkijalle virtuaalimaisema on oiva työkalu, joka helpottaa hahmottamista ja luo kokonaisvaltaisen kuvan kohteesta. Marko Lamberg toteaakin tutun sanonnan ”yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” pitävän paikkansa.

Kehitysmahdollisuuksia virtuaalimaisemassa vielä olisi. Yhtenä mahdollisuutena on esimerkiksi pedagoginen puoli, jonka voisi toteuttaa peleinä, Lamberg ideoi.

Virtuaalimaisemasta kieltämättä tuleekin pelimaailma mieleen. Silmiinpistävä piirre virtuaali-Toivolassa on sen autiomaisuus: missään ei näy ihmisiä tai eläimiä, ja kylä näyttää melkeinpä hylätyltä. Elämisen merkit onkin Lambergin mukaan haluttu tarkoituksella jättää pois, koska rajausta on ollut pakko tehdä.

On myös hyvä, jos käyttäjälle jää kuva epäautenttisuudesta, koska niinhän asianlaita onkin, Lamberg toteaa.

Tulevat virtuaalimaisemat

Vuoden 1705 Toivola on vasta alku virtuaalimaisemasarjasta. Projektin tavoitteena on tehdä mallinnuksia kylästä aina 1400-luvulta nykypäivään.  Yksittäisiä mallinnuksia 1800- ja 1900-lukujen rakennuksista ja pihapiireistä on jo valmiina. Lambergin mukaan tulevien maisemien tekeminen vaatii yhteistyön syventämistä arkeologien kanssa.

Tarkoituksena olisikin tehdä alueella kaivauksia. Tämän toteutumiseen vaikuttaa tosin rahoituspuoli. Joka tapauksessa haasteellinen työ niin teknisen toteuttamisen kuin sisällöntuotannon parissa jatkuu, Lamberg lupaa.

Jäämme siis odottamaan tulevia virtuaalimaisemia.

Esimakua tulevasta virtuaalimaisemasta. Lyhelän talon pihapiiri vuodelta 1953. Tekijänä Juho Vepsäläinen.
Print Friendly, PDF & Email

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *