Tutkimusta 1700-luvulla ja tänään

Janne Tunturi väitteli Turussa 27.11.2010 aiheesta Romanssien ja runouden aikakausi: Thomas Warton keskiaikaa määrittelemässä 1750–1790. Thomas Warton (1726–1790) oli englantilainen antikvaari ja runoilija, jonka laajaa teosta ” History of English Poetry” Tunturi on tutkinut nimenomaan historiantutkimuksen näkökulmasta.

Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä toimii Michel de Certeaun historiografisen operaation käsite. De Certeaun käsitysten mukaan historiantutkimusta ohjaavat aina tutkijan ympäristöstä sekä sosiaalisista ja institutionaalisista tekijöistä tulevat vaikutteet. Tutkija muokkaa valitsemansa materiaalin historiankirjoitukseksi näiden vaikutteiden mukaan.

Tunturi hahmottaa väitöksessään Wartonin ja hänen sidosryhmiensä kautta 1700-luvun käsityksiä keskiajasta. Analysoidessaan Wartonin työtä Tunturin tutkimus tuo esille, että toisin kuin usein luullaan, keskiaikaa ei 1700-luvulla hyljeksitty tutkimuskohteena vaan nimenomaan Warton aikalaisineen oli luomassa sitä kuvaa, joka aikakaudesta on vallalla yhä nykyäänkin.

Joulukuussa 2010 työhuoneessaan Turun Yliopiston historian laitoksella Janne Tunturi kertoi millaista on olla tutkija tutkimassa menneisyyden tutkijaa.

Tarkastelet Wartonin tekstejä Michel de Certeaun teorian kautta. De Certeaun mukaan historian tutkija toimii aina osana yhteisöä, joka määrittelee esimerkiksi hyväksyttävät tutkimustavat. Miten oma tutkimuksesi suhtautuu siihen ympäristöön ja instituutioon, jossa sen teit?

Olen opettanut – varsin mielelläni – de Certeaun oppeja ja siinä huomannut, että teoria aika voimakkaasti naulitsee tutkimuksen tiettyyn ympäristöön ja tietyn tradition osaksi. De Certeaun teoria ei ole kovin positiivinen tai vapauttava! Itse koen olevani aatehistorioitsija ja sellaisena osa aatehistorian traditiota. Tutkimukseni tarkastelee tiettyjen asioiden säilymistä eurooppalaisessa kulttuurissa vuosikymmenestä ja vuosisadasta toiseen, niiden muutosta ja niiden käyttöä. Koen olevani myös historiankirjoituksen tutkimuksen tradition jatkaja.

En itse osaa sanoa, onko sillä mitään merkitystä, että tein tutkimukseni Turussa. Täällä ei kieltämättä tällä hetkellä ole paljon 1700-luvun tutkijoita, joiden kiinnostus kohdistuisi Suomen historian ulkopuolelle. Olen ollut yhteyksissä muihin tuon ajan tutkijoihin lähinnä 1700-luvun tutkimuksen seurassa. Tietysti voi ajatella että täällä Turussa on vähemmän kilpailua, täällä pääsee aina opettamaan 1700-luvusta tai puhumaan siitä halutessaan! Aikaisempina vuosina on ollut toisin. Väitökseni oli yleisen historian oppiaineessa muistaakseni Turun yliopistossa kuudes tähän aikakauteen liittyvä.

Yliopistoa ajatellen kulttuurihistorian oppiaineen läsnäolo Turussa vaikuttaa varmasti minunkin työhöni. Turussa on myös tehty paljon tutkimusta, jossa tutkitaan yhden aikakauden käsitystä toisesta. Se ei tietenkään ole ainoastaan turkulainen ilmiö, mutta täällä sitä on ollut melko runsaasti.

Nimestään huolimatta Thomas Wartonin History of English Poetry ei ole pelkästään runouden historia, vaan se pyrkii tulkitsemaan keskiajan kulttuuria fiktiivisten lähteiden kautta. Warton tutki menneisyyttä erityyppisten kronikoiden, romanssien ja muiden kirjoitusten avulla. Olet myös omassa työssäsi sivunnut laajasti eri aikakausia ja näkökulmia.
De Certeau väittää historiantutkimuksen olevan nykyisyyden ja menneisyyden välin eron työstämistä. Warton työskenteli 1700-luvun ja keskiajan välissä, itse tutkit nykyisyyden, 1700-luvun ja keskiajan suhdetta. Tunsitko sympatiaa Wartonia kohtaan tehdessäsi omaa tutkimustasi?

Mietin itse asiassa yhdessä vaiheessa työtäni alkaako se vaikuttaa Wartonin toisinnolta. Ehkä kopioin Wartonin metodeja pohtimalla erilaisia vaikutussuhteita ja intertekstuaalisuutta. Tällaista vaikutusta on kuitenkin varmaan vaikea tunnistaa omassa työssään.

Työsi perusteella näyttää siltä, että Warton on osaltaan vaikuttanut siihen, että keskiajasta on tullut hyvin suosittu aikakausi. Hän toi teoksessaan esiin oppineiden edeltäjiensä väheksymiä aiheita, kuten ritariromantiikan, kuningas Arthurin tarun ja trubaduurit, tutkiessaan nimenomaan kansankielistä kirjallisuutta. Miksiköhän 1700-luku ei ole yhtä suosittu – ainakaan Suomessa? Onko 1700-luvun tutkijoita Suomessa paljon?

1700-luvun aiheet eivät ehkä ole niin myyviä. Aikakautta käsittelevässä tutkimuksessa on usein sivuttu esimerkiksi käsitehistoriaa tai filosofian historiaa, aiheita, jotka eivät viehätä populaarihistoriankirjoitusta. Toisaalta tämä on suomalainen ilmiö, sillä erot eri maiden välillä ovat suuria. Esimerkiksi Ruotsissa 1700-lukua pidetään 1600-luvun sotia seuranneena kulttuurin kukoistuksen aikana.

Kun joitakin vuosia sitten kävin Oxfordin yliopistossa, Bodleian Libraryssa tuli outo tunne, kun kaikki tuntuivat lukevan samoja kirjoja kuin minä. Täällä 1700-luvun kirjallinen kulttuuri oli täysin poikkeuksellinen aihe, siellä suorastaan häiritsevän suosittua!

1700-luvun tutkijoilla on Suomessa hyvin vireä seura. Viimeisen kymmenen vuoden aikana siihen on tullut paljon uusia tutkijoita. Olen itsekin ollut siinä aktiivi ja sitä kautta tavannut ihmisiä. 1700-luvun tutkijoilla on pohjoismaisella tasolla myös yhteinen lehti, ”Sjuttonhundratal. Nordic Yearbook for Eighteenth-Century Studies”. Se on melko ainutlaatuista tietyn periodin tutkijoiden keskuudessa.

Olen tämän työn kautta päässyt astumaan myös medievalismin puolelle. Eri aikakausien suosio on myös yliopistolla vaihtelevaa, esimerkiksi tällä hetkellä näyttää siltä, että keskiaika ei enää kiinnosta turkulaisia historian opiskelijoita yhtä paljon kuin joitakin vuosia sitten.

Millainen prosessi työn valmistuminen oli? Mitä tästä eteenpäin?

Tämä työ on ollut monin tavoin katkonainen prosessi . Aloitin tutkimuksen jo 2000-luvun alussa. Välissä olin kotona lasten kanssa, välillä töissä yliopistolla. Pari vuotta sitten totesin että minulla on paljon materiaalia englanniksi ja alkoi tuntua siltä, että saadakseni työn näin pitkän kirjoittamisen jälkeen pakettiin, se piti kirjoittaa suomeksi. Deadline oli tiukka ja alkoi tuntua että työ on kerta kaikkiaan saatava valmiiksi.

Muokkaan väitöskirjastani englanninkielisen version. Esimerkiksi vastaväittäjän esittämien kommenttien kautta sain ennen huomiotta jääneitä näkökulmia tähän työhön.

Kun tämän työn kautta on tullut selväksi, että on harhaa, että 1700-luvulla olisi suhtauduttu kielteisesti keskiaikaan, olisi tietysti mielenkiintoista edetä tutkimaan, mistä käsitys 1700-luvun ilmapiiristä on puolestaan peräisin. Ensimmäisenä sitä tulisi hakea tietysti 1800-luvulta. Näihin teemoihin tietysti liittyy suuria eroja eri maiden välillä. Toisaalta vuosisatojenkin mukaan luokittelukin on absurdia, onhan pelkästään 1700-luvun alun ja lopun välillä valtava ero. Nyt alkaa tuntua jo siltä, että 1700-luvusta voisi päästä eteenpäin. Kaikenlaisia hankkeita on mielessä, varmaa lienee vain, että en ole siirtymässä keskiaikaa tutkimaan!

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *