Luovaa reagointia 1500-luvun hallinnossa. Ulla Koskisen väitöshaastattelu.

Ulla Koskinen väitteli 3.12.2011 Tampereen yliopistossa väitöskirjallaan Hyvien miesten valtakunta: Arvid Henrikinpoika Tawast ja aatelin toimintakulttuuri 1500-luvun lopun Suomessa. Koskisen vastaväittelijänä toimi professori Petri Karonen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Pertti Haapala.

Väitöstutkimuksesi rakentuu 1500-luvulla eläneen Arvid Henrikinpoika Tawastin kirjeenvaihtoon. Kuka hän oli ja minkälaisessa asemassa hän toimi?

Arvid Tawast oli Hämeessä vuoden 1540 tienoilla syntynyt rälssimies, joka kohosi paikallisista lähtökohdistaan merkittäväksi hallintomieheksi 1500-luvun jälkipuoliskon Ruotsissa ja Suomessa. Tawastin uran taustalla oli Ruotsin ja Venäjän välillä käyty 25-vuotinen sota. Hän toimi muun muassa jalkaväen päällikkönä, eri linnojen isäntänä ja viimeksi Viipurin käskynhaltijana. Kaarle-herttua mestautti hänet vuonna 1599 valtakunnassa puhjenneen sisällissodan jälkiselvittelyissä.

Minkälaista oli käyttää kirjeitä lähdemateriaalina? Pääsitkö helposti sisään 1500-luvun käsialaan ja toisaalta kirjeiden käsittelemiin aiheisiin?

Käsiala ei periaatteessa tuottanut ongelmia, sillä olin jo aiemmin lukenut paljon vanhoja käsialoja. Toki monet yksittäiset kirjeet olivat hyvin vaikealukuisia. Kirjeiden sisältökään ei useimmiten tuottanut ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Arvid Henrikinpoika Tawastin kirjeet ovat rakenteeltaan hyvin kaavamaisia ja niissä käytetty sanavarasto varsin niukka. Myös aiheet toistuivat usein, koska kirjeet käsittelevät enimmäkseen nimenomaan hallinnon toimia erilaisissa tilanteissa.

Keskityt kirjeiden tutkimisessa paljon retoriikan analysointiin. Millainen tehtävä kirjeissä käytetyllä retoriikalla oli?

Sen avulla sanottava ikään kuin koodattiin kaikille ymmärrettävään muotoon. Toisin sanoen käytettiin ilmaisutapoja, jotka olivat yleisesti tunnettuja ja joita käyttämällä asia voitiin esittää halutussa valossa. Monet retoriset ilmaukset sisälsivät kulttuurisia käsityksiä ”oikeasta” tai ”väärästä” toimintatavasta. Vastapuoleen voitiin vaikuttaa esimerkiksi kirjoittamalla omasta toiminnasta positiivisin ilmauksin. Vastapuolen oikea puhuttelu oli tärkeää, sillä se oli osoitus kyseisen henkilön aseman tunnustamisesta.

Tutkimuksessasi korostuu sosiaalisten suhteiden ja verkostojen rooli aateliston toimintakulttuurin ylläpitämisessä. Minkälainen merkitys hyvillä sosiaalisilla suhteilla oli?

Käytännössä kaikkien tehtävien hoitaminen vaati hyviä sosiaalisia suhteita. Viranhaltijat hoitivat tehtäviään ilman valmista infrastruktuuria, joten esimerkiksi sotaväen kuljetusten järjestäminen saattoi jäädä hallinnossa toimineiden henkilöiden omien suhteiden ja kekseliäisyyden varaan. Verkostot ja vastavuoroisuuden kulttuuri auttoivat tehtävien hoitamisessa. Myös kuninkaan käskyjen toteutuminen oli riippuvainen hänen ja viranhaltijoiden välisistä suhteista sekä viranhaltijoiden keskinäisistä verkostoista. Ilman niitä ei olisi tapahtunut mitään.

Entä minkälaisissa olosuhteissa hallinnossa toimineiden henkilöiden piti tehtäviänsä hoitaa 1500-luvun lopun Suomessa?

Hankalissa! Pitkällinen sodankäynti rasitti valtakuntaa monella tavalla. Verotus koveni, sotaväki täytyi muonittaa linnaleirissä talonpoikien kustannuksella, taloja autioitui, olot rajaseudun ja valloitettujen alueiden linnoituksissa olivat usein kurjat ja sotaväki kapinaherkkää palkkojen maksun viivästyessä. Vuosisadan viimeisinä vuosina valtakunta ajautui sisäiseen kriisiin ja Suomessa puhkesi nuijasotana tunnettu aseellinen yhteydenotto. Viranhaltijoiden täytyi luovia ja tasapainotella usein hyvin vaikeissa tilanteissa. Lisäksi tiedonkulku oli hidasta ja ongelmallista, joten olosuhteet ehtivät muuttua ja monet määräykset vanhentua ennen kuin ne ehdittiin toteuttaa.

Lectiossasi kerrot tutkimustasi hidastaneista tai vaikeuttaneista kysymyksistä. Minkälainen kuva sinulle jäi itse tutkimusprosessista? Mikä ehkä oli kiinnostavinta tai hauskinta tutkimuksen tekemisessä?

Hauskinta oli ehdottomasti itse kirjeiden lukeminen ja niissä käytettyjen sanamuotojen tutkiminen. Kiinnostavinta kuitenkin oli huomata kuinka omavaltaisia virkamiehet 1500-luvulla olivat. Huonojen yhteyksien ja hitaan viestinkulun vuoksi heidän piti monesti tehdä päätöksiä itsenäisesti ja varsin nopealla aikataululla. Toisaalta pitkän tähtäimen suunnitelmien tekeminen oli hyvin vaikeata muuttuvien olosuhteiden vuoksi. Vaikeinta koko hankkeessa oli itse kirjan kirjoittaminen: punaisen langan löytäminen ison aineiston joukosta.

Minkälaisten aiheiden parissa työskentelet tällä hetkellä? Aiotko jatkaa vielä Arvid Henrikinpoika Tawastin matkassa?

Työskentelen parhaillaan maakuntahistoriateoksen parissa. Ensi vuoden alusta olen suunnitellut aloittavani postdoc -tutkimuksen, jossa tutkin Arvid Henrikinpoika Tawastia taloudellisena toimijana. Pohdin missä määrin yksityinen talous ja kruunun talous kytkeytyivät toisiinsa, kun kyseessä olivat hallinnon tarpeisiin käytettävät varat.

Print Friendly, PDF & Email

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *