Johdanto: Kohtaamisia 1700-luvulla

Johdanto: Kohtaamisia 1700-luvulla

Ennen ja nytin 1700-luvulle omistettu teemanumero on turkulainen ja kansainvälinen, mikä heijastelee monella tavalla aikakauteen liittyviä ajankohtaisia tutkimuskysymyksiä.

Numeron artikkelit on kirjoitettu lukuvuonna 2013-14 pitämällämme 1700-luku nyt -kurssilla. Osallistujien tavoitteena oli kirjoittaa tutkimus- tai katsausartikkeli numeroon, jossa käsiteltäisiin laajasti tämän päivän 1700-luvun tutkimukselle tyypillisiä teemoja. Toivoimme myös uusia avauksia niin materiaalin kuin näkökulmien suhteen.

Hieman yli vuoden kestäneen artikkelien kirjoittamisen, arvioimisen, uudelleentyöstämisen ja editoimisen aikana on ilmestynyt teoksia, joiden kanssa nyt valmistuneet artikkelit on helppo asettaa vuoropuheluun. Viime aikojen tutkimusta inspiroineet käsitteet kuten tila, historiakulttuuri, marginaalit, identiteetit, sukupuoli ja tieto näkyvät myös tämän numeron sähköisillä sivuilla. Niiden soveltaminen 1700-lukua koskevaan tutkimukseen on selvästi luontevaa.

Toisaalta numeromme näyttää vastaavan sellaisille vuonna 2014 ilmestyneille tutkimuksille, jotka ovat korostaneet globaalia näkökulmaa ja palaamista pitkiä ajanjaksoja korostaviin teemoihin. David Armitagen ja Jo Guldin The History Manifesto on pyrkinyt tähän kaikkein näkyvimmin. Kirjoittajat ovat olleet huolissaan historiantutkimuksen asemasta, jos se keskittyy vain lyhyttä ajanjaksoa koskeviin paikallisiin aiheisiin.

Armitagen ja Guldin pyrkimys herättää historioitsijat tarkastelemaan uudelleen la longue duréeta on toki kärjistetty. Pitkää ajanjaksoa koskevia tutkimuksia on tehty aina eikä mikrohistoriallinen lähestymistapa ole hallinnut historiantutkimusta. History Manifeston teemoja  on pohtinut myös Lynn Hunt teoksessa Writing History in the Global Era. Huntin sävy on osin toisenlainen.

Lynn Huntin mukaan historiantutkimus toimii parhaiten tekemällä yleistyksiä tutkimistaan aiheista. Hän ei pidä globaalia näkökulmaa itsestään selvästi historiantutkimuksen parhaana vaihtoehtona, vaikka tutkijan onkin otettava huomioon se, mitä muualla tapahtui ja etsittävä mahdollisia yhteyksiä. Joka tapauksessa tutkijan on kirjoitettava niin, että hän osallistuu omalla panoksellaan kansainväliseen keskusteluun.

Ennen ja nytin teemanumeron kirjoittajat ovat Turun yliopistosta, mikä saattaa olla yksi selitys heidän aiheilleen. Turku ja sen lähiseudut ovat näkyvästi esillä, vaikka numeron sisältö yltää aina Australiaan asti. Turkulaisuus ei kuitenkaan tällä kertaa selitä numeron painotuksia. Turku ja sen ympärille levittäytyvä Varsinais-Suomi oli 1700-luvulla Suomen alueen keskus. Maakunnan läheiset yhteydet Ruotsiin, kehittynyt maatalous ja Turkuun perustetut instituutiot takasivat sen aseman.

Turun merkityksestä Ruotsin valtakunnassa on keskusteltu paljon, mutta tärkeää on myös se, että siellä ja lähiseuduilla eletty elämä tuotti lähteitä, joita tutkimus voi edelleen hyödyntää uusista näkökulmista. Suomen ja Turun avulla on myös mielenkiintoista tutkia ajatusten, tavaroiden ja käytäntöjen liikkumista sekä hahmottaa suhteellisen tutussa ympäristössä paikallisten perinteiden ja maailmanlaajuisten ilmiöiden kohtaamista. Yleistyksiä voidaan tehdä, koska yksityiskohdat tunnetaan.

Numeron kirjoittajista Panu Savolaisen ja Veli-Pekka Toropaisen liikkuvat selvimmin Turun kaduilla ja syrjäisemmillä poluilla. Savolaisen tarkastelemat palovakuutukset ja Toropaisen pyövelit eivät kuitenkaan ole Turun paikallishistoriaa, sillä molemmat näkevät aiheensa merkityksen osana laajempaa, pohjoiseurooppalaista maailmaa. Samalla tavalla Taina Saarenpää tulkitsee Henrik Gabriel Porthanin Turun tuomiokirkon Mustan kirjan asiakirjojen julkaisemista osana lehdistön ja eurooppalaisen historiantutkimuksen historiaa.

Lauri Viinikkalan artikkelin myötä Ennen ja nytin numero siirtyy Pöytyälle ja Mynämäelle, jossa kirkkoherra Anders Lizelius käytti suomea ruotsin rinnalla pitäjänkokouspöytäkirjoissa. Kuten Viinikkala osoittaa, ilmiötä ei tarvitse tutkia paikallisena erikoisuutena tai nationalistisena oman äidinkielen korostamisena. Lizeliuksen seurakuntien kielivalintoja voi ymmärtää paremmin, kun tuntee myös kansainvälistä tutkimusta. Numero päättyy Johanna Skurnikin katsaukseen 1700-luvun tieteen historian tutkimuksen uusimmista suuntauksista. Turku on jäänyt kauas taakse, sillä artikkelissa liikutaan niin Australiassa kuin Afrikassa. Skurnik pohtii sitä, miten kulttuurien vuorovaikutus ja erilaiset kohtaamiset vaikuttivat tieteen kehittymiseen.

Vuorovaikutus ja kohtaaminen ovat termejä, jotka voi soveltaa numeron jokaiseen artikkeliin.

Turussa ja Jyväskylässä 20.11.2014

Janne Tunturi ja Kirsi Vainio-Korhonen

 

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *