2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Turun jugendarkkitehtuuri 1910-luvulla

Kuva 1: Asunto Oy Albatross Puolalankadulla. Kuva: Rauno Lahtinen
Asunto Oy Albatross Puolalankadulla. Kuva: Rauno Lahtinen

Tapasimme Turun yliopiston kaupunkihistorian dosentin Rauno Lahtisen yliopiston Myssy & Silinteri -kahvilassa. Haastattelimme Lahtista jugend-arkkitehtuurista keskittyen 1910-luvun Turkuun. Jugend eli art nouveau (uusi taide) on taiteen tyylisuuntaus, joka vallitsi Euroopassa 1880-luvulta ensimmäisen maailmansodan alkuun. Tyypillistä tyylisuunnalle oli eri taiteenalojen välisten rajojen hävittäminen ja koko ihmisen elinympäristön käsittäminen osaksi taiteilijan omaa näkemystä. Suomessa jugendista puhuttaessa tarkoitetaan arkkitehtuurista tyylisuuntaa sekä sisustusta, kun taas muualla Euroopassa se käsitti lisäksi taidetta.

Lahtisella on kokemusta monista aloista, sillä hän opiskeli ensin arkeologiaa, mutta valmistui maisteriksi kansatieteestä. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli monissa erilaisissa museotehtävissä, mutta mielenkiintoisen sanomalehtiprojektin vuoksi palasi Turun yliopistoon. Projektin päätyttyä hän haki jatko-opiskelijaksi kulttuurihistoriaan ja väitteli tohtoriksi 2005. Tämän jälkeen Lahtinen on keskittynyt kirjoittamaan kirjoja. Turun 1910-luvun jugendarkkitehtuurista Lahtinen on kirjoittanut muun muassa kirjat Kävely jugendtalojen Turussa (2006) sekä Taiteilijoiden talo – Asunto oy Albatross 100 vuotta (2011). Syksyllä 2015 Lahtiselta ilmestyy uusi teos nimeltään Turun jugend. Kirjassa käsitellään arkkitehtuurin lisäksi ajan sisustusta, taidetta sekä rakennuksia.

Jugendarkkitehtuuri ei valikoitunut Lahtisen mukaan hänen kiinnostuksensa kohteeksi sattumalta, vaan 1900-luku oli kiehtonut häntä jo pidemmän aikaa. Erityisesti 1910-luvun alku on Lahtisesta erityisen mielenkiintoinen. Lahtisen kiinnostuksen kanssa yhteen sopiva projekti alkoi vuonna 2005, jolloin Turku-seura ehdotti hänelle kirjan kirjoittamista Turun jugendrakennuksista. Tästä kipinä talojen historian tutkimiseen sai alkunsa. Ehdotuksesta syntyikin jo edellä mainittu Kävely jugendtalojen Turussa -kirja.

Haastattelun alussa Lahtinen kertoo, kuinka Turussa jugendkausi rajautuu harvinaisen selkeään ajanjaksoon. Turussa ensimmäisten jugendtyylin mukaisten talojen rakentaminen aloitettiin 1900-luvun alussa ja viimeisimmät valmistuivat ensimmäisen maailmansodan alkamiseen mennessä, vuonna 1914. Jugendtyyli oli vallalla kaikkialla Euroopassa, eikä Turku Lahtisen mukaan poikennut tästä. Ei tarvinnut matkustaa kuin lahden ylitse Ruotsiin tai Keski-Eurooppaan Ranskaan nähdäkseen hienointa vallitsevan tyylisuunnan arkkitehtuuria. Yläluokan matkustelun lisääntyessä 1900-luvun alussa uusi tyylisuuntaus levisi ympäri Eurooppaa.

Suomen jugendrakentamisen pääkaupunkina Lahtinen pitää Helsinkiä, jonka rakennuksia jäljiteltiin ympäri maata, myös Turussa. Pystyäkseen suunnittelemaan ja rakentamaan tyylisuunnan mukaisia jugendtaloja turkulaiset arkkitehdit ja mahdollisesti myös rakennusmestarit matkustivat Eurooppaan tutustuakseen ajan tyyliin. Vaikutteita saatiin lisäksi alan lehdistä. Aikakaudelle tyypillistä oli, että arkkitehdit ja rakennusmestarit olivat keskittyneet suunnittelemaan ja rakentamaan vain omalla asuinpaikkakunnallaan, ja tämän myötä jokaisen alueen tyyliä leimasi vahvasti heidän näkemyksensä. Lahtinen jatkoikin nimeämällä tunnetuimpia turkulaisia arkkitehteja, joita olivat muun muassa Frithiof Strandell sekä veljekset Adrian ja Kaarlo Thomander.

Kuva 2: Frithiof Strandellin suunnittelema Aurakatu 20. Kuva: Rauno Lahtinen
Frithiof Strandellin suunnittelema Aurakatu 20. Kuva: Rauno Lahtinen

Lahtisen mukaan jugendtyylin juuret olivat uuden vuosisadan yhteiskunnallisissa ilmiöissä ja varsinkin vuosisadan vaihtumisessa. 1900-luvun alussa koettiin tarvetta löytää uusi tyyli uudelle vuosisadalle, jonka avulla jätettäisiin taakse vanhanaikaiseksi koettu 1800-luku. Haluttiin irtautua vanhasta vuosisadasta ja sen tyylistä luomalla uusi moderni tyylisuuntaus, art nouveau. Antiikista lainatut pylväät ja koristeaiheet saivat väistyä uuden uniikin tyylin tieltä. Jugendtyylissä painotettiin rakennusten kokonaisvaltaista taiteellisuutta. Koristeluissa käytettiin epäsymmetristä sekä aaltoilevaa linjakkuutta. Juuri mahtipontinen koristeellisuus oli Lahtisen mukaan se seikka, joka erotti jugendin aiemmista tyylisuunnista.

Suomessa jugend näkyi arkkitehtuurin lisäksi huonekalujen muotoilussa sekä erityisesti lasimaalauksissa, jotka olivat ominaisia jugendrakennuksille. Turun jugendtaloista ainakin Kaskenkadun Panternissa ja Puolalanpuistossa sijaitsevassa Albatrossissa lasimaalaukset ovat säilyneet. Lahtinen pitää ajan sisustuselementtejä sekä huonekaluja erityisen kiinnostavina ja toivoisi pääsevänsä tutustamaan alkuperäisesti sisustettuun jugendtyyliseen asuntoon. Aikakauden tyyli näkyi Turussa myös sanomalehtien sekä kirjojen koristeaiheissa. Muualla Euroopassa jugend näkyi vahvasti myös taiteessa, ja vaikka Suomen taiteen kultakausi sijoittuu samaan ajanjaksoon kuin jugend, ei Suomessa tunneta tyylisuunnan taidetta. Lahtisen mukaan taulut olivat kuitenkin tärkeä osa sisustusta, ja niissä suosittuja aiheita olivat mm. erilaiset kaupunkimaisemat. Esimerkiksi Turussa ikuistettiin paljon jokimaisemia.

Kuva 3: Lasimaalaus Asunto Oy Albatrossin ikkunassa. Kuva: Rauno Lahtinen
Lasimaalaus Asunto Oy Albatrossin ikkunassa. Kuva: Rauno Lahtinen

Lahtisen puheista saattoi päätellä, että jugendkauden tyyli oli enemmän varakkaan väestön saatavilla. Olihan heillä enemmän rahaa käytettävissä niin asuntoon kuin sisustukseen yleensä. Pelkistetympiä huonekaluja jugendtyylistä oli kuitenkin kaikkien yhteiskuntaluokkien saatavilla. Lahtinen toi esille myös, kuinka jugendtyyli näkyi kaikille kadulla liikkujille talojen julkisivuissa. Tyylin mukaiset rakennukset moninkertaistuivat Turun katukuvassa sen jälkeen, kun vanhempien rakennuksien julkisivuja muokattiin vastaamaan uutta ajan muotia.

Uuden tyylin myötä talojen sisätilatkin kokivat uudistuksia, Lahtinen lisää. Uusia asumismukavuutta lisääviä innovaatiota olivat viemäröinnin ja keskuslämmityksen yleistyminen, jotka olivat lähes poikkeuksetta kaikissa 1910-luvun alun jugendtaloissa. Valaistukseen ja valon käyttöön alettiin myös kiinnittää huomiota. Suosittiin suuria ikkunoita ja valoisia tiloja, ahtaita ja pimeitä käytäviä pyrittiin välttämään jo suunnitteluvaiheessa. Lahtinen mainitsee jugendrakentamisen erityisseikkana puisten talojen kulmatornit. Torneilla ei ollut niinkään käytännöllistä arvoa, vaan ne rakennettiin vain estetiikan vuoksi.

Kuva 4: 1900-luvun alun postikorttikuva vastavalmistuneesta taidemuseosta. Kuva: Rauno Lahtinen
1900-luvun alun postikorttikuva vastavalmistuneesta taidemuseosta. Kuva: Rauno Lahtinen

Jugendin aikakausi loppui Turussa vuonna 1914 ensimmäisen maailmansodan alettua ja rakentaminen ylipäätään oli tauolla 1920-luvun puoliväliin asti. Rakentamisen jälleen alettua oli jugendtyyli jo vanhentunut ja tilalle tuli 1920-luvun klassismi, joka toi antiikin pylväät ja koristeet takaisin. Lahtinen harmittelee, kuinka paljon jugendarkkitehtuurin mukaisia rakennuksia on Turusta purettu 1950-60-luvun uudistusten aikana. Talojen katsottiin olevan epäkäytännöllisiä, sillä ne olivat usein pieniä. Tonteilla oli vielä paljon rakennusoikeutta jäljellä ja kaikki mahdollinen maa haluttiin hyödyntää. Tyyli nähtiin myös vanhentuneena ja liian koristeellisena 1920-luvun makuun. Lahtisen mukaan Turun jugendarkkitehtuuri näkyy kaupungissa nykyään enää yksittäisinä kohteina, kun taas esimerkiksi Helsingissä on jäljellä kokonaisia jugendkortteleita. Siellä rakennukset ovat suurempia ja tontit pienempiä, minkä takia ne ovat säilyneet.

Haastattelun aikana Lahtinen mainitsi, kuinka jugendtyyli miellyttää yhä edelleen monen silmää. Tästä hyvänä esimerkkinä on Lahtisen omaksi lempirakennuksekseen mainitsema osakeyhtiö Neitsyen puutalo Neitsytpolulla. Se on useasti valittu Turun kauneimmaksi rakennukseksi. Turkulaisilla oli silmää kauniille rakennuksille jo 1900-luvun alussa, ja nyt sata vuotta myöhemmin samat rakennukset sykähdyttävät meitä edelleen. Vaikka jugendarkkitehtuurin kukoistuskausi oli lyhyt, on se jättänyt kaupunkiin lähtemättömän vaikutuksen samalla muistuttaen meitä päivittäin kotikaupunkimme pitkästä historiasta.

Kuva 5: Asunto Oy Neitsyt Neitsytpolulla. Kuva: Rauno Lahtinen
Asunto Oy Neitsyt Neitsytpolulla. Kuva: Rauno Lahtinen

Teksti on tuotettu osana Turun yliopiston Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssia.

Share on Facebook5Tweet about this on Twitter

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *