Sakarias Sokka – ”’Kansamme kykyyn itse arvostella ei voi luottaa!’ Taidelautakunnat valtiollisina asiantuntijaeliminä ennen toista maailmansotaa” Lectio praecursoria 24.11.2012

FM, YTM Sakarias Sokan väitöskirja ”’Kansamme kykyyn itse arvostella ei voi luottaa!’ Taidelautakunnat valtiollisina asiantuntijaeliminä ennen toista maailmansotaa” tarkastettiin 24.11.2012 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Mikko Lagerspetz (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Anita Kangas.

2018/3
Monipuolista Suomi-kuvaa eilen ja tänään

Kultakauden muotoilu, modernismin idea ja maapropaganda

Suomalaisen muotoilun historian merkkipaaluna pidetään 1950–1960-luvuille sijoitettua ns. kultakautta. Muotoilumenestystä verrataan edelleen näihin kahteen vuosikymmeneen menneisyydessä, vaikka muotoilun maailma on muuttunut esinesuunnittelusta menetelmiin ja kokonaisuuksiin. Vertaamisen keskiössä on mediamenestys: suomalainen muotoilu esiintyi sekä kotimaan että ulkomaiden lehdissä kultakaudella, mutta nykyisin suomalainen muotoilu tulee maailmalla harvoin huomatuksi. Harvoin on tutkittu sitä, miten 1950-luvulla syntynyttä mediahuomiota käytettiin tietoisesti maapropagandan välineenä. Artikkelissa etsitään vastausta siihen, millaisesta tietoisesti rakennetusta kertomuksesta kultakaudessa oli kyse ja miksi sitä toistetaan yhä, vaikka maailma, muotoilu ja mediakenttä ovat aivan toisenlaisia kuin runsas puoli vuosisataa sitten.

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

Kuningatar Viktoria ja prinssi Albert modernisaation vedenjakajalla

Brittein saarten 1800-luvun historiaa henkilötasolle tuotaessa etenkin kaksi hahmoa on totuttu nostamaan muiden yläpuolelle: kuningatar Viktoria (1819-1901) ja hänen prinssipuolisonsa Albert (1819-1861). Muutaman etäisen ja epäsuositunkin hallitsijan jälkeen brittimonarkian suosio vakiintui heidän aikanaan, millä oli osaltaan suuri merkitys usealle mantereelle levittäytynyttä imperiumia luotaessa. Tarkastelen artikkelissani, millä tavoilla Viktorian ja Albertin henkilökohtainen suhtautuminen ja panos näkyvät brittiläisen yhteiskunnan modernisaatiokehityksessä, mutta samalla tuon esille myös asioita, joissa konservatiivisuus on vaikuttanut heidän ajatteluunsa.

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssi ”Materiaalinen kulttuuri ja kulttuurin materiaalisuus pitkällä 1800-luvulla”. Jyväskylä, 26.–27.1.2017.

1800-luvun tutkimuksen verkosto järjesti tammikuun lopussa Jyväskylässä jo yhdeksännen vuosikonferenssinsa teemalla ”Materiaalinen kulttuuri ja kulttuurin materiaalisuus pitkällä 1800-luvulla”. Konferenssin avaussanoista vastanneen Jyväskylän historian ja etnologian laitoksen yliopistotutkija Piia Einosen mukaan tämänvuotisen areenan valinta oli erityisen osuva, koska Jyväskylässä tehdään paljon 1800-lukua koskevaa tutkimusta ja myös yliopiston kampus on suurelta osin peräisin kyseiseltä vuosisadalta.

2015/1
Vasemmistolaista historiaa kartoittamassa

”Ainakin vuori on kääntämättä.” Nuortaistolaisuuden muistaminen ja menneisyyden radikalismi

Itse taistolaisuus on mielenkiintoinen ilmiö, mutta mielenkiintoista on myös sen muistelun tavat: entinen radikaali nuoriso ja heidän aikalaisensa muistelevat nuoruuttaan monella eri tavalla. On hauskanpidon taistolaisuutta, jossa juhlat ja yhdessä oleminen korostuvat. On myös vallankumouksellisten ja maanpettureiden taistolaisuutta, jossa taistolaisten nähtiin muodostavan ihan oikean uhan Suomen itsenäisyydelle Neuvostoliittoa ihannoidessaan.

2012

Ennen ja nyt 2/2012 Maat ja mannut REFEREE-ARTIKKELIT Alex Snellman Suurtilat ja Suomen aateli 1800–1900-luvuilla » KATSAUKSET JA PUHEENVUOROT Aki Aunala Verilammikoita ja propagandaa – Karjalan kapina 1921-1922 » LECTIO […]

Jaakko Seppälä – “Hollywood tulee Suomeen – Yhdysvaltalaisten elokuvien maahantuonti ja vastaanotto kaksikymmentäluvun Suomessa” Lectio praecursoria 7.6.2012

Jaakko Seppälän väitös ”Hollywood tulee Suomeen – Yhdysvaltalaisten elokuvien maahantuonti ja vastaanotto kaksikymmentäluvun Suomessa” tarkastettiin 7.6.2012 Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Hannu Salmi Turun yliopistosta, ja kustoksena oli professori Henry Bacon.