Avainsana-arkisto: 1500-luku

Reformaatio 500 vuotta – katsaus merkkivuoden antiin

Reformaation merkkivuosia on vietetty ennenkin ja kukin aikakausi on nostanut esiin itselleen tärkeitä teemoja ja merkityksiä reformaation historiasta, kuten Saksan Evankelisen Kirkon reformaation merkkivuoden lähettiläs Margot Kässmann otti esille Turussa pitämässään luennossa. Niin myös meidän aikanamme reformaation merkkivuotta valmistellessa on tuotu esille nykyajalle tärkeitä ja merkityksellisiä aiheita. Näin ollen merkkivuosi ja sen esiin nostamat aiheet kertovat ehkä lopulta enemmän meistä itsestämme ja meidän kulttuuristamme, kuin 500 vuotta sitten teesejä julkaisseesta munkista ja hänen vahingossa aiheuttamastaan lumivyörystä, joka muovasi maailmanhistoriaa.

2017/2
Utopia

Christianopolis – Varhaisluterilaisuuden ajan unohdettu tieteen ja uskon utopia

Artikkeli osoittaa varhaisluterilaisuuden olleen tiedemyönteinen, mutta samalla sen, että tieteiden taustalla olevat perusteet olivat teologisia. Christianopoliksen tiedekäsitys heijastaa – Francis Baconin ideaalin mukaan – metodologista pluralismia, jossa kaikki tiedonalat elävät demokraattisesti rinnan, ihmisen käyttäessä niissä kaikissa hänelle suotuja lahjoja ja kykyjä.

Miia Ijäksen väitöshaastattelu

Miia Ijäs väitteli Tampereen yliopistossa 31.5.2014 väitöskirjallaan Res publica redefined? The Polish-Lithuanian transition period of the 1560s and 1570s in the context of European state formation processes (Uudistettu unioni? Puola-Liettuan murroskausi 1560-1570-luvuilla eurooppalaisen valtiomuodostuksen kontekstissa).

Kulttuurien kohtaamisia Levantissa ja Ottomaanien imperiumissa 1500-1700-luvuilla: Tutkijahaastattelu Eva Johanna Holmbergin kanssa

Matkailija oli aina muukalainen, kun tämä saapui vieraaseen maahan. Periaatteessa matkailija oli aina turvaton, kaukana kotimaansa ja perheensä muodostamasta turvaverkosta. Myös uuden ajan alussa ihmisille oli tärkeää perhe, yhteisö, ystävät sekä sosiaalisetverkostot. Tietenkin tilanteita dramatisoitiin. Jos matkakirjassa ei ollut edes yhtä rosvojoukon hyökkäystä tai muunlaista vaaratilannetta, sitä saatettiin pitää tylsänä.

Töissä, juhlissa ja vankityrmissä – Hämeen linna 1580-luvulta 1600-luvun alkuun

Hämeen linna vaikutti monin tavoin sen lähialueen asukkaiden arkeen. Linna merkitsi eri ihmisille erilaisia asioita: hauholaiselle aatelissuvulle se oli kuin toinen koti. Osalle saman pitäjän talonpoikia se merkitsi veroparseleja nielevää kivikasaa. Osalle se toi kaivattua työtä ja toimeentuloa. Kaidalta tieltä eksyneille linna tiesi vankityrmää. Linnan varjo ulottui Hämeen maaseudulla aina useiden kymmenien kilometrien päähän.