Avainsana-arkisto: 1600-luku

Veli Pekka Toropainen: ”Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623–1670.” Lectio praecursoria 14.5.2016.

Filosofian maisteri Veli Pekka Toropaisen väitöskirja ”Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623–1670″ tarkastettiin Turun yliopistossa lauantaina 14.5.2016. Vastaväittäjänä toimi professori Marko Lamberg (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen.  […]

2016/1
Sodan todellisuus II

Murenevan imperiumin vaitonaiset ja järkähtämättömät portinvartijat

Bredan aurinko on asiantuntevalla otteella kirjoitettu lukuromaani, joka on paljon enemmän kuin mukaansatempaava seikkailutarina. Sodan todellisuus paiskataan lukijan kasvoille kaikessa vastenmielisyydessään, eikä tietoisuus siitä, että Alatriste ja Íñigo selviävät hengissä jatkamaan seikkailujaan, vähennä juonen intensiteettiä. Silti sota on enimmäkseen odottelua, minkä Pérez-Reverte tekee selväksi taistelukuvausten väliin jäävillä sotilaiden sielunmaisemia maalaavilla, yksinäistä yksitoikkoisuutta havainnollistavilla hetkillä.

Riikka Miettinen: ’’Suicide in Seventeenth-Century Sweden: The Crime and Legal Praxis in the Lower Courts’’. Lectio praecursoria 7.11.2015

Kuten kuolemalla muutenkin, myös itsensä surmaamisella on historiansa – ihmisten kuolinsyyt ja -tavat ovat muuttuneet merkittävästi vuosisatojen aikana. Samalla myös kuolemaan ja eri kuolintapoihin liittyvät käsitykset, uskomukset ja tavat ovat muuttuneet. Empiiriset tutkimukset itsemurhien historiasta viittaavat siihen, että itsensä surmaaminen oli huomattavasti harvinaisempaa esimoderneina aikoina. Itsetuhoisuus näyttää kuitenkin olevan olennainen osa ihmiskäyttäytymistä, ja itsemurhia on tehty läpi tunnetun historian ja lähes kaikissa kulttuureissa.

Rose-Marie Peake: “The Daughters of Charity and Moral Management in Seventeenth-Century France – Creating Conservative Catholics, Securing Survival”. Lectio praecursoria 13.11.2015

The subject of the thesis is one of the most important moral educators of seventeenth-century France: les Filles de la Charité, or the Daughters of Charity. The organisation was dedicated to poor relief and Catholic conversion and employed mainly lower class women. The tasks of the Company included schooling poor girls, nursing the sick, sheltering the orphans and visiting prisoners.

Hanna Kietäväinen-Sirén: ”Erityinen ystävyys. Miehen ja naisen välinen rakkaus uuden ajan alun Suomessa (n.1650–1700)”. Lectio praecursoria 13.3.2015.

Työmiehen vaimo Anna Laurintytär seisoi kevättalvella vuonna 1670 erään itäsuomalaisen kihlakunnanoikeuden edessä vastaamassa syytteeseen kaksinnaimisesta. Anna oli avioitunut seitsemän vuotta aiemmin omasta halustaan ensimmäisen miehensä kanssa. Pariskunnan yhteiselo oli kuitenkin jäänyt vain muutamien kuukausien mittaiseksi, ja Anna oli synnyttänyt parin ainoan lapsenkin omien vanhempiensa luona. Viimeiset vuodet pariskunta oli viettänyt toisistaan tietämättä, kunnes Anna oli lopulta solminut uuden avioliiton.

Kulttuurien kohtaamisia Levantissa ja Ottomaanien imperiumissa 1500-1700-luvuilla: Tutkijahaastattelu Eva Johanna Holmbergin kanssa

Matkailija oli aina muukalainen, kun tämä saapui vieraaseen maahan. Periaatteessa matkailija oli aina turvaton, kaukana kotimaansa ja perheensä muodostamasta turvaverkosta. Myös uuden ajan alussa ihmisille oli tärkeää perhe, yhteisö, ystävät sekä sosiaalisetverkostot. Tietenkin tilanteita dramatisoitiin. Jos matkakirjassa ei ollut edes yhtä rosvojoukon hyökkäystä tai muunlaista vaaratilannetta, sitä saatettiin pitää tylsänä.

Töissä, juhlissa ja vankityrmissä – Hämeen linna 1580-luvulta 1600-luvun alkuun

Hämeen linna vaikutti monin tavoin sen lähialueen asukkaiden arkeen. Linna merkitsi eri ihmisille erilaisia asioita: hauholaiselle aatelissuvulle se oli kuin toinen koti. Osalle saman pitäjän talonpoikia se merkitsi veroparseleja nielevää kivikasaa. Osalle se toi kaivattua työtä ja toimeentuloa. Kaidalta tieltä eksyneille linna tiesi vankityrmää. Linnan varjo ulottui Hämeen maaseudulla aina useiden kymmenien kilometrien päähän.

Verkostoitumisen historiaa. Marko Hakasen väitöskirjahaastattelu.

Marko Hakanen väitteli 9.9.2011 Jyväskylän yliopistossa väitöskirjallaan Vallan verkostoissa: Per Brahe ja hänen klienttinsä 1600-luvun Ruotsin valtakunnassa. Hakasen vastaväittelijänä toimi Mirka Lappalainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Petri Karonen Jyväskylän yliopistosta. Varhaismoderniin historiaan erikoistunut Marko Hakanen tarkastelee väitöstutkimuksessaan 1600-luvun verkostoitumista ja sen yhteiskunnallista merkitystä Per Brahen klienttisuhteiden kautta.

2001/3
Hitler vai Stalin?

Teollistumisen ja ammattityön muotojen juurilla: Väitöshaastattelussa Georg Haggrén

”Ruotsalaiset väitöskirjat ovat usein teoreettisia siinä missä suomalaisissa korostetaan monesti laajaa lähteiden käyttöä. Tämä painotusero näkyy myös esimerkiksi seminaarikulttuurissa, kun verrataan Helsingin ja Uppsalan yliopistojen historian laitoksia toisiinsa.” Näin sanoo […]