Avainsana-arkisto: 1800-luku

Reetta Eiranen: ”Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä.” LECTIO PRAECURSORIA 14.6.2019.

FM Reetta Eirasen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä” tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 14.6.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Tiina Kinnunen […]

Mia Lempiäinen-Avci: ”Plant remains in archaeology – A multidisciplinary approach to cultivation, consumption, trade and migration of economic plants in Southern Finland AD 1000–1900”. Lectio praecursoria 16.3.2019.

Arkeologinen ja biologinen aineisto yhdessä toimivat erinomaisena lähtökohtana menneisyyden tutkimukselle, sillä makrofossiilien avulla voidaan tutkia esimerkiksi viljelyn historiaa, hyötykasvien käyttöä, kaupankäyntiä, ruokavaliota tai menneisyyden luonnonympäristöä. Lisäksi makrofossiileja voi käyttää aineistona esimerkiksi 14C-radiohiiliajoituksissa, geneettisessä tutkimuksessa sekä isotooppianalyyseissä.

Otto Latva: ”The Giant Squid: Imagining and Encountering the Unknown from the 1760s to the 1890s”. Lectio Praecursoria 2.3.2019.

Erilaisten merieläinten kirjo viimeisten vuosisatojen aikana julkaistujen kulttuurintuotteiden joukossa on valtava. On kuitenkin joitain selkeästi erottuvia eläimiä, joita esimerkiksi populaarikulttuuri ja julkinen keskustelu ovat ruotineet tavanomaista enemmän. Erityisesti valtamerten suurissa syvyyksissä asustavat jättiläiskalmarit ovat herättäneet huomiota 1800-luvun lopulta näihin päiviin saakka.

2019/1
Ranskan historia Suomessa 2000-luvulla

Pyhimyskuningattaret ja vallan legitimointi heinäkuun monarkian Ranskassa

Historia oli heinäkuun monarkian (1830-1848) aikana keskeinen vallan legitimaation väline. Kansallisen historian keskiössä olivat suurmiehet ja -naiset eri aikakausilta, aina varhaiskeskiajalta lähtien. Merovingiajan kuninkaallisista pyhimyksistä Klotilde ja Bathilde olivat näkyvässä roolissa kuningas Louis-Philippe I:n rakennus- ja taidehankkeissa. Artikkelissa tutkin, miten pyhimyskuningattaria käytettiin 1840-luvulla tavoitteena legitimoida heinäkuun monarkia ja Louis-Philippe I:n valta.

Kirjalliset velkasitoumukset 1800-luvun Suomessa

Mikä oli velkakirja? Entä vekseli? Mitä tarkoitettiin tililuotolla? Mistä oli kyse, jos asiakirjassa luki förskrivning tai jos velkakirja juoksi? 1800-luvulla velka oli kuin rakas lapsi: velkasitoumuksilla oli useita nimityksiä. Lisäksi kirjallisia velkasitoumuksia oli useaa lajia, jotka saattoivat ulkoisesti muistuttaa toisiaan. Aikakauden lainaamista ja luotottamista tutkiva kohtaa lähes väistämättä tämän kirjallisten velkasitoumusten moninaisuuden ja osin jopa sekavuuden. Tässä artikkelissa puretaan aiheeseen liittyvää epäselvyyttä luomalla kokonaiskatsaus kirjallisten velkasitoumusten nimityksistä, ominaispiirteistä, merkityksistä ja näiden ajallisesta muutoksesta 1800-luvulla.

Tero Toivanen: ”Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan – Tervakapitalismi, yhteisvauraus ja sosioekologinen mullistus 1800-luvun Kainuussa.” LECTIO PRAECURSORIA 16.11.2018.

FM Tero Toivasen väitöskirja ”Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan – Tervakapitalismi, yhteisvauraus ja sosioekologinen mullistus 1800-luvun Kainuussa” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 16.11.2018. Vastaväittäjänä toimi Emeritusprofessori Yrjö Haila, Tampereen yliopisto, ja […]

Asta Kihlman:  ”Kolme tutkielmaa sukupuolesta. Identiteettipolitiikka Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin ja Ellen Thesleffin taiteessa.” Lectio  praecursoria  24.11.2018. 

FM Asta Kihlmanin taidehistorian väitöskirja ” Kolme tutkielmaa sukupuolesta. Identiteettipolitiikka Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin ja Ellen Thesleffin taiteessa” tarkastettiin Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 24.11.2018. Vastaväittäjänä toimi dosentti Leena-Maija Rossi, […]

2018/4
Kuva historiantutkimuksessa

LAPPI JA KANSALLINEN MAISEMAKUVASTO FINLAND I BILDER (1896) -TEOKSESSA

Artikkelissa analysoidaan jatkuvuutta ja muutosta Lapin kuvaamisen tavoissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Samalla tarkastellaan Lapin asemaa kansallisessa maisemakuvastossa ja sen muuttumista saamelaisten maasta suomalaisten erämaaksi. Tutkimusaiheeseen pureudutaan kontekstoimalla vuonna 1896 julkaistun I. K. Inhan toimittaman Finland i bilder – Suomi kuvissa -teoksen kuusi Lappia esittävää kuvaa. Teos oli ensimmäinen, joka esitteli suomalaisia maisemia laajasti valokuvin.

2018/4
Kuva historiantutkimuksessa

Lehtorin muotokuva – G. A. Stooren valokuvat omaelämäkerrallisuuden tulkkina

Museoiden, arkistojen ja kirjastojen digitoitujen kokoelmien julkaiseminen verkkotietokannoissa ja saavutettavuuden parantuminen mahdollistaa valokuva-aineistojen aiempaa laajemman tutkimuksellisen käytön. Valokuvausharrastaja G. A. Stooren kuvakokoelmaan pohjautuva artikkeli käsittelee 1800- ja 1900-luvun vaihteen omakuvavalokuvia kuvaajansa henkilöhistorian tulkkina. Artikkeli sivuaa myös valokuvien tutkimuskäytön metodologisia haasteita ja etsii niihin ratkaisuja visuaalisten polkujen menetelmän avulla.

Seija Niemi: ”A Pioneer of Nordic Conservation: The Environmental Literacy of A. E. Nordenskiöld (1832–1901)”. Lectio praecursoria 1.9.2018.

Tutkimusmatkoillaan Nordenskiöld teki havaintoja ihmisen luonnossa aikaansaamista tuhoista ensimmäisestä vuonna 1858 tehdystä tutkimusmatkastaan lähtien. Hän kertoi havainnoistaan muistiinpanoissaan ja julkaisuissaan. Hän oli ympäristölukutaitoinen ihminen.

Julia Dahlberg: ”Konstnär, kvinna, medborgare. Helena Westermarck och den finska bildningskulturen i det moderna genombrottets tid, 1880–1910”. Lectio praecursoria 3.3.2018.

Uppgiften att agera som samhällets samvete stod i centrum för Helena Westermarcks syn på konstnärens uppgift i samhället. Enligt henne var de epistemiska dygder som förknippades med en konstnär ett skarpt och kritiskt utvärderande intellekt men också ett öppet och känsligt sinne som var mottagligt för tillvarons mer gåtfulla och andliga sidor. Kombinationen av dessa två förmågor gjorde konstnären bättre rustade än någon annan att gå i spetsen för samhällets utveckling som en ”lärare, hjälpare och frälsare”.

2018/1
Ortodoksien 1900-luvun historiaa Suomessa

”Itämaisuutta karsimassa” – Jumalanpalvelusperinteen uudelleenarviointi osana suomalaiskansallisen ortodoksisuuden rakentamista 1880–1930-luvuilla

  Suomen ortodoksisesta kirkosta kehitettiin kansallinen kirkkokunta kansallisen heräämisen ja itsenäistymisen vanavedessä 1880–1930-luvuilla. Kansallistaminen oli monitahoinen prosessi, jossa yksi keskustelun uoma käsitteli jumalanpalvelusta ja sen muutostarpeita suomalaiskansallista henkeä vastaavaksi. Esiin […]

Riina Turunen: ”Velka, vararikko ja tuomio. Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa”. Lectio praecursoria 1.12.2017.

Väitöskirjani on yksi askel eteenpäin yrityksessä tuottaa tutkimustietoa suomalaisesta maksukyvyttömyydestä ja ymmärtää sitä paremmin. Se sai alkunsa kysymyksestä, onko suomalaisten suhde vararikkoon ollut aina yhtä ambivalentti ja kivulias kuin nykyään. Päätin keskittyä tarkastelemaan maksukyvyttömyyttä suomalaisissa kaupungeissa esiteollisen ja teollisen aikakauden murroskaudella 1800-luvulla.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Säätyläisnaiset ja käsitöiden materiaalinen kulttuuri 1800-luvun alkupuolella

Käsityöt olivat keskeinen osa säätyläisten tapakulttuuria ja elämäntapaa. Ennen teollistumista kaikki aineellinen valmistettiin käsin, ja kaikki naiset oppivat ompelemaan, kutomaan kangasta ja neulomaan sukkia. 1800-luvulla säätyläisnaiset kirjoittivat käsitöistään, valmistamistaan esineistä, niiden materiaaleista ja käyttäjistä kirjeissään ja päiväkirjoissaan. Käsitöitä kuten merkkausliinoja tai morsiustäkkejä on myös säilynyt museoiden ja yksityiskotien kokoelmissa. Kirjallisten ja kuvallisten lähteiden tutkiminen rinnakkain avaa käsitöiden merkitystä naisten elämässä monipuolisesti.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Imperiella visioner och den koloniala erfarenheten av ryska Alaska i finländsk press 1809-1867

Denna artikel skildrar hur de finländska koloniala erfarenheterna av ryska Amerika uttrycktes i dagspressen från 1809 när Finlands inkorporerades i ryska imperiet till 1867 när Alaska såldes till USA. Artikeln tar sin utgångspunkt i de drömmar och visioner som kolonin i Amerika medförde i Finland, dess inverkan på formandet av en imperiell identitet samt dess relation till det finska nationsbyggnadsprojektet.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Soitinten käyttö kirkkolaulun kehittämisessä 1800-luvun Suomessa

Soitinten yleistyminen 1800-luvulla johti myös kirkon piirissä keskusteluun niiden käytöstä asiantuntijoiden kaoottisena pitämän kirkkolaulun kehittämisessä. Keskustelu siitä, mikä soitin soveltuu parhaiten virsimelodioiden opiskeluun, teki virsikanteleesta suositun eri puolilla Suomea. Urkujen yleistymisen myötä siirryttiin pikkuhiljaa myös säestyksettömästä kirkkolaulusta säestettyyn.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Maallistuneet Madonnat ja 1800-luvun lopun käsityksiä materiaalisuudesta

Vaikka madonnateema on eri aikakausina ja eri taidesuuntausten yhteydessä saanut moninaisia ilmenemismuotoja, muuntui madonnakuva radikaalisti maallisemmaksi juuri 1800-luvun lopun symbolismin yhteydessä, muun muassa Charles Baudelairen lyriikassa ja Munchin taiteessa. Artikkelissa tarkastelen Axel Gallénin ja Edvard Munchin madonna-aiheista avautuvia näkökulmia 1800-luvun lopun käsityksiin materiaalisuudesta.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

DIGITAALISEN KIRJEEN KATOAVA AINEELLISUUS?

Tässä artikkelissa käsittelemme kirjeiden materiaalisuutta ja sen merkitystä 1800-luvun todellisuudessa. Nostamme esiin parhaillaan digitaalisena editiona ilmestyvän Elias Lönnrotin kirjeenvaihdon, 1800-luvun keskeisen suomalaisen kirjeverkoston, ja kerromme haasteista ja ratkaisuista, joita paperisen kirjeen digitaaliseen julkaisemiseen on liittynyt. Lopuksi pohdimme digitaalisen kirjeen käyttöä tutkijan työn kannalta: mitä merkitsee aineellisuuden katoaminen?

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Daguerreobase-tietokanta tutkimuksen työvälineenä

Daguerreotypia oli ensimmäinen kaupallisesti menestynyt valokuvausmenetelmä. Se julkistettiin Ranskan tiedeakatemiassa vuonna 1839, ja on nimetty keksijänsä, Louis Jacques Mandé Daguerren mukaan. Daguerreobase-tietokanta on kaikille avoin monikielinen, ja yhä kasvava tietokanta. Sen tavoitteena on kerätä yhteen tiedot ja kuvat eurooppalaisista daguerreotyypeistä, jotka ovat hajallaan eri maiden yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa sekä daguerreotyyppeihin liittyvää kirjallisuutta.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Johanna Skurnik: ”Making Geographies: The Circulation of British Geographical Knowledge of Australia, 1829–1863”. Lectio praecursoria 25.11.2017.

Olen väitöskirjassani tutkinut, kuinka tiettyjen brittitoimijoiden ryhmät osallistuivat Australian mannerta koskevan tiedon tuottamiseen 1800-luvun keskivaiheilla. Tutkimukseni näkökulma on ajankohtainen ja nykyhetken kannalta kiinnostava, sillä kysymykset siitä, kuinka ymmärrykset globaalisti tunnustetuista ”tosiasioista” ovat syntyneet, ovat läsnä monien nykypäivän ilmiöiden kohdalla.

Perustavanlaatuista tietokanta-analyysia varhaismodernin ajan työstä ja sukupuolesta

Uppsalan yliopistosta johdetaan Gender and Work (GaW) in Early Modern Sweden -tutkimusprojektia, jonka tulosten ensimmäinen laajempi koonti on arvioitavana. Hankkeessa analysoidaan Ruotsin varhaismodernin ajan työtä ja sen sukupuolittuneisuutta. Analyysin perustana on mittava ja kaikille avoin GaW-tietokanta. Kyseessä on aidosti iso digitaalisten ihmistieteiden (digital humanities) hanke, jossa teknologiaa ja (Big) dataa hyödynnetään menneisyyden monimutkaiseen mallintamiseen, mutta joka lopulta vastaa historioitsijoiden peruskiinnostukseen: mitä tavalliset ihmiset tekivät ja ajattelivat menneisyydessä.

Dekadentteja tuntemuksia ja lopun tunnelmia kahdella maalla – Raportti konferenssista End Games and Emotions: The Sense of Ending in Modern Literature and Art, 15.–18.8.2017, Tallinna & Helsinki

Elokuussa 2017 järjestettiin Tallinnassa ja Helsingissä konferenssi End Games and Emotions: The Sense of Ending in Modern Literature and Art. Nelipäiväinen konferenssi toteutettiin Tallinnan ja Helsingin yliopistojen sekä Viron tiedeakatemian […]

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

Kaupan kaksi puolta – Brittien ja Uuden-Seelannin maorien välinen kauppa 1830-luvulla osana sivistyskeskustelua

Britti-imperiumin levittäytyessä uusille, eurooppalaisten aiemmin asuttamattomille alueille britit päätyivät kosketuksiin uusien ihmisryhmien kanssa. Yksi konkreettinen tapa, jolla näitä uusia ihmisiä kohdattiin, oli tavaroiden vaihtaminen. Tämä vaihto kehittyi toisinaan myös suoranaiseksi kaupankäynniksi. Näin tapahtui myös Uuden-Seelannin maorien kanssa. Kaupankäynnillä ja siitä Eurooppaan raportoiduilla tiedoilla oli suuria merkityksiä maorien sivistyneisyyden tason kuvaamisessa ja Uuden-Seelannin kolonisoimisen kannalta.

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

Soturimyytti muutoksessa: Afgaanit ja Afganistan brittiläisessä sanomalehdistössä 1800-luvun alkupuolella

Tutkimukseni keskiössä on kysymys siitä, miten brittiläiset sanomalehdet kuvasivat afgaaneja ja heidän maataan, sekä miten brittien tavat kuvata näitä muuttuivat ensimmäisen afgaanisodan myötä. olen tutkimustani varten perehtynyt The Observerin ja The Manchester Guardianin afgaaneja tai Afganistania käsitteleviin artikkeleihin 1800-luvun alusta ensimmäisen afgaanisodan päättymiseen.

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

Kuningatar Viktoria ja prinssi Albert modernisaation vedenjakajalla

Brittein saarten 1800-luvun historiaa henkilötasolle tuotaessa etenkin kaksi hahmoa on totuttu nostamaan muiden yläpuolelle: kuningatar Viktoria (1819-1901) ja hänen prinssipuolisonsa Albert (1819-1861). Muutaman etäisen ja epäsuositunkin hallitsijan jälkeen brittimonarkian suosio vakiintui heidän aikanaan, millä oli osaltaan suuri merkitys usealle mantereelle levittäytynyttä imperiumia luotaessa. Tarkastelen artikkelissani, millä tavoilla Viktorian ja Albertin henkilökohtainen suhtautuminen ja panos näkyvät brittiläisen yhteiskunnan modernisaatiokehityksessä, mutta samalla tuon esille myös asioita, joissa konservatiivisuus on vaikuttanut heidän ajatteluunsa.

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

Anna Koivusalo: ”The Man Who Started the American Civil War: Southern Honor, Emotion, and James Chesnut, Jr.” Lectio praecursoria 3.6.2017.

This study examines honor and honorable emotional expressions in the nineteenth-century American South. I argue that honor was a behavior that facilitated emotional expression in three ways: recognizing acceptable emotions; navigating in society by expressing acceptable emotions; and identifying and achieving life goals. This can be seen in the life and political career of James Chesnut, Jr. (1815-1885), a prominent southern statesman.

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

Heidi Hakkarainen: ”Comical Modernity: Witzblätter, Popular Humour and the Transformation of City Space in Late Nineteenth-Century Vienna”. Lectio praecursoria 17.6.2017.

Huumori oli tärkeä tapa käsitellä Wienin muutosta voimakkaan väestönkasvun ja modernisaation aikana. Pilalehtien ja muiden humorististen julkaisujen määrä kasvoi huomattavasti samaan aikaan kaupunkiuudistuksen kanssa. Tähän kasvuun vaikutti painotekniikan kehittyminen ja sensuurin höltyminen mutta etenkin se, että kaupungissa oli yhä suurempi lukutaitoinen yleisö, joka oli kiinnostunut humoristisista painotuotteista.

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

Anu Salmela: ”Kuolemantekoja. Naisten itsemurhat 1800-luvun jälkipuolen tuomioistuinprosesseissa”. Lectio praecursoria 9.9.2017.

Kun ihminen tappaa itsensä, ensimmäinen kysymys on ”Miksi?”. Lääketieteessä usein toistuvan selityksen mukaan syy piilee mielenterveysongelmissa, masennuksen kaltaisissa psyykkisissä häiriöissä. Itseäni selitys on vaivannut. Se paitsi yksinkertaistaa itsemurhan myös epäpolitisoi sen. Selitys jättää huomiotta itsemurhien ja mielenterveysongelmien sosiaaliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset mutta myös materiaaliset ja ei-inhimilliset ulottuvuudet.

Vikatikki. Yritys tehdä August Ahlqvistista suomalainen suurmies

Ahlqvist-juhlinta, täysin riippumatta hänen tosiasiallisista luonteenpiirteistään tai saavutuksistaan, palveli kansallisia tarkoitusperiä, herätti ja edisti suomenkielisten kamppailua kielellisestä hegemoniasta yliopistossa ja mobilisoi opiskelijoita. Yliopistomiehen kunniaksi järjestetyt juhlallisuudet palvelivat myös Suomen yliopiston merkityksen korostamista kuvatessaan millaisia merkittäviä kansalaisia oli yliopiston palveluksessa.