Avainsana-arkisto: 1800-luku

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Nils Nordenskiöld, suomalaisen mineralogian uranuurtaja ja eurooppalainen tiedemies

Käsittelen artikkelissani valtioneuvos Nils Gustaf Nordenskiöldin merkitystä Suomen tieteenhistorian kentässä etenkin mineralogian ja vuoritieteen näkökulmasta katsottuna sekä esittelen hänen eurooppalaisia tutkijayhteyksiään. Jo omana aikanaan Nordenskiöldiä pidettiin eniten matkustaneena suomalaisena, ja sellainen hän epäilemättä olikin: jo 1820-luvun alusta lähtien hän aivan viimeisiin elinvuosiinsa saakka oli jatkuvasti liikekannalla ja matkoilla paitsi kotimaassaan myös Venäjällä ja Euroopassa, erityisesti Englannissa, jonka koki itselleen läheisimmäksi maaksi.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Mertahameiden muuvi eli krinoliinit modernisoituvassa Suomessa

“Tellätään rinuliini helmahan ja sitten raitille kävelemään helmet päässä ja kädet puuskassa” kuvaa vuonna 1871 iittiläinen kirjoittaja rahaa käsiinsä saaneiden tyttölasten käytöstä. Tehdasvalmisteinen krinoliini ei jäänyt Suomessa säätyläisten pariin vaan yhtenä 1800-luvun uutuustuotteena siirtyi kaupunkien kautta maaseudulle. Artikkelissa käsitellään krinoliinimuodin leviämisen nopeutta ja laajuutta.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Tyhjää retoriikkaa vai järkiperäistä politiikkaa? Tilastojen käyttö ja merkitys Englannin 1834 köyhäinlain puolesta argumentoinnissa

Lontoossa kuhisee, kun komissaarit työskentelevät uuden 1834 köyhäinlain kimpussa. Senior Nassau ja Edwin Chadwick ovat valmistelleet 360-sivuisen tiivistelmän kyselytutkimuksesta, joka on aikansa suurin. Miksi tilastot nähtiin niin vakuuttavana keinona, että valtavan työläs kyselytutkimus luotiin? Tilastollisen aineiston perusteella komissaarit uskoivat voivansa kumota vahan ja perustella täysin uudenlaisen tavan auttaa köyhiä. Tilastollinen tapa tarkastella yhteiskunnallisia ongelmia muodostui 1834 raportin jälkeen kiinteäksi osaksi poliittista retoriikkaa ja on jatkunut nykypäiviin asti.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Famous Victorian Generals Reassessed

Victoria’s Generals focuses on eight British generals of the late Victorian period: Garnet Wolseley, Evelyn Wood, Redvers Buller, George Colley, Lord Chelmsford, Charles Gordon, Frederick Roberts and Herbert Kitchener. Most of them were regarded as heroes by their contemporaries, and while the book manages to paint eight equally fascinating portraits, it does not achieve that at the cost of being uncritical. As the authors point out, this group of men was disparate and fractious – and each of these generals had his weaknesses and contradictions.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Henna-Riikka Pennanen: ”Material, Mental, and Moral Progress: American conceptions of civilization in late 19th century studies on ‘things Chinese and Japanese’”. Lectio praecursoria 7.2.2015.

Suurimman jakolinjan asiantuntijat vetivät aasialaisen ja länsimaisen sivilisaation välille. Aasialainen sivilisaatio oli läpikotaisin konfutselainen, kollektivistinen, epätasa-arvoinen ja jälkeenjäänyt. Läntinen sivilisaatio, ja erityisesti sen amerikkalainen sivuhaara, sen sijaan esitettiin kristillisenä, individualistisena, tasa-arvoisena, vapaana ja kansanvaltaisena.

Olga Sipola: ”Valamon luostarikirkkojen ikonisisustus 1700-luvulta 1800-luvun alkuun”. Lectio praecursoria 7.10.2016

Valamon luostarin muovautuminen ja integroituminen Laatokan ympäristöön ja oman paikan etsiminen venäläisessä kirkollisessa elämässä vei aikansa. Ikonit, jotka nyt ovat esillä Heinäveden pääkirkossa, kulttuurikeskuksessa ja muissa paikoissa, heijastavat vanhan Valamon luostarin näitä ponnistuksia.

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

Mikä tieto on kaikkein tärkeintä? Herbert Spencer ja elämää myötäilevä opetussuunnitelma

Mikä tieto on kaikkein tärkeintä? Kysymyksellä viitataan suoraan tai epäsuorasti englantilaisen yhteiskuntateoreetikon Herbert Spencerin (1820–1903) vuonna 1861 julkaisemaan esseeseen ”What Knowledge is of Most Worth?”. Siinä Spencer esittää, että koulutuksen keskeisenä tavoitteena tulisi olla sellaisten tietojen tarjoaminen, jotka mahdollistavat yksilön selviämisen ja terveellisen elämän teollisessa yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa analysoimme Spencerin opetussuunnitelmateoreettista perintöä Michel Foucault’n biopoliittista valtaa ja elämän roolia ihmistieteissä koskevien huomioiden valossa.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Maata ja taloutta – näkökulmia maatalouden historiaan

Tämän maatalouden historian teemanumeron tavoite ei ole luoda uutta kokonaistulkintaa Suomen maatalouden historiasta, vaan kuten noin vuosi sitten julkaistussa kirjoittajakutsussa todettiin: ”esitellä uutta suomalaista maatalouden historian tutkimusta sekä tarjota uusia näkökulmia ja lähestymistapoja maatalouden historian tutkimukseen”. Tuloksena on maataloushistorian teemanumero, jossa on historiografiaa sekä esittämisen ja kuvaamisen tapoja käsitteleviä artikkeleita, kuten myös artikkeleita, jotka eivät edusta niinkään uutta teoreettista tai metodologista kuin empiiristä lähestymistapaa.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Kruunu, talonpojat ja maanomistus – Paikallisia kamppailuja liikamaista

Tarkastelen artikkelissani isojakoon liittynyttä liikamaiden erottamista kolmen esimerkkikylän avulla. Liikamaiden erottamisesta käytiin ankariakin kiistoja paikallisten talollisten sekä kruunun ja kruunun virkamiesten välillä. Artikkelini valottaa näitä paikallisia kiistoja sekä liikamaiden erottamista osana kruunun politiikkaa, jossa määriteltiin omistusoikeuksia ja verotusta

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Elis-isäntä ja valistuneen talonpojan ideaali

Varsinaissuomalaisen maanviljelijän Elis Kesälän toimet 1890-luvulta sotavuosiin vastaavat yllättävän hyvin ”pohjoismaisen valistuneen talonpojan” myyttiä, joka siis on myös todellisuutta. Kesälä-muistot ja kirjallinen jäämistö kuvaavat yksilötasolla samoja ilmiöitä, joita The cultural construction of Norden -artikkelikokoelma (1997) tutkaili taustoittaessaan Pohjoismaiden kansallisia identiteettejä.

Valkoinen mies pimeyden sydämessä – kolme tarinaa siirtomaavallasta

Conradin tarinoissa itä on jo suurelta osin ”kesytetty”; se on täynnä vilkkaita satamakaupunkeja, joissa valkoisen miehen ja paikallisten elämät on sovitettu yhteen, ja lännen ja idän kohtaaminen on jo arkipäivää. Afrikkaa kuvatessa sen sijaan näkyy perinteinen käsitys “pimeästä”, tuntemattomasta maanosasta. Länsi ei vielä ole päässyt täysin tunkeutumaan Afrikan ytimeen; junaraitioiden rakentaminen on vasta aluillaan, ja syvemmälle mantereelle mennessä tukikohdat ja siirtokunnat käyvät pienemmiksi, elämä turvattomammaksi ja luonto lähemmäksi.

MAAILMOJEN KONFLIKTISTA IHANTEIDEN RAUNIOILLE – MARGINAALINÄKÖKULMA SUOMALAISEN MODERNISAATION HISTORIAAN

Hannu Suni on tarttunut teoksessaan Röyhkeä opettaja 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomea koskevassa historiankirjoituksessa marginalisoituun, mutta ajassaan monipuolisesti vaikuttaneeseen Esa Paavo-Kallioon (1858–1936), joka vaiherikkaan elämänsä aikana ehti toimia niin kirjailijana, nuorisoseura- ja raittiusmiehenä, puhujana ja runoilijana, lehtimiehenä, kansakoulunopettajana, maallikkosaarnaajana, kansanperinteen kerääjänä, työväenliikkeen agitaattorina kuin laulujen kirjoittajanakin. Sunin teoksen kohde on klassinen historian häviäjä: aikanaan aktiivinen ja huomiota herättänyt hahmo, joka on kuitenkin useampaan kertaan konkreettisesti sivuutettu häneen kytköksissä olleiden ilmiöiden historiaa kirjoitettaessa.

Richard Robinson: ”Waves of Excess: Drinking Cultures in Brighton 1880–1939”. Lectio Praecursoria 5.3.2016

Whether imbued with aspirational value or stained with the shame of insincere piety, alcohol could be adopted to a multitude of meanings and roles. Indeed, in the late nineteenth and early twentieth century – for much of the time period of this study – alcohol’s position in English society was more flexible and contested than ever before, and perhaps than at any time since.

Imperialismitutkimusta vanhojen ja uusien selitysmallien risteyskohdassa

Historical Problems of Imperial Africa on kattava kokoelma artikkeleita imperialismista ja sen vaikutuksista eri näkökulmista. Tarkasteltavat aiheet kattavat Afrikan jakamisen siirtomaavaltojen kesken, siirtomaavaltojen toiminnan ja siirtomaavallan vaikutusten arvioinnin eri näkökulmista. Kirjaan on kerätty kustakin aiheesta artikkeleita, joiden kirjoittajilla on erilaisia – jopa keskenään täysin päinvastaisia – näkökulmia käsiteltävistä aiheista. Mukaan mahtuu myös eksoottisempia tarkastelunäkökulmia, kuten sosialistisia ja feministisiä tulkintoja.

Kirsi Keravuori: ”’Rakkat poikaiset’. Simon ja Wilhelmina Janssonin perhekirjeet egodokumentteina (1858–1887)”. Lectio praecursoria 12.9.2015

Kustavilainen talonpoikaislaivuri Simon Jansson ja hänen vaimonsa Wilhelmina Widbom kirjoittivat 1800-luvun puolivälissä noin 150 kirjettä kolmelle kouluun ja myöhemmin yliopistoon lähteneelle pojalleen. Kirjeissään he kertovat arjestaan, työstään ja ajatuksistaan, elämästään saaristolaisyhteisön jäseninä sekä poikiensa kouluttamisesta.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Huonomaineinen aristokraatti: Otto Wilhelm Klinckowströmin skandaaleista

Ruotsalaissyntyinen aristokraatti Otto Wilhelm Klinckowström (1778-1850) eli elämänsä kohusta kohuun. Hän joutui aikalaisten arvostelun, pilkan ja juorujen kohteeksi. Kuolemansa jälkeen Wilhelm Klinckowströmistä tuli niin Suomessa kuin Ruotsissa paheellisen aristokraatin symboli. Miten Wilhelm Klinckowströmin teot sekä persoona vaikuttivat hänen maineeseensa, ja miksi hän oli niin otollinen kohde moraalikoodistoltaan muuttuvassa ajassa?

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Elinkeinoluvat ja talouselämän monipuolistuminen 1800-luvun alun Suomessa

1800-luvun ensivuosikymmenet olivat elinkeinotoiminnan monipuolistumisen aikaa Suomessa. […] Väestönkasvun ja yleisen vaurastumisen myötä siirtyminen omavaraisuudesta kulutushyödykkeiden ostamiseen voimistui. Tässä artikkelissa tutkimme talouselämää 1800-luvun alun Suomessa nostamalla tutkimuksen keskiöön eri viranomaistahoilta haetut elinkeinoluvat, niiden hakuprosessit sekä sen, mitä ne kertovat elinkeinotoiminnan monipuolistumisesta ja ajankohdan kulutuskulttuurista.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

MAGNUS VON WRIGHTIN SOSIAALISISTA VERKOSTOISTA 1840–1860-LUVUILLA: VUOROVAIKUTUKSEN SISÄLLÖN TARKASTELUA

Suomalaisen järjestäytyneen museo- ja keräilytoiminnan ja taide-elämän pohja luotiin, kun Suomen Taideyhdistys perustettiin vuonna 1846. Tämä artikkeli keskittyy Taideyhdistyksen varhaisiin vuosiin, vuosien 1846 ja 1860-luvun loppupuolen väliseen aikaan ja Yhdistyksen niihin toimijoihin ja avainhenkilöihin, jotka aikaisemmassa tutkimuksessa ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

SUOMALAISIA LÄÄKETIETEELLISIÄ INNOVAATIOITA 1800–LUVUN LOPUN PARIISILAISISSA TIEDEYHTEISÖISSÄ: POHJOLAN TIEDEMIEHET PARRASVALOISSA

Suomalaiset lääketieteilijät näyttelivät merkittäviä rooleja pariisilaisissa lääketieteellisissä yhteisöissä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Suomalaisen Jakob Estlanderin kehittelemästä leikkausmenetelmästä tuli yksi 1880-luvun alun tärkeimpiä kirurgisia innovaatioita Ranskassa. Käsittelenkin artikkelissani sitä, miten suomalaiset hyödynsivät tehokkaasti ranskalaisia instituutioita ja henkilökohtaisia ammatillisia verkostojaan edistääkseen innovaatioidensa leviämistä.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

KULTTUURIADRESSIN MATKASSA: AINO ACKTÉ JA HEIKKI RENVALL VAHVASTI MUKANA

Pro Finlandia -kulttuuriadressi oli Venäjän keisari Nikolai II:lle osoitettu, eri maiden kulttuurihenkilöiden allekirjoittama vetoomus suuruhtinaskunta Suomen perustuslaillisten oikeuksien puolesta. Esipuheen viestissä korostettiin ihmisyyden ja ihmiskunnan ääntä. Euroopassa adressin viestistä kiinnostuivat ja sen puolesta asiaa edistivät tieteen ja kulttuurin parissa työskennelleet henkilöt.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Suurista taiteen keskuksista periferiaan – Sosiaaliset verkostot, taiteilijoiden liikkuvuus ja paikka-myytti taiteilijasiirtokuntien kontekstissa. Tapaus Önningeby

Artikkelin keskiössä ovat taiteilijoiden liikkuvuus ja paikka-myytti sosiaalisten verkostojen kautta tarkasteltuna. Miksi taiteilijat hakeutuivat pois taiteen keskuksista ja miten sosiaaliset verkostot ja paikka-myytti vaikuttivat taiteilijoiden liikkuvuuteen ja taiteilijasiirtokuntailmiön leviämiseen?

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Arja Rantanen: ”Pennförare i periferin. Österbottniska sockenskrivare 1721–1868”. Lectio praecursoria 17.10.2014

Vardagslivets formaliteter och dokumentkulturen gav de som kunde skriva ett väldigt inflytande. Att kunna maktens språk, att kunna läsa och skriva, att kunna påverka, att vara delaktig i samhälleliga debatter och att delta i beslutsfattningen — ta initiativ och vara interaktiv — är idag lika viktigt som under 1700- och 1800-talen och ännu längre bakåt i tiden.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Svetlana Toivakka: ”Alma Fohström: kansainvälinen primadonna”. Lectio Praecursoria 28.3.2015

Alma Fohström oli yksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tunnetuimmista oopperalaulajista. Hänen äänialansa ulottui matalasta a:sta korkeaan f-säveleen. Alma Fohströmin ohjelmistoon kuului 40 oopperaroolia, joista menestyksekkäimpiä olivat Donizettin Lucia sekä Verdin Violetta ja Gilda.

Timo R. Stewart: ”Ja sana tuli valtioksi – Suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoria”. Lectio praecursoria 19.5.2015

Vaikuttaa ilmeiseltä, näin väitän, että monet Israelin valtiosta Raamatun ennustusten toteutumisena puhuvat kristityt oikeastaan puhuvat Raamatun luotettavuudesta ja Jumalan toiminnasta maailmassa. Israelin valtio on näin ottanut roolin sekä kristittyjen sisäisessä keskustelussa, oman uskon perustelussa että evankelioinnissa.

Onni Pekonen: Debating ”the ABCs of Parliamentary Life”: The Learning of Parliamentary Rules and Practices in the Late Nineteenth-Century Finnish Diet and the Early Eduskunta. Lectio praecursoria 4.10.2014

Parlamentin tehtävinä on korostettu hallitusohjelman sekä toisaalta vaaleissa muodostetun ”kansan tahdon” toteuttamista. Nämä tekijät on nähty keskeisinä kriteereinä arvioitaessa eduskunnan työtä ja sen onnistumista. Samalla on kiinnitetty vain vähän huomiota eduskunnassa tapahtuvaan asioiden harkintaan ja puntarointiin sekä erityisesti parlamentaarisiin menettelytapoihin, jotka määrittävät sitä miten kysymyksiä parlamentissa käsitellään ja miten niistä kiistellään.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

Historia ja yhteiskuntaoppi reaalikokeessa 1921–1969 – koetehtävien kehitys oppiennätysten ja opetusta koskevan keskustelun näkökulmasta

Suomessa ylioppilastutkinto on juuri sellainen opiskelijoiden kannalta keskeinen koe, jonka usein katsotaan ohjaavan lukio-opiskelua. On kysymys tutkinnosta, joka on pitkän historiansa aikana muuttunut, samoin kuin lukion oppiennätykset ja opetussuunnitelmat tai niiden valtakunnalliset perusteet. Sen vuoksi on kiintoisaa tarkastella, miten koe on vuosikymmenten aikana luonut traditiota siitä, millaiset aiheet on katsottu jossakin aineessa osaamisen arvoisiksi.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

Herännyt talonpoika Antti Pyykkö kirjallistumisen airuena Pielisjärvellä: rippikirjat lähteenä rahvaan kirjallistumisen ja kansanherätysten välisen suhteen tutkimuksessa

Kansanherätyksistä kertovat lähteet ovat usein herätysliikkeiden itsensä tuottamia sisäryhmälähteitä, joita perinteinen herätysliikehistoria on käyttänyt oman identiteetin historian kirjoittamiseen. Asetelma on ollut altis yksipuolisille tulkinnoille ja sankarimyyttien rakentumisille. Heränneiden kirjallistumisen osalta Suomessa on kuitenkin mahdollista käyttää sisäryhmälähteille rinnakkaisina lähteinä rippikirjoja, joihin on periaatteessa kirjattu kunkin seurakuntalaisen edistyminen lukutaidossa ja kristinopin tiedoissa.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

Kolmen pitäjän kuolinsyyt paikallisyhteisön kuvastajina 1700- ja 1800-luvun Pohjois-Suomessa

Vuonna 1748 sai alkunsa taulustolaitos, joka aloitti suunnitelmallisen väestötietojen keräämisen. Väkilukutaulukoihin kuului kuolinsyiden erittelytaulukko, jota voi pitää ensimmäisenä kuolinsyyluokituksena. Mukana oli tartunta- ja kulkutautien ohella myös tapaturmaisia kuolinsyitä.

Yksilö, kertomus, historia – 1800-luvun tutkimuksen verkoston kuudes vuosikonferenssi

Tammikuun 2014 viimeisinä päivinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran päärakennukseen kokoontui lähes sata 1800-luvusta kiinnostunutta tutkijaa. Yhteensä neljässätoista sessiossa saatiin kuulla runsaan viidenkymmenen tutkijan esittelevän tutkimustaan seminaarin näkökulmasta. Olimme toivoneet erityisesti puheenvuoroja, joissa kiinnitettäisiin huomioita metodologisiin haasteisiin liittyen esimerkiksi omaelämäkerrallisen aineiston tulkitsemisen ehtoihin ja etiikkaan, yksilön ja yhteisön tai laajempien kulttuuristen rakenteiden väliseen suhteeseen, tai vaikkapa suurmieskultin rakentamiseen ja purkamiseen. Aiheet liikkuivat ihmisen eläinsuhteista 1900-luvun alun teosofeihin ja ryhmäbiografioista kriittisten tieteellisten editioiden biografisiin näkökulmiin.