Avainsana-arkisto: 1800-luku

Onni Pekonen: Debating ”the ABCs of Parliamentary Life”: The Learning of Parliamentary Rules and Practices in the Late Nineteenth-Century Finnish Diet and the Early Eduskunta. Lectio praecursoria 4.10.2014

Parlamentin tehtävinä on korostettu hallitusohjelman sekä toisaalta vaaleissa muodostetun ”kansan tahdon” toteuttamista. Nämä tekijät on nähty keskeisinä kriteereinä arvioitaessa eduskunnan työtä ja sen onnistumista. Samalla on kiinnitetty vain vähän huomiota eduskunnassa tapahtuvaan asioiden harkintaan ja puntarointiin sekä erityisesti parlamentaarisiin menettelytapoihin, jotka määrittävät sitä miten kysymyksiä parlamentissa käsitellään ja miten niistä kiistellään.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

Historia ja yhteiskuntaoppi reaalikokeessa 1921–1969 – koetehtävien kehitys oppiennätysten ja opetusta koskevan keskustelun näkökulmasta

Suomessa ylioppilastutkinto on juuri sellainen opiskelijoiden kannalta keskeinen koe, jonka usein katsotaan ohjaavan lukio-opiskelua. On kysymys tutkinnosta, joka on pitkän historiansa aikana muuttunut, samoin kuin lukion oppiennätykset ja opetussuunnitelmat tai niiden valtakunnalliset perusteet. Sen vuoksi on kiintoisaa tarkastella, miten koe on vuosikymmenten aikana luonut traditiota siitä, millaiset aiheet on katsottu jossakin aineessa osaamisen arvoisiksi.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

Herännyt talonpoika Antti Pyykkö kirjallistumisen airuena Pielisjärvellä: rippikirjat lähteenä rahvaan kirjallistumisen ja kansanherätysten välisen suhteen tutkimuksessa

Kansanherätyksistä kertovat lähteet ovat usein herätysliikkeiden itsensä tuottamia sisäryhmälähteitä, joita perinteinen herätysliikehistoria on käyttänyt oman identiteetin historian kirjoittamiseen. Asetelma on ollut altis yksipuolisille tulkinnoille ja sankarimyyttien rakentumisille. Heränneiden kirjallistumisen osalta Suomessa on kuitenkin mahdollista käyttää sisäryhmälähteille rinnakkaisina lähteinä rippikirjoja, joihin on periaatteessa kirjattu kunkin seurakuntalaisen edistyminen lukutaidossa ja kristinopin tiedoissa.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

Kolmen pitäjän kuolinsyyt paikallisyhteisön kuvastajina 1700- ja 1800-luvun Pohjois-Suomessa

Vuonna 1748 sai alkunsa taulustolaitos, joka aloitti suunnitelmallisen väestötietojen keräämisen. Väkilukutaulukoihin kuului kuolinsyiden erittelytaulukko, jota voi pitää ensimmäisenä kuolinsyyluokituksena. Mukana oli tartunta- ja kulkutautien ohella myös tapaturmaisia kuolinsyitä.

Yksilö, kertomus, historia – 1800-luvun tutkimuksen verkoston kuudes vuosikonferenssi

Tammikuun 2014 viimeisinä päivinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran päärakennukseen kokoontui lähes sata 1800-luvusta kiinnostunutta tutkijaa. Yhteensä neljässätoista sessiossa saatiin kuulla runsaan viidenkymmenen tutkijan esittelevän tutkimustaan seminaarin näkökulmasta. Olimme toivoneet erityisesti puheenvuoroja, joissa kiinnitettäisiin huomioita metodologisiin haasteisiin liittyen esimerkiksi omaelämäkerrallisen aineiston tulkitsemisen ehtoihin ja etiikkaan, yksilön ja yhteisön tai laajempien kulttuuristen rakenteiden väliseen suhteeseen, tai vaikkapa suurmieskultin rakentamiseen ja purkamiseen. Aiheet liikkuivat ihmisen eläinsuhteista 1900-luvun alun teosofeihin ja ryhmäbiografioista kriittisten tieteellisten editioiden biografisiin näkökulmiin.

Ellen Thesleffin maalarin ruumis – kuinka kertoa taiteilijan elämä?

Taidehistorian piirissä tapahtuu tällä hetkellä jonkinasteista biografisen otteen uudelleen arviointia. Jälkistrukturalismin aikana tekijä autenttisen luovuuden lähteenä julistettiin kuolleeksi, mikä johti myös biografisen tutkimuksen näkemiseen ongelmallisena taiteen tutkimuksessa. Toisaalta taidehistorioitsija Tutta Palin kysyy aiheellisesti, onko elämäkerrallista tutkimusta kuitenkaan koskaan laitettu syrjään taidehistoriassa, sillä samaan aikaan taidekirjoittamisessa, etenkin näyttelyjulkaisujen puolella, taide-ja-elämä keskustelu säilyi.

Suurmiesjuhlat 1800-luvun lopussa

Porthanin patsasjuhlassa luotiin keskeiset rituaalit, joita myöhemmin noudatettiin seuraavissa suurmiesjuhlissa. Patsas ympäröitiin lipuilla, seppeleillä ja juhlakoristeilla. Fredrik Cygnaeus piti juhlapuheen, minkä jälkeen laulettiin Maammelaulu. Ylioppilaita ja maistereita seisoi kunniavartiossa patsaan ympärillä. Samantapaisia juhlarituaaleja noudatettiin myös Runebergin patsaan paljastustilaisuudessa vuonna 1885 Helsingissä ja Pietari Brahen muistomerkin juhlinnassa Turussa 1888.

Muistettu Minna Krohn. Elämäkerta, suhteet ja tutkijan katse

Katsomalla Minna Krohnin elämäntapahtumia hänen voi ajatella soveltuvan mitä erinomaisimmin uudenlaisen biografian kehyksiin. Tällöin ollaan nimenomaan kiinnostuneita siitä, mikä on jäänyt tunnetun taakse, kuuluisien ihmisten elämäkertojen taakse, miehistä kirjoitetun historian taakse tai nykyään ehkä yhä enemmän myös kanonisoitujen naisten historian taakse. Tällöin Minna Krohn nousee kiinnostavaksi nimenomaan marginaalisuutensa ja ristiriitaisuutensa vuoksi.

Kruununhaan piiri: Ryhmäbiografia ja fennomaaninen verkosto

1800-luvun puolivälissä julkisen keskustelun sfääri alkoi muotoutua ja sanomalehdissä, muun muassa piirin jäseniin kytkeytyvissä Suomettaressa ja Saimassa, kirjoitettiin naisten koulutuksesta ja heille sopivasta julkisesta toiminnasta. Uusi sosiaalisen alue eli käytännössä hyväntekeväisyystyö ja opettajuus muodostuivat naisille hyväksytyiksi toimintamuodoiksi. Ne nähtiin naisen äidillisen tehtävän yhteiskunnallisena jatkeena.

Elisabeth ja Friedrich Nietzsche – yksilöiden elämäkerroista vuorikiipeilijöiden ja vaeltajien kuoroon

Huomasin ajattelevani kaiken aikaa tapaa, jolla Friedrich Nietzschen henkilö esitetään. Voiko häntä tuoda näyttämölle? Miksi häntä ei voisi tuoda näyttämölle? Pitäisikö häntä esittää kuoron, monen ihmisen joukon? He olisivat monisärmäinen, liikkuva, moniääninen, kaleidoskooppimainen tai kubistinen ”Friedrich Nietzsche”, jossa myös eri sukupuolet ovat läsnä.

Päättymätön yksilö – henkilöhistorian muuntuva kohde

Henkilöhistoriassa ympäristön kompleksisuuden tarkastelu edellyttää ehkä monitieteistä otetta ja eri alojen tutkijoiden vuorovaikutusta. Modernin kapitalismin ja tieteellis-teknisen elämänmuodon tehokas liitto tarjoaa ympäristön kompleksisuudesta paljon havaintomateriaalia globaalitasolle asti. Esimakua asiasta antoi teräväkatseisesti jo Karl Marxin ja Friedrich Engelsin Kommunistinen manifesti (1848).

Jari Marjanen: ”Den ekonomiska patriotismens uppgång och fall: Finska hushållningssällskapet i europeisk, svensk och finsk kontext 1720–1840”. Lectio praecursoria 13.12.2013

Filosofian maisteri Jani Marjasen väitöskirja ”Den ekonomiska patriotismens uppgång och fall: Finska hushållningssällskapet i europeisk, svensk och finsk kontext 1720-1840” (Taloudellisen patriotismin nousu ja tuho: Suomen talousseura eurooppalaisessa, ruotsalaisessa ja suomalaisessa kontekstissa 1720-1840) tarkastettiin 13.12.2013 Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Lars Magnusson (Uppsalan yliopisto) ja kustoksena professori Henrik Meinander.

Alex Snellman: “Suomen aateli: yhteiskunnan huipulta uusiin rooleihin 1809–1939”. Lectio praecursoria 15.2.2014

FM Alex Snellmanin väitöskirja “Suomen aateli: yhteiskunnan huipulta uusiin rooleihin 1809–1939” tarkastettiin 15.2.2014 Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä oli dosentti Raimo Savolainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Markku Kuisma.