Avainsana-arkisto: 1900-luku

Anonyymi vaan ei arvoton? Raportti Eine Fotografie – Über die Transdisziplinären Möglichkeiten der Bildforschung -konferenssista Berliinissä 27.–29.10.2016

Konferenssi Eine Fotografie – Über die transdisziplinären Möglichkeiten der Bildforschung osoitti, että anonyymien, kontekstittomien valokuvien haaste ei ole pieni: mitä erilaisimpien teemojen parissa työskentelevät, valokuvista kiinnostuneet historioitsijat ja museoalan ammattilaiset ovat törmänneet siihen kaikkien teemojen ja aikakausien kuvien yhteydessä. Kokoontuminen tarjosi kuitenkin myös toivonpilkahduksia: uudet digitaaliset menetelmät tulevat lähivuosina helpottamaan työskentelyä kontekstittomien kuvien parissa, ja jo nyt konferenssin osanottajat tarjosivat lukuisia mielenkiintoisia lähestymistapoja tähän mennessä hyödyttömänä pidettyyn aineistoon.

Tea Holm: ”Spiritualismin muotoutuminen Suomessa – Aatehistoriallinen tutkimus.” Lectio praecursoria 25.11.2016.

Tutkimukseni tarkastelee spiritualismin muotoutumista Suomessa 1800-luvun puolivälistä alkaen aina nykypäivään asti. Spiritistiset ilmiöt, jotka vaikuttivat spiritualistisen liikkeen syntymiseen, saapuivat Suomeen niinkin varhain kuin 1850-luvulla pöytätanssi-ilmiön muodossa. Vuosien myötä huomasin spiritualismin vahvat yhteydet yleishenkisyyteen tai nykyhenkisyyteen, mitä kautta saatoin liittää työn laajempaan kontekstiinsa, joka oli samaan aikaan hyvin ajankohtainen.

Sari Aalto: ”Medisiinarit, ammattiin kasvaminen ja hiljainen tieto. Suomalaisen lääkärikoulutuksen murroksen vuodet 1933–1969”. Lectio Praecursoria 11.11.2016.

Tutkimus osoittaa, että lääkärin ideaali rakentui vuosisadan alkupuoliskolla ajatukselle vapaasta ammatinharjoittajasta, työn kutsumusluonteesta ja humanistisen sivistyksen merkityksestä lääkärille. Sodan jälkeen ideaalia luonnehti ammatillinen ja lääketieteellinen osaaminen. Taustalla olivat uudet keinot parantaa sairauksia ja kasvava erikoistuminen. Suuntaus sysäsi sivuun kutsumusajattelun, johon palattiin 1950-luvun jälkipuoliskolla.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Imagining the Modern Japanese Woman Through Literature: Iwamoto Yoshiharu’s ideas

This paper will provide an outline of the historical backdrop against which the magazine Jokagu Zasshi came to be and some new ideas regarding the evaluation of the pieces of literature presented in the Jokagu Zasshi as a means to attain Iwamoto Yoshiharu’s goals to educate/mold the modern Japanese woman and the society in which she would be accepted and welcomed.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Juha Sahi: ”Verkostot kaukaiseen itään. Suomen kauppasuhteet Japaniin 1919–1974.” Lectio praecursoria 19.3.2016.

Niin tuonti- kuin vientikaupassakin kehittyivät suomalaisten ja japanilaisten yhtiöiden väliset suhteet 1900-luvun alussa hallinneista epäsuorista verkostoista aina suoriin ja lopulta täysin välikäsistä vapaisiin välittömiin yhteistyösuhteisiin. Tämä kaupan verkostoissa realisoitunut evoluutio selittää pääosin kussakin yhteistyösuhteessa koetut onnistumiset ja epäonnistumiset sekä tarjoaa vankan perustan ymmärtää ulkomaankaupan tilastotietojen havainnollistamaa kaupan arvon ja määrän kehitystä.

Birgittakorset: intresset för Heliga Birgitta och två forskares tankar kring grundandet av en ”S:ta Birgittas orden”

Gallén tackade för brevet och svarade på Stolpes kommentarer om sitt intresse för medeltidsmystikerna: ”Kan du en dag öppna den katolska mystikens rikedomar för den modärna [sic] svenska publiken, då har du gjort ett storverk. Uppgiften synes mig bland de svåraste tänkbara. Så helt har man hittills skärskådat den religiösa upplevelsen ur subjektiv synpunkt.”

Rami Mähkä: ”Something Completely Historical: Monty Python, History and Comedy”. Lectio praecursoria 17.9.2016

Monty Python ei keksinyt historian asettamista komedian kohteeksi ja naurunalaiseksi tekemiseksi, mutta heidän historialliset komediansa ovat epäilemättä vaikuttaneet siihen, miten historiaa ymmärretään. Huolellisesti rakennettujen epookkikuvausten ohella historia näyttäytyy heidän töissään usein triviana, vailla syvempää merkitystä. Mutta silloinkin komedia vetoaa katsojien historiatietoisuuteen.

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

LAPSUUS LAITOKSESSA – suojelukasvatuksen kolhuja kahdessa polvessa

12-vuotias Pauli päätyi Pernasaaren koulukotiin 1940-luvun lopussa. 13-vuotias Timo katseli toisen koulukodin koivukujaa 1980-luvun alussa. Suojelukasvatusaate oli sitonut isän ja pojat kohtalot yhteen. Artikkelissani kohtaavat saman perheen miesten yhteinen elämänhistoria, kokemukset pahantapaiseksi määrittymisestä ja koulukodista eri vuosikymmeniltä sekä institutionaaliset rakenteet ongelmallisina pidettyjen yksilöiden koulimiseksi. Ylisukupolvinen kokemushistoria valottaa koulukotien kasvatustodellisuudesta puolia, jotka tähänastinen tutkimus ja historiankirjoitus ovat ohittaneet.

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

Kansakouluun sopimattomiksi katsotut oppilaat Turussa 1921–1939: Apukoulusiirtojen perustelut sukupuoli- ja luokkanäkökulmasta

Kansakoulun ja oppivelvollisuuslain tarkoitus Suomessa oli sekä antaa koko kansalle mahdollisuus koulutukseen että kasvattaa heistä yhteiskunnalle hyödyllisiä yksilöitä. Kaikki oppilaat eivät kuitenkaan yltäneet koulun tavoitteisiin. Artikkelissa kartoitetaan, millä perusteilla näitä heikoimmin koulussa menestyviä oppilaita siirrettiin apukouluihin Turussa 1921-1939. Erityisesti tarkastellaan, miten perustelut erosivat tyttöjen ja poikien sekä eritaustaisten oppilaiden välillä, ja pohditaan syiden yhteyttä kasvatusideologiaan.

Toiseutta ja kuvallista sotapropagandaa idän ja lännen rajamailla

Kuvien historiatieteellinen tutkimus elää parhaillaan selkeää nousukautta, joten mikä olisi otollisempi hetki pureutua toiseuden tematiikkaan sen keinoin. War Matters: Constructing Images of the Other(1930s to 1950s) tarttuu tilaisuuteen tuoreella otteella ja nostaa keskiöön etupäässä itäeurooppalaisia näkökulmia 1930-luvulta 1950-luvulle.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Maata ja taloutta – näkökulmia maatalouden historiaan

Tämän maatalouden historian teemanumeron tavoite ei ole luoda uutta kokonaistulkintaa Suomen maatalouden historiasta, vaan kuten noin vuosi sitten julkaistussa kirjoittajakutsussa todettiin: ”esitellä uutta suomalaista maatalouden historian tutkimusta sekä tarjota uusia näkökulmia ja lähestymistapoja maatalouden historian tutkimukseen”. Tuloksena on maataloushistorian teemanumero, jossa on historiografiaa sekä esittämisen ja kuvaamisen tapoja käsitteleviä artikkeleita, kuten myös artikkeleita, jotka eivät edusta niinkään uutta teoreettista tai metodologista kuin empiiristä lähestymistapaa.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Elis-isäntä ja valistuneen talonpojan ideaali

Varsinaissuomalaisen maanviljelijän Elis Kesälän toimet 1890-luvulta sotavuosiin vastaavat yllättävän hyvin ”pohjoismaisen valistuneen talonpojan” myyttiä, joka siis on myös todellisuutta. Kesälä-muistot ja kirjallinen jäämistö kuvaavat yksilötasolla samoja ilmiöitä, joita The cultural construction of Norden -artikkelikokoelma (1997) tutkaili taustoittaessaan Pohjoismaiden kansallisia identiteettejä.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Kukonlaulusta Kaivoon – Maatalous ja maaseutu suomalaisissa näytelmäelokuvissa 1950-luvulta vuosituhannen loppuun

Suomessa maatalous koneellistui ja väestö muutti yhä enemmän maaseudulta kaupunkeihin 1950-luvulta lähtien, kun siirryttiin maatalousyhteiskunnasta teolliseen ja jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Artikkelissa tarkastellaan, miten maatalouden ja maaseudun muuttuminen näkyvät suomalaisissa näytelmäelokuvissa 1950-luvulta vuosituhannen vaihteeseen.

MAAILMOJEN KONFLIKTISTA IHANTEIDEN RAUNIOILLE – MARGINAALINÄKÖKULMA SUOMALAISEN MODERNISAATION HISTORIAAN

Hannu Suni on tarttunut teoksessaan Röyhkeä opettaja 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomea koskevassa historiankirjoituksessa marginalisoituun, mutta ajassaan monipuolisesti vaikuttaneeseen Esa Paavo-Kallioon (1858–1936), joka vaiherikkaan elämänsä aikana ehti toimia niin kirjailijana, nuorisoseura- ja raittiusmiehenä, puhujana ja runoilijana, lehtimiehenä, kansakoulunopettajana, maallikkosaarnaajana, kansanperinteen kerääjänä, työväenliikkeen agitaattorina kuin laulujen kirjoittajanakin. Sunin teoksen kohde on klassinen historian häviäjä: aikanaan aktiivinen ja huomiota herättänyt hahmo, joka on kuitenkin useampaan kertaan konkreettisesti sivuutettu häneen kytköksissä olleiden ilmiöiden historiaa kirjoitettaessa.

Richard Robinson: ”Waves of Excess: Drinking Cultures in Brighton 1880–1939”. Lectio Praecursoria 5.3.2016

Whether imbued with aspirational value or stained with the shame of insincere piety, alcohol could be adopted to a multitude of meanings and roles. Indeed, in the late nineteenth and early twentieth century – for much of the time period of this study – alcohol’s position in English society was more flexible and contested than ever before, and perhaps than at any time since.

Imperialismitutkimusta vanhojen ja uusien selitysmallien risteyskohdassa

Historical Problems of Imperial Africa on kattava kokoelma artikkeleita imperialismista ja sen vaikutuksista eri näkökulmista. Tarkasteltavat aiheet kattavat Afrikan jakamisen siirtomaavaltojen kesken, siirtomaavaltojen toiminnan ja siirtomaavallan vaikutusten arvioinnin eri näkökulmista. Kirjaan on kerätty kustakin aiheesta artikkeleita, joiden kirjoittajilla on erilaisia – jopa keskenään täysin päinvastaisia – näkökulmia käsiteltävistä aiheista. Mukaan mahtuu myös eksoottisempia tarkastelunäkökulmia, kuten sosialistisia ja feministisiä tulkintoja.

KAI VARSIO: ”POSTIMERKIT MERISOTATAIDON DOKUMENTTEINA, BRITANNIAN JA SAKSAN LAIVASTOJEN VARUSTELU MAAILMANSOTIEN VÄLISENÄ AIKANA.” LECTIO PRAECURSORIA 11.6.2015.

Kommodori (evp) Kai Varsion väitöskirja ”Postimerkit merisotataidon dokumentteina. Britannian ja Saksan laivastojen varustelu maailmansotien välisenä aikana.” tarkastettiin 11.6.2015 Maanpuolustuskorkeakoulussa. Vastaväittäjinä väitöstilaisuudessa toimivat professori, eversti Pasi Kesseli Maanpuolustuskorkeakoulusta ja filosofian maisteri, […]

Tuula Pere: ”Suojattu, suvaittu vai sanktioitu sananvapaus? Oikeushistoriallinen tutkimus 1960- ja 1970-lukujen yhteiskunnallisen ja kulttuurisen murroksen vaikutuksesta suomalaisen sananvapauden rajoihin joukkoviestinnässä”. Lectio praecursoria 12.6.2015.

Ihmisen historia on samalla sananvapauden historiaa. Sananvapaudesta on taisteltu, sitä on puolustettu ja sitä on käytetty vaihtelevalla menestyksellä länsimaisen yhteiskunnan ja kulttuurin eri käänteissä. Sananvapaus on ollut kahlittunakin tehokas vallankäytön väline. Suurinta valtaa ovat kuitenkin usein käyttäneet ne, joilla on ollut mahdollisuus määritellä sananvapauden rajoja sekä sitä, mitkä asiat pääsevät julkisuuteen ja miten ja kenen toimesta niitä käsitellään.

Leena Rossi: ”Yksilö ja ympäristö: Maalari Frans Lindin (1903–1988) elinikäinen ympäristösuhde muistitietohaastattelujen ja maisemamaalausten valossa”. Lectio praecursoria 16.6.2015

Väitöskirjani, ”Yksilö ja ympäristö”, on kulttuurihistoriallista ympäristötutkimusta. Tarkastelen siinä tavallisen ihmisen ja työläisen, sisustusmaalari Frans Lindin elinikäistä suhdetta aineelliseen ympäristöönsä hänen vapaa-aikanaan. Lind eli vuosina 1903-1988. Hän asui koko ikänsä Varkauden teollisuusyhdyskunnassa Haukiveden rannalla ja työskenteli yli 50 vuotta Ahlström Osakeyhtiön palveluksessa.

2015/4
Sodan todellisuus I

Talvisota – valkoisten lumipukujen muuttumaton kuvakertomus?

Tarkastelen tässä artikkelissa sitä, minkälainen ”kuvakertomus” erääksi Suomen historian avaintapahtumista mielletystä talvisodasta eri kuvateoksissa on aikojen saatossa muotoutunut, ja minkälaisia muutoksia tässä kertomuksessa on tapahtunut. Artikkelini lopussa tarkastelen kysymystä siitä, minkälainen ”kuvakertomus” talvisodasta tulisi muodostaa nyt tekeillä olevan muistomerkin yhteyteen.

2015/4
Sodan todellisuus I

Rukajärven tie -sotaelokuva todellisuuden representaationa

Elokuva johdattaa katsojan kuin huomaamatta menneisyyteen. Elokuvan mahdollistama menneisyyskokemus tuo historian helposti lähestyttäväksi ja ymmärrettäväksi. Mennyt todellisuus herää elokuvakokemuksessa ikään kuin uudelleen henkiin. Olli Saarelan ohjaama Rukajärven tie -elokuva (1999) kertoo tiedusteluretkestä, jonka suoritti 14. Divisioonaan kuulunut Kevyt Osasto 2:n polkupyöräosasto aivan jatkosodan alussa. Elokuva kuvastaa historiaa elokuvallisin keinoin, mutta mistä tekijöistä elokuvan todellisuus rakentuu?

2015/4
Sodan todellisuus I

Keneen voi luottaa? Pohjois-Irlannin jakautunut yhteisö elokuvien kuvaamana

Elokuvan ’71 alussa brittisotilaille kerrotaan, miten he eivät Pohjois-Irlantiin lähtiessään ole menossa rajojen taakse. Visuaalisesti päähenkilö kuitenkin lähtee englantilaisen maaseudun rauhasta kiihkeään Belfastiin. Ero on selkeä: konflikti tapahtuu muualla. Pohjois-Irlannin konfliktin monimutkaiset ulottuvuudet näyttäytyvät elokuvissa väkivallan ja kuoleman lisäksi inhimillisenä koitoksena. Me vastaan muut – ajattelu lyö leiman kaikelle. Lojaalius joutuu lujille, kun osapuolten väliset suhteet osoittautuvat monitahoisiksi ja jopa ristiriitaisiksi.

2015/4
Sodan todellisuus I

Vietnamin sota ja Hollywood

Vietnamin sodasta puhuttaessa Hollywoodin merkitystä ei tule väheksyä. Ilman elokuvaa ja Hollywoodia sota ei olisi samassa määrin tunnettu kuin mitä se nyt on. […] Siinä missä toista maailmansotaa pidetään amerikkalaisesta näkökulmasta ”Hyvänä sotana”, jossa amerikkalaiset olivat sankarin ja pelastajan roolissa ja ennen kaikkea voittajia, on Vietnamin sota puolestaan ”Paha sota”, joka sai aikaan suurta vastustusta ja protestiliikkeitä. […] Tämä näkyy myös elokuvakulttuurissa.

2015/4
Sodan todellisuus I

Espanjan sisällissotaa monitieteisesti

Hanne Koiviston ja Raimo Parikan toimittama teos kokoaa yksiin kansiin hyvin monenlaista asiantuntemusta, ja sen artikkeleista huokuu Espanjan sisällissodan suhteellisen vähäinen käsittely suomalaisessa tieteellisessä tutkimuksessa: uusia oivalluksia synnyttäviä näkökulmia on yhtä monta kuin kirjoittajiakin.

2015/4
Sodan todellisuus I

Tuntemattomien sotilaiden albumi – Kurkistus kuvatun ja kuvaajan ajatteluun

Olli Kleemola, Aake Kinnunen ja Virpi Kivioja sijoittavat suomalaisten sotilaiden ottamat kuvat laajempaan kontekstiin. Kirjoittajat avaavat näkökulmia kuvien ja kameroiden taakse kätkeytyviin tarinoihin, tunteisiin, ajatuksiin ja motiiveihin. Helppolukuista mutta sisällöltään painavaa tietokirjaa voi suositella kaikille, jotka haluavat tietää enemmän sota-ajan valokuvista, niin kuvaajista kuin kuvatuista.

2015/4
Sodan todellisuus I

Värikäs kuva jatkosodasta

Eteen avautuu kuvatoimitukseltaan tasokas teos. Tekijät ovat osanneet valita SA-kuva-arkistossa olevasta valtavasta kuvamassasta puhuttelevia kuvia aina järkyttävästä pääkallon kaapimiskuvasta karjalaismökin ikkunalle unohtunutta ritsaa esittävään otokseen. […] Myös kuvien värjäys on toteutettu varsin onnistuneesti. Esipuheessa tekijät toteavatkin pyrkineensä värittämään kuvat alkuperäistä kuvaa kunnioittaen.

Matias Kaihovirta: ”Oroliga inför framtiden. En studie av folkligt politiskt agerande bland bruksarbetarna i Billnäs ca 1900–1920”. Lectio praecursoria 12.9.2015

En juninatt 1918 rymde några män från ett fångläger i Helsingfors skärgård. Männen hade drygt en månad tidigare tillfångatagits i norra Nyland av tyska soldater och skyddskårister. De män som rymde från de vitas fångläger i den ljusa sommarnatten, var forna rödgardister.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Suomen maine ja Pariisin häpeä: Kuinka vuoden 1908 näyttely asettui osaksi taiteen suurta kertomusta

Tämä artikkeli keskittyy Suomen taiteen näyttelyyn Pariisin vuoden 1908 Syyssalongissa. Näyttelyä on tarkasteltu aiemmin eri näkökulmista ja monesti osana taiteen ja kulttuurin modernisoitumisen prosessin taidehistoriaa. Teemana on nyt häpeä ja se, miten tuo tunne on käsitteellinen osa Suomen taidetta ja sen historiaa.