Avainsana-arkisto: 1900-luku

KAI VARSIO: ”POSTIMERKIT MERISOTATAIDON DOKUMENTTEINA, BRITANNIAN JA SAKSAN LAIVASTOJEN VARUSTELU MAAILMANSOTIEN VÄLISENÄ AIKANA.” LECTIO PRAECURSORIA 11.6.2015.

Kommodori (evp) Kai Varsion väitöskirja ”Postimerkit merisotataidon dokumentteina. Britannian ja Saksan laivastojen varustelu maailmansotien välisenä aikana.” tarkastettiin 11.6.2015 Maanpuolustuskorkeakoulussa. Vastaväittäjinä väitöstilaisuudessa toimivat professori, eversti Pasi Kesseli Maanpuolustuskorkeakoulusta ja filosofian maisteri, […]

Tuula Pere: ”Suojattu, suvaittu vai sanktioitu sananvapaus? Oikeushistoriallinen tutkimus 1960- ja 1970-lukujen yhteiskunnallisen ja kulttuurisen murroksen vaikutuksesta suomalaisen sananvapauden rajoihin joukkoviestinnässä”. Lectio praecursoria 12.6.2015.

Ihmisen historia on samalla sananvapauden historiaa. Sananvapaudesta on taisteltu, sitä on puolustettu ja sitä on käytetty vaihtelevalla menestyksellä länsimaisen yhteiskunnan ja kulttuurin eri käänteissä. Sananvapaus on ollut kahlittunakin tehokas vallankäytön väline. Suurinta valtaa ovat kuitenkin usein käyttäneet ne, joilla on ollut mahdollisuus määritellä sananvapauden rajoja sekä sitä, mitkä asiat pääsevät julkisuuteen ja miten ja kenen toimesta niitä käsitellään.

Leena Rossi: ”Yksilö ja ympäristö: Maalari Frans Lindin (1903–1988) elinikäinen ympäristösuhde muistitietohaastattelujen ja maisemamaalausten valossa”. Lectio praecursoria 16.6.2015

Väitöskirjani, ”Yksilö ja ympäristö”, on kulttuurihistoriallista ympäristötutkimusta. Tarkastelen siinä tavallisen ihmisen ja työläisen, sisustusmaalari Frans Lindin elinikäistä suhdetta aineelliseen ympäristöönsä hänen vapaa-aikanaan. Lind eli vuosina 1903-1988. Hän asui koko ikänsä Varkauden teollisuusyhdyskunnassa Haukiveden rannalla ja työskenteli yli 50 vuotta Ahlström Osakeyhtiön palveluksessa.

2015/4
Sodan todellisuus I

Talvisota – valkoisten lumipukujen muuttumaton kuvakertomus?

Tarkastelen tässä artikkelissa sitä, minkälainen ”kuvakertomus” erääksi Suomen historian avaintapahtumista mielletystä talvisodasta eri kuvateoksissa on aikojen saatossa muotoutunut, ja minkälaisia muutoksia tässä kertomuksessa on tapahtunut. Artikkelini lopussa tarkastelen kysymystä siitä, minkälainen ”kuvakertomus” talvisodasta tulisi muodostaa nyt tekeillä olevan muistomerkin yhteyteen.

2015/4
Sodan todellisuus I

Rukajärven tie -sotaelokuva todellisuuden representaationa

Elokuva johdattaa katsojan kuin huomaamatta menneisyyteen. Elokuvan mahdollistama menneisyyskokemus tuo historian helposti lähestyttäväksi ja ymmärrettäväksi. Mennyt todellisuus herää elokuvakokemuksessa ikään kuin uudelleen henkiin. Olli Saarelan ohjaama Rukajärven tie -elokuva (1999) kertoo tiedusteluretkestä, jonka suoritti 14. Divisioonaan kuulunut Kevyt Osasto 2:n polkupyöräosasto aivan jatkosodan alussa. Elokuva kuvastaa historiaa elokuvallisin keinoin, mutta mistä tekijöistä elokuvan todellisuus rakentuu?

2015/4
Sodan todellisuus I

Keneen voi luottaa? Pohjois-Irlannin jakautunut yhteisö elokuvien kuvaamana

Elokuvan ’71 alussa brittisotilaille kerrotaan, miten he eivät Pohjois-Irlantiin lähtiessään ole menossa rajojen taakse. Visuaalisesti päähenkilö kuitenkin lähtee englantilaisen maaseudun rauhasta kiihkeään Belfastiin. Ero on selkeä: konflikti tapahtuu muualla. Pohjois-Irlannin konfliktin monimutkaiset ulottuvuudet näyttäytyvät elokuvissa väkivallan ja kuoleman lisäksi inhimillisenä koitoksena. Me vastaan muut – ajattelu lyö leiman kaikelle. Lojaalius joutuu lujille, kun osapuolten väliset suhteet osoittautuvat monitahoisiksi ja jopa ristiriitaisiksi.

2015/4
Sodan todellisuus I

Vietnamin sota ja Hollywood

Vietnamin sodasta puhuttaessa Hollywoodin merkitystä ei tule väheksyä. Ilman elokuvaa ja Hollywoodia sota ei olisi samassa määrin tunnettu kuin mitä se nyt on. […] Siinä missä toista maailmansotaa pidetään amerikkalaisesta näkökulmasta ”Hyvänä sotana”, jossa amerikkalaiset olivat sankarin ja pelastajan roolissa ja ennen kaikkea voittajia, on Vietnamin sota puolestaan ”Paha sota”, joka sai aikaan suurta vastustusta ja protestiliikkeitä. […] Tämä näkyy myös elokuvakulttuurissa.

2015/4
Sodan todellisuus I

Espanjan sisällissotaa monitieteisesti

Hanne Koiviston ja Raimo Parikan toimittama teos kokoaa yksiin kansiin hyvin monenlaista asiantuntemusta, ja sen artikkeleista huokuu Espanjan sisällissodan suhteellisen vähäinen käsittely suomalaisessa tieteellisessä tutkimuksessa: uusia oivalluksia synnyttäviä näkökulmia on yhtä monta kuin kirjoittajiakin.

2015/4
Sodan todellisuus I

Tuntemattomien sotilaiden albumi – Kurkistus kuvatun ja kuvaajan ajatteluun

Olli Kleemola, Aake Kinnunen ja Virpi Kivioja sijoittavat suomalaisten sotilaiden ottamat kuvat laajempaan kontekstiin. Kirjoittajat avaavat näkökulmia kuvien ja kameroiden taakse kätkeytyviin tarinoihin, tunteisiin, ajatuksiin ja motiiveihin. Helppolukuista mutta sisällöltään painavaa tietokirjaa voi suositella kaikille, jotka haluavat tietää enemmän sota-ajan valokuvista, niin kuvaajista kuin kuvatuista.

2015/4
Sodan todellisuus I

Värikäs kuva jatkosodasta

Eteen avautuu kuvatoimitukseltaan tasokas teos. Tekijät ovat osanneet valita SA-kuva-arkistossa olevasta valtavasta kuvamassasta puhuttelevia kuvia aina järkyttävästä pääkallon kaapimiskuvasta karjalaismökin ikkunalle unohtunutta ritsaa esittävään otokseen. […] Myös kuvien värjäys on toteutettu varsin onnistuneesti. Esipuheessa tekijät toteavatkin pyrkineensä värittämään kuvat alkuperäistä kuvaa kunnioittaen.

Matias Kaihovirta: ”Oroliga inför framtiden. En studie av folkligt politiskt agerande bland bruksarbetarna i Billnäs ca 1900–1920”. Lectio praecursoria 12.9.2015

En juninatt 1918 rymde några män från ett fångläger i Helsingfors skärgård. Männen hade drygt en månad tidigare tillfångatagits i norra Nyland av tyska soldater och skyddskårister. De män som rymde från de vitas fångläger i den ljusa sommarnatten, var forna rödgardister.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Suomen maine ja Pariisin häpeä: Kuinka vuoden 1908 näyttely asettui osaksi taiteen suurta kertomusta

Tämä artikkeli keskittyy Suomen taiteen näyttelyyn Pariisin vuoden 1908 Syyssalongissa. Näyttelyä on tarkasteltu aiemmin eri näkökulmista ja monesti osana taiteen ja kulttuurin modernisoitumisen prosessin taidehistoriaa. Teemana on nyt häpeä ja se, miten tuo tunne on käsitteellinen osa Suomen taidetta ja sen historiaa.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Suurista taiteen keskuksista periferiaan – Sosiaaliset verkostot, taiteilijoiden liikkuvuus ja paikka-myytti taiteilijasiirtokuntien kontekstissa. Tapaus Önningeby

Artikkelin keskiössä ovat taiteilijoiden liikkuvuus ja paikka-myytti sosiaalisten verkostojen kautta tarkasteltuna. Miksi taiteilijat hakeutuivat pois taiteen keskuksista ja miten sosiaaliset verkostot ja paikka-myytti vaikuttivat taiteilijoiden liikkuvuuteen ja taiteilijasiirtokuntailmiön leviämiseen?

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Turun jugendarkkitehtuuri 1910-luvulla

Turun yliopiston kaupunkihistorian dosentin Rauno Lahtisen mukaan jugendtyylin juuret olivat uuden vuosisadan yhteiskunnallisissa ilmiöissä ja varsinkin vuosisadan vaihtumisessa. 1900-luvun alussa koettiin tarvetta löytää uusi tyyli uudelle vuosisadalle, jonka avulla jätettäisiin taakse vanhanaikaiseksi koettu 1800-luku.

Christian Jokinen: ”Terrorismista ja sen torjunnasta. Suojelupoliisi ja kansainvälinen terrorismi 1958–2004”. Lectio praecursoria 14.2.2015.

Suojelupoliisin reaktiota kansainväliseen terrorismiin on leimannut reaktiivinen varautuminen. Näkemykseni on, että Ratakadulla on osin osattu hahmottaa kansainvälinen terrorismi ilmiönä, mutta samalla sen vaikuttavuutta Suomeen on pyritty rajaamaan omista organisaation lähtökohdista käsin.

Erkko Anttila: ”Esikaupunkien vuosisata: Paikallinen yhteisöllisyys Helsingin seudun vanhoissa työväen esikaupungeissa 1900-luvulla”. Lectio praecursoria 8.5.2015

Työväen esikaupunkien rakentamiseen, omavaraistalouteen ja naapureiden väliseen palvelusten vaihtoon liittyvistä kuvauksista näkyy, kuinka paljon elämän arkisista ongelmista selviytyminen edellytti asukkailta keskinäistä yhteistyötä.

Timo R. Stewart: ”Ja sana tuli valtioksi – Suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoria”. Lectio praecursoria 19.5.2015

Vaikuttaa ilmeiseltä, näin väitän, että monet Israelin valtiosta Raamatun ennustusten toteutumisena puhuvat kristityt oikeastaan puhuvat Raamatun luotettavuudesta ja Jumalan toiminnasta maailmassa. Israelin valtio on näin ottanut roolin sekä kristittyjen sisäisessä keskustelussa, oman uskon perustelussa että evankelioinnissa.

Onni Pekonen: Debating ”the ABCs of Parliamentary Life”: The Learning of Parliamentary Rules and Practices in the Late Nineteenth-Century Finnish Diet and the Early Eduskunta. Lectio praecursoria 4.10.2014

Parlamentin tehtävinä on korostettu hallitusohjelman sekä toisaalta vaaleissa muodostetun ”kansan tahdon” toteuttamista. Nämä tekijät on nähty keskeisinä kriteereinä arvioitaessa eduskunnan työtä ja sen onnistumista. Samalla on kiinnitetty vain vähän huomiota eduskunnassa tapahtuvaan asioiden harkintaan ja puntarointiin sekä erityisesti parlamentaarisiin menettelytapoihin, jotka määrittävät sitä miten kysymyksiä parlamentissa käsitellään ja miten niistä kiistellään.

2015/1
Vasemmistolaista historiaa kartoittamassa

Taina Uusitalo: ”Elämä työläisnaisten hyväksi. Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900-1930. Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä”. Lectio praecursoria 25.1.2014

Lukuisat ammattiyhdistysliikkeen jälkeensä jättämät pöytäkirjat paljastavat, että radikaaleja puheita pitänyt ja sosialismismista unelmoinut Fiina oli hyvin käytännönläheinen ihminen. Pietikäinen tiesi, ettei esim. köyhien kylvettäjien puutteenalaista elämää helpottanut lupaus sosialistisesta yhteiskunnasta, vaan heidän kannaltaan oli tärkeämpää, että saunanomistaja maksaisi työssä tarvittavat pesuvälineet ja lyhentäisi työpäivää edes yhdellä tunnilla.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

Historia ja yhteiskuntaoppi reaalikokeessa 1921–1969 – koetehtävien kehitys oppiennätysten ja opetusta koskevan keskustelun näkökulmasta

Suomessa ylioppilastutkinto on juuri sellainen opiskelijoiden kannalta keskeinen koe, jonka usein katsotaan ohjaavan lukio-opiskelua. On kysymys tutkinnosta, joka on pitkän historiansa aikana muuttunut, samoin kuin lukion oppiennätykset ja opetussuunnitelmat tai niiden valtakunnalliset perusteet. Sen vuoksi on kiintoisaa tarkastella, miten koe on vuosikymmenten aikana luonut traditiota siitä, millaiset aiheet on katsottu jossakin aineessa osaamisen arvoisiksi.

Vasemmistonaisten mahdollisuudet 1930-luvun Suomessa

Hanne Koivisto jakaa vasemmistoälymystöön kuuluneet naiset karkeasti kolmeen eri ryhmään: voimakkaisiin ja itsenäisiin vaikuttajanaisiin, muusiin ja puolisoihin sekä avustajiin ja apulaisiin. Valtaosa naisista oli kotoisin joko keski- tai työväenluokan kodeista ja suuri osa heistä oli ylioppilaita ja yliopistossa opiskelleita. Useimmat olivat naimisissa ja toimivat paljon myös yhdessä puolisonsa kanssa. Vaimon taiteellinen tai poliittinen toiminta jäi kuitenkin usein sivuun, sillä miehen toiminta koettiin merkittävämpänä.

Alex Snellman: “Suomen aateli: yhteiskunnan huipulta uusiin rooleihin 1809–1939”. Lectio praecursoria 15.2.2014

FM Alex Snellmanin väitöskirja “Suomen aateli: yhteiskunnan huipulta uusiin rooleihin 1809–1939” tarkastettiin 15.2.2014 Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä oli dosentti Raimo Savolainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Markku Kuisma.

Ville Laamanen: ”Suuri levottomuus – Olavi Paavolaisen kulttuurinen katse ja matkat 1936-1939”. Lectio praecursoria 1.2.2014

VTL Ville Laamasen poliittisen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Suuri levottomuus – Olavi Paavolaisen kulttuurinen katse ja matkat 1936-1939” tarkastettiin 1.2.2014 Turun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Mikko Majander (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Timo Soikkanen.

Laura Ekholm: “Boundaries of an Urban Minority: The Helsinki Jewish Community from the End of Imperial Russia until the 1970s”. Lectio praecursoria 26.10.2013

VTM Laura Ekholmin talous- ja sosiaalihistorian alaan liittyvä väitös “Boundaries of an Urban Minority: The Helsinki Jewish Community from the End of Imperial Russia until the 1970s” tarkastettiin 26.10.2013 Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori David Feldman (Birkbeck, University of London) ja kustoksena professori Sakari Heikkinen.

Outi Hupaniittu: ”Biografiliiketoiminnan valtakausi. Toimijuus ja kilpailu suomalaisella elokuva-alalla 1900–1920-luvuilla”. Lectio praecursoria 14.9.2013.

Filosofian maisteri Outi Hupaniitun väitöskirja “Biografiliiketoiminnan valtakausi. Toimijuus ja kilpailu suomalaisella elokuva-alalla 1900–1920-luvuilla” tarkastettiin 14.9.2013 Turun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi lehtori, dosentti Kimmo Laine (Oulun ja Turun yliopistot) ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen. Väitöskirja on julkaistu Turun yliopiston ja Arkistolaitoksen julkaisusarjoissa.