Avainsana-arkisto: 1940-luku

Risto Reuna: ”’Ei tullutkaan vallankumousta’ – sotasukupolvi, joka esti kansandemokratian. Äärivasemmiston kesäkuun 1946 offensiivi ja metallityöväen työpaikkavastarinta”. Lectio praecursoria 23.2.2018.

Kansandemokratian muuntokaavassa ensimmäinen tehtävä oli hajottaa SDP ja kääntää se oppositionsa avulla itäohjaukseen ja neuvottelemaan yhtymisestä SKDL:ään. Äärivasemmiston suunnitelma karahti odottamatta kiville ensin kesällä 1945 Metalliliitossa, joka säilyi poikkeuksellisesti sodanaikaisen johtonsa käsissä, ja loppukeväällä 1946 SAK:ssa, jonka määräysvalta jäi saavuttamatta.

Olli Kleemola: Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941–1945. Turku, Sigillum 2016. 335 s.

Nykyään todetaan useimmista sota-ajan ja muistakin aiheista, että ne ovat unohdettuja ja vaiettuja. Olli Kleemolan väitöskirjan aihe, suomalainen ja saksalainen vihollista kuvaava propaganda jatkosodan, tai Saksan tapauksessa Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan aikana 1941-1945 ei itsessään tällainen ole. Sen sijaan Kleemolan käyttämää valokuva-aineistoa on toistaiseksi käytetty pääasiallisena tutkimusaineistona vähän.

Olli Kleemola: ”Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941–1945”. Lectio Praecursoria 17.12.2016.

VTM Olli Kleemolan poliittisen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941–1945” tarkastettiin Turun yliopistossa 17.12.2016. Vastaväittäjänä toimi tutkijatohtori Ville Kivimäki (Tampereen yliopisto) […]

2016/1
Sodan todellisuus II

Preussi Saksan maailmanhistoriallisen tehtävän täyttäjänä – piensaksalainen historiankuva elokuvissa Bismarck ja Suuri kuningas

Wolfgang Liebeneinerin Bismarck ja Veit Harlanin Suuri kuningas kuvasivat Saksan historian dramaattisia hetkiä, Otto von Bismarckin valtiomiesuraa ja Preussin Fredrik Suuren voittoa seitsenvuotisessa sodassa. Nämä elokuvat pyrkivät vakuuttamaan saksalaiset toisen maailmansodan voitokkaasta lopputuloksesta. Filmeihin oli kuitenkin periytynyt jo 1800-luvulla syntynyt piensaksalainen historiankäsitys, jonka mukaan Saksan yhdistyminen Preussin johdolla oli maan historian lakipiste.