Avainsana-arkisto: elämäkertatutkimus

Considerations on New Materialist and Posthuman Agendas in Biographical Studies

Following new materialist and posthuman agendas, this article deals with the concept of individuation (Gilbert Simondon, Gilles Deleuze) as a methodological resource for biographical studies and historical scholarship at large. It maps premises for the non-anthropocentric scrutiny of and reflection on individual human activities and focuses on the unexpectedness which is constituted in the material interactions and entanglements of everyday life.

2015/1
Vasemmistolaista historiaa kartoittamassa

Poliittisen elämän virstanpylväät: Suomen Kommunistisen Puolueen kaaderien omaelämäkerrat tutkimuslähteinä

Tietojen keruun systemaattisuus, laajuus ja taustat kertovat suunnitelmallisesta toiminnasta, jossa tavoitteena oli luoda ”yksi kansa”, yhtenäinen ajattelumalli ja identiteetti. Tietojen keruun avulla kommunistinen puolue halusi luoda järjestystä ja hallita yhteiskuntaa ja sen prosesseja.

Ellen Thesleffin maalarin ruumis – kuinka kertoa taiteilijan elämä?

Taidehistorian piirissä tapahtuu tällä hetkellä jonkinasteista biografisen otteen uudelleen arviointia. Jälkistrukturalismin aikana tekijä autenttisen luovuuden lähteenä julistettiin kuolleeksi, mikä johti myös biografisen tutkimuksen näkemiseen ongelmallisena taiteen tutkimuksessa. Toisaalta taidehistorioitsija Tutta Palin kysyy aiheellisesti, onko elämäkerrallista tutkimusta kuitenkaan koskaan laitettu syrjään taidehistoriassa, sillä samaan aikaan taidekirjoittamisessa, etenkin näyttelyjulkaisujen puolella, taide-ja-elämä keskustelu säilyi.

Muistettu Minna Krohn. Elämäkerta, suhteet ja tutkijan katse

Katsomalla Minna Krohnin elämäntapahtumia hänen voi ajatella soveltuvan mitä erinomaisimmin uudenlaisen biografian kehyksiin. Tällöin ollaan nimenomaan kiinnostuneita siitä, mikä on jäänyt tunnetun taakse, kuuluisien ihmisten elämäkertojen taakse, miehistä kirjoitetun historian taakse tai nykyään ehkä yhä enemmän myös kanonisoitujen naisten historian taakse. Tällöin Minna Krohn nousee kiinnostavaksi nimenomaan marginaalisuutensa ja ristiriitaisuutensa vuoksi.

Elisabeth ja Friedrich Nietzsche – yksilöiden elämäkerroista vuorikiipeilijöiden ja vaeltajien kuoroon

Huomasin ajattelevani kaiken aikaa tapaa, jolla Friedrich Nietzschen henkilö esitetään. Voiko häntä tuoda näyttämölle? Miksi häntä ei voisi tuoda näyttämölle? Pitäisikö häntä esittää kuoron, monen ihmisen joukon? He olisivat monisärmäinen, liikkuva, moniääninen, kaleidoskooppimainen tai kubistinen ”Friedrich Nietzsche”, jossa myös eri sukupuolet ovat läsnä.

2001/3
Hitler vai Stalin?

”People of a special mould”? International conference on comparative communist biography and prosopography Manchester, 6th–8th April 2001

Pirjo Kaihovaara: ”Erityisenkaltaisia ihmisiä?” Kommunistien elämäkertoihin ja yhteisiin piirteisiin (prosopography)1 keskittyvä kansainvälinen vertaileva konferenssi Manchesterissä 6.–8.4.2001 Konferenssi Tausta Konferenssin järjesti Britannian Talous- ja sosiaalitutkimusneuvoston (the Economic and Social Research Council) […]