Avainsana-arkisto: elokuva

2018/2
Satavuotias Suomi katsoi peiliin

Suvaitsevaisuuden soturi. Tom of Finlandin ilo ja häpeä satavuotiaassa Suomessa

Suomen juhlavuonna Tom of Finland on näkynyt kaikkialla − myös valkokankaalla ja teatterin lavalla. Tom of Finlandin elämäntarina näissä teoksissa kerrottuna kuvaa suomalaisen yhteiskunnan muutosta ja homoeroottisen taiteen nousua kaappien kätköistä gallerioiden seinille. Itsenäisyyden juhlavuoteen yhdistettynä Tomin tarina herättää kysymyksiä häpeällisten syrjinnän historioiden käsittelystä sekä seksuaalisuudesta iloitsevan taiteen liittämisestä osaksi Suomen historiaa ja kansallista ylpeyttä.

2018/2
Satavuotias Suomi katsoi peiliin

Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvasta (2017) käyty keskustelu ja kulttuurisen muistin kaanon — pohdintaa teoreettisesta taustasta

Mitä keskustelu Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvan (2017) ympärillä voi kertoa suhtautumisesta menneisyyteen ja muistamiseen tai suomalaisen kulttuurisen muistin rakentumisesta? Millaisia teoreettisia käsitteitä keskustelun tarkastelussa voidaan hyödyntää? Katsauksessa esitellään teoreettista taustaa Aku Louhimiehen (2017) Tuntemattoman sotilaan ympärillä käydyn keskustelun menneisyyspoliittiseen tarkasteluun. Katsaus pohjautuu tekeillä olevaan kulttuuripolitiikan maisteriohjelman pro gradu -työhön ja ennen kaikkea sen teoreettiseen pohjaan.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Kukonlaulusta Kaivoon – Maatalous ja maaseutu suomalaisissa näytelmäelokuvissa 1950-luvulta vuosituhannen loppuun

Suomessa maatalous koneellistui ja väestö muutti yhä enemmän maaseudulta kaupunkeihin 1950-luvulta lähtien, kun siirryttiin maatalousyhteiskunnasta teolliseen ja jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Artikkelissa tarkastellaan, miten maatalouden ja maaseudun muuttuminen näkyvät suomalaisissa näytelmäelokuvissa 1950-luvulta vuosituhannen vaihteeseen.

Alejandro Pedregal: Film & Making Other History: Counterhegemonic Narratives for a Cinema of the Subaltern. Lectio Praecursoria 17.6.2015

The focus in the fields of historical and biographical film practices is connected to the fact that this research is primarily orientated to these very realms of narrative and history-making. The interest in these practices is related to the massive effect that they have in forming, moulding, manipulating and legitimating our public historical thinking, as constant controversies around these types of productions prove.

Outi Hupaniittu: ”Biografiliiketoiminnan valtakausi. Toimijuus ja kilpailu suomalaisella elokuva-alalla 1900–1920-luvuilla”. Lectio praecursoria 14.9.2013.

Filosofian maisteri Outi Hupaniitun väitöskirja “Biografiliiketoiminnan valtakausi. Toimijuus ja kilpailu suomalaisella elokuva-alalla 1900–1920-luvuilla” tarkastettiin 14.9.2013 Turun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi lehtori, dosentti Kimmo Laine (Oulun ja Turun yliopistot) ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen. Väitöskirja on julkaistu Turun yliopiston ja Arkistolaitoksen julkaisusarjoissa.

2001/4
Hyvinvointivaltio?

Italian poliittinen elokuva: Neorealismin historiapolitiikka

Italialainen elokuva on toisen maailmasodan jälkeen ollut aktiivinen politiikan ja historiapolitiikan tekijä. Se liikkuu joustavasti historiallisessa ajassa ja luottaa katsojien symbolismintajuun, se on tehnyt rohkeita historiatulkintoja fasismin ajasta, vastarintaliikkeestä, mafiasta, onpa se ennakoinut poliittisia kriisejäkin, tarttunut rohkeasti poliitikkojen yhteyksiin alamaailmaan, korruptioon ja jopa valtioterrorismiin.