Avainsana-arkisto: Elokuvat

2016/1
Sodan todellisuus II

Preussi Saksan maailmanhistoriallisen tehtävän täyttäjänä – piensaksalainen historiankuva elokuvissa Bismarck ja Suuri kuningas

Wolfgang Liebeneinerin Bismarck ja Veit Harlanin Suuri kuningas kuvasivat Saksan historian dramaattisia hetkiä, Otto von Bismarckin valtiomiesuraa ja Preussin Fredrik Suuren voittoa seitsenvuotisessa sodassa. Nämä elokuvat pyrkivät vakuuttamaan saksalaiset toisen maailmansodan voitokkaasta lopputuloksesta. Filmeihin oli kuitenkin periytynyt jo 1800-luvulla syntynyt piensaksalainen historiankäsitys, jonka mukaan Saksan yhdistyminen Preussin johdolla oli maan historian lakipiste.

2015/4
Sodan todellisuus I

Kamerat sodissa, sodat valkokankaalla

”Sodan todellisuus” -kaksoisnumeron ensimmäisessä osassa analyysin kohteina ovat valokuvat ja elokuvat. Edellisten kautta avautuu tuoreita ja hätkähdyttäviä näkökulmia niin tapahtuma-ajankohdan pientenkin yksityiskohtien tallentamiseen kuin suoranaiseen propagandaan, kun taas jälkimmäiset kertovat siitä, miten varsinkin kipeisiin aiheisiin tarttuminen saattaa viedä useita vuosikymmeniä.

2015/4
Sodan todellisuus I

Makaaberia veribalettia ja synkkää humanismia: Japanilaisten sotarikosten kuvaaminen Nankingin verilöylyyn keskittyvissä elokuvissa

Artikkelin keskiössä ovat laajan kansainvälisen levityksen saaneet elokuvat Black Sun: The Nanking Massacre (1995), Nanjingin verilöyly (2009) ja John Rabe (2009). Voiko elokuvien tematiikan johtaa suoraan toisen Kiinan-Japanin sodan militaristisesta ja rotuideologisesta eetoksesta, vai onko tehty Kiinan ja Japanin välillä tällä(kin) hetkellä vallitsevan tulehtuneen poliittis-kulttuurisen tilanteen edellyttämiä myönnytyksiä?

2015/4
Sodan todellisuus I

Rukajärven tie -sotaelokuva todellisuuden representaationa

Elokuva johdattaa katsojan kuin huomaamatta menneisyyteen. Elokuvan mahdollistama menneisyyskokemus tuo historian helposti lähestyttäväksi ja ymmärrettäväksi. Mennyt todellisuus herää elokuvakokemuksessa ikään kuin uudelleen henkiin. Olli Saarelan ohjaama Rukajärven tie -elokuva (1999) kertoo tiedusteluretkestä, jonka suoritti 14. Divisioonaan kuulunut Kevyt Osasto 2:n polkupyöräosasto aivan jatkosodan alussa. Elokuva kuvastaa historiaa elokuvallisin keinoin, mutta mistä tekijöistä elokuvan todellisuus rakentuu?

2015/4
Sodan todellisuus I

Keneen voi luottaa? Pohjois-Irlannin jakautunut yhteisö elokuvien kuvaamana

Elokuvan ’71 alussa brittisotilaille kerrotaan, miten he eivät Pohjois-Irlantiin lähtiessään ole menossa rajojen taakse. Visuaalisesti päähenkilö kuitenkin lähtee englantilaisen maaseudun rauhasta kiihkeään Belfastiin. Ero on selkeä: konflikti tapahtuu muualla. Pohjois-Irlannin konfliktin monimutkaiset ulottuvuudet näyttäytyvät elokuvissa väkivallan ja kuoleman lisäksi inhimillisenä koitoksena. Me vastaan muut – ajattelu lyö leiman kaikelle. Lojaalius joutuu lujille, kun osapuolten väliset suhteet osoittautuvat monitahoisiksi ja jopa ristiriitaisiksi.

2015/4
Sodan todellisuus I

Vietnamin sota ja Hollywood

Vietnamin sodasta puhuttaessa Hollywoodin merkitystä ei tule väheksyä. Ilman elokuvaa ja Hollywoodia sota ei olisi samassa määrin tunnettu kuin mitä se nyt on. […] Siinä missä toista maailmansotaa pidetään amerikkalaisesta näkökulmasta ”Hyvänä sotana”, jossa amerikkalaiset olivat sankarin ja pelastajan roolissa ja ennen kaikkea voittajia, on Vietnamin sota puolestaan ”Paha sota”, joka sai aikaan suurta vastustusta ja protestiliikkeitä. […] Tämä näkyy myös elokuvakulttuurissa.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

Kristityn sotilaan vakaumus vastaan islamistinen profetia – Kenraalimajuri Gordon ja Mahdi elokuvassa Khartum (1966)

Khartumin merkittävimpiä vahvuuksia on kunnioitetun brittikenraalin ja radikaalin muslimijohtajan luonteiden ja ajattelun kuvaaminen siten, että niissä on myös odottamattomia yhtäläisyyksiä. Gordon oli kolonialisti, mutta uskoi kristillisen sivistystehtävän ajavan maansa etuja sotilaallista voimankäyttöä paremmin. Mahdi taas hyväksyi saamansa profetian nimissä tapahtuvan laajamittaisenkin väkivallan. Silti kummallakin oli taipumuksia omanlaiseensa mystiikkaan, ja elokuvassa he jopa tuntuvat tiedostavan tämän, mikä tekee Gordonista ja Mahdista mahdollisimman vaikeasti määriteltävän taisteluparin.

2002/1
Kirjeiden historiaa

Maydell-juttu

Suomen Tukholman-lähetystössä työskentelevä lähetystösihteeri Sigurd von Numers myönsi maaliskuussa 1932 ns. Nansen-passin Saksassa oleskelevalle entiselle Venäjän kansalaiselle. Paroni Frederich Karl Viktor von Maydell-Felks (s. 10.10. 1899) oli suomalaisille elokuvasta kiinnostuneille […]