Avainsana-arkisto: Japani

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Numerossamme käsitellyistä aiheista ei ole juurikaan kirjoitettu Suomessa, ja edessänne on siis ainutlaatuinen kokoelma tekstejä maassamme vaikuttavilta Japani-tutkijoilta. Japanilainen kirjallisuus toimii aiheita yhdistävänä viitekehyksenä, ja numeron aikahaitari on laaja: se kurkottaa Heian-kauden (794‒1185) hovikirjallisuudesta aina nykykirjailijoiden tuotantoon asti.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Mukashi, mukashi, olipa kerran japanilaissatuja Suomessa: Katsaus japanilaisten satujen käännöshistoriaan

Japanilaisten satujen suomennoshistoria alkaa lehdistöstä 1877 – vain kaksikymmentä vuotta Japanin länsimaille avautumisen jälkeen. Ensimmäiset itsenäiset satuteokset julkaistiin kuitenkin vasta 1918 eurooppalaisen välikielen kautta käännettyinä ja suoraan japanista suomennettua satukirjaa saatiin odottaa vuoteen 1928. Kääntäjät olivat aikansa älykköjä, avaramielisiä naisia ja miehiä, joiden suhde Japaniin oli omanlaisensa.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Gozan-kirjallisuus — Viisi vuorta ja kymmenen temppeliä

Japanilaisten Gozan-temppeleiden zenmunkkien kirjoittaman runouden rooli japanin kirjallisuudessa on hyvä esimerkki tärkeästä mutta huonosti tunnetusta osa-alueesta japanilaisen kirjallisuuden historiassa. Tämä johtunee pitkälti niiden sisällöllisestä monimuotoisuudesta. Vaikka zenmunkin päätyö oli henkinen harjoitus, gozan instituutiona osallistui niin virkamiestyöhön ja diplomatiaan kuin yleiseen taide-, opetus- ja kulttuuritoimintaan, ja oli siten myös keskiaikaisen sosiaalisen maailman keskiössä.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Bushido: Silta yli Tyynenmeren?

Vuosina 1862-1933 elänyt Nitobe Inazô julkaisi 1900 Yhdysvalloissa englanniksi kirjan nimeltä Bushido, the Soul of Japan. An Exposition of Japanese Thought. Samurain poikana Moriokassa syntynyt Nitobe oli nuorena opiskelijana ilmaissut tavoitteekseen toimia siltana yli Tyynenmeren. Oliko Bushido-kirjalla rooli kulttuurien kohtaamisessa, ja jos oli, niin millainen se oli? Sen selvittämiseksi tarkastelen bushidô-idean historiaa, Nitobea Bushido-kirjan kirjoittajana, yleistä Japani-kuvan kehitystä lännessä, yhdysvaltalaisten mielikuvia Japanista ja japanilaisista sekä lopuksi kirjan vastaanottamista.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Imagining the Modern Japanese Woman Through Literature: Iwamoto Yoshiharu’s ideas

This paper will provide an outline of the historical backdrop against which the magazine Jokagu Zasshi came to be and some new ideas regarding the evaluation of the pieces of literature presented in the Jokagu Zasshi as a means to attain Iwamoto Yoshiharu’s goals to educate/mold the modern Japanese woman and the society in which she would be accepted and welcomed.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Ahdinkoa, toivonväreitä ja empatiaa miekkataituruuden varjossa

Fujisawa Shūhein (1927-1997) novelleja on käännetty myös englanniksi, joista tässä arvioimani ovat peräisin kokoelmasta The Bamboo Sword and Other Samurai Tales. Olen valinnut sen kahdeksasta novellista neljä pisintä, sillä etenkin ne valaisevat kiehtovilla tavoilla Edo-kauden yhteiskunnan monimutkaisia sosiaali- ja valtarakenteita, sukupuolisuhteita sekä ennen kaikkea syitä köyhempien samuraiden taloudellisiin vaikeuksiin.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Love poetry by monks: Buddhist notions in late Heian and early Kamakura love poetry

This seems to indicate that the love poetry of monks may mostly have been no more than a series of literary constructs, stylised fabrications that would have emulated the feelings expressed in allegedly genuinely motivated texts by lay authors. But a closer look at both does not reveal any significant differences of quality between love poems by monks or laymen. This again would lead us to think that perhaps most waka on the topic of love, no matter how intense feelings they seem to convey, are in reality just the outcome of a language game with no really deep emotional background.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

The Abduction of Murasaki no Ue as a pattern of parody in medieval Japanese court literature

In conclusion, humorous and parodic elements seem to have a crucial role in the text in question. The mockery seems to be targeted towards court society, but the critical shades are light as the author her/himself must have belonged to the same social circle. The interpretation of this short story as some sort of game or quiz, where the author is stimulating her/his reader’s imagination, casts new light on humorous short stories.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Japani, kissojen valtakunta

Japanin kirjallisuuden ehdoton kissaklassikko on kuitenkin Natsume Sōsekin Wagahai wa neko de aru eli ”Minä olen kissa”. Siinä ylimielisenä kertojahahmona toimiva kissa ruotii rakastettavan kaikkitietävästi japanilaisen keskiluokan elämää ja ennen kaikkea ihmisten typeryyttä.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Henna-Riikka Pennanen: ”Material, Mental, and Moral Progress: American conceptions of civilization in late 19th century studies on ‘things Chinese and Japanese’”. Lectio praecursoria 7.2.2015.

Suurimman jakolinjan asiantuntijat vetivät aasialaisen ja länsimaisen sivilisaation välille. Aasialainen sivilisaatio oli läpikotaisin konfutselainen, kollektivistinen, epätasa-arvoinen ja jälkeenjäänyt. Läntinen sivilisaatio, ja erityisesti sen amerikkalainen sivuhaara, sen sijaan esitettiin kristillisenä, individualistisena, tasa-arvoisena, vapaana ja kansanvaltaisena.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Elämänohjeita, kunniantuntoa, propagandaa, verenvuodatusta: Bushidon sotilaskulttuuriset ja poliittiset vaikutukset Edo-kaudelta Tyynenmeren sodan jälkinäytökseen

Bushidōn ”evoluutio” on ikimuistoisia perinteitä, idealisointia ja moderneja suurvaltapyrkimyksiä sekoittava tarina, jonka varrelta löytyy niin ihaillun jälkimaineen saaneita kansallissankareita kuin suoranaisia sotarikollisiakin. Silti sitä ei tule pitää pelkästään sotaisaan mielenlaatuun vetoavana säännöstönä, jona se helposti näyttäytyy varsinkin karmean huipentumansa 1930- ja 1940-luvuilla saaneen militarismin valossa.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Tezuka Osamu’s MW: Challenging Politics and Society Through Manga

MW, one of Tezuka’s lesser-known stories first serialized in 1976, is an example of how the artist attempted to radically reinvent his work by publishing lengthy, adult-oriented, action-packed, and often violent and highly political thrillers. It is also a work that, because of its explicit tackling of sensitive, even taboo themes, is often ignored in reviews of Tezuka’s oeuvre and in exhibitions or museums dedicated to his work.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

”Kääntäjä on ikkuna, jota parhaimmillaan ei huomaa, tärkeää on vain mitä sen läpi näkyy.”: haastattelussa kääntäjä Kai Nieminen

Kai Nieminen on japanilaisen kaunokirjallisuuden kääntämisen pioneeri ja taituri, jonka nimeä ei voi olla mainitsematta, kun aiheena on japanilaisen kaunokirjallisuuden asema Suomessa. Vuosikymmenten aikana lukuisia teoksia japanilaista proosaa, runoutta ja näytelmiä suomalaisille lukijoille välittäneen Niemisen polku mestarikääntäjäksi on ollut pitkä ja polveileva.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Juha Sahi: ”Verkostot kaukaiseen itään. Suomen kauppasuhteet Japaniin 1919–1974.” Lectio praecursoria 19.3.2016.

Niin tuonti- kuin vientikaupassakin kehittyivät suomalaisten ja japanilaisten yhtiöiden väliset suhteet 1900-luvun alussa hallinneista epäsuorista verkostoista aina suoriin ja lopulta täysin välikäsistä vapaisiin välittömiin yhteistyösuhteisiin. Tämä kaupan verkostoissa realisoitunut evoluutio selittää pääosin kussakin yhteistyösuhteessa koetut onnistumiset ja epäonnistumiset sekä tarjoaa vankan perustan ymmärtää ulkomaankaupan tilastotietojen havainnollistamaa kaupan arvon ja määrän kehitystä.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Japanilaisen nuoren miehen muistelmat Euroopan naisista 1970-luvulla

Kirja on matkaopas pienellä budjetilla yksinään Euroopassa matkustaville nuorille japanilaisille miehille, joita kautta kirjan puhutellaan ”playboyksi” oletetun lukijakunnan mukaan. Ryhmämatkoista neuvotaan pysymään kaukana, koska ne ovat kalliita, eikä niillä koe mitään olennaista. Eurooppa on pienistä vaaroista huolimatta pääasiassa varsin turvallinen paikka.

2015/4
Sodan todellisuus I

Makaaberia veribalettia ja synkkää humanismia: Japanilaisten sotarikosten kuvaaminen Nankingin verilöylyyn keskittyvissä elokuvissa

Artikkelin keskiössä ovat laajan kansainvälisen levityksen saaneet elokuvat Black Sun: The Nanking Massacre (1995), Nanjingin verilöyly (2009) ja John Rabe (2009). Voiko elokuvien tematiikan johtaa suoraan toisen Kiinan-Japanin sodan militaristisesta ja rotuideologisesta eetoksesta, vai onko tehty Kiinan ja Japanin välillä tällä(kin) hetkellä vallitsevan tulehtuneen poliittis-kulttuurisen tilanteen edellyttämiä myönnytyksiä?