Avainsana-arkisto: jatkosota

2016/1
Sodan todellisuus II

Uuden aselajin palveluksessa: Ääni ja musiikki suomalaisissa sotapropagandafilmeissä

Artikkelissa perehdytään suomalaisen elokuvapropagandan äänelliseen sisältöön 1940-luvun alkupuolella. Aineistona ovat Suomen puolustusvoimien katsaukset jatkosodan ajalta. Tarkastelun kohteina ovat määräävimmät äänelliset elementit suomalaisessa sotapropagandatyössä sekä musiikin suhde sodan äänelliseen todellisuuteen valtion propagandatuotoksissa. Äänellistä toteutusta peilataan katsausten esikuvina käytettyihin kansallissosialistisen Saksan viikkokatsauksiin sekä sota-ajan elokuvayleisön äänelliseen arkeen.

2016/1
Sodan todellisuus II

Valikoima jatkosodan kiellettyjä kertomuksia

Juuri nyt viime sotiimme liittyvät vaietut ja kielletyt asiat elävät julkaistujen tutkimusten ja tietokirjojen sekä niiden otsikoinnin perusteella korkeasuhdannetta. Tästä kiinnostuksesta ammentaa myös tietokirjailija Mika Kuljun sekä toimittaja Pekka Tuomikosken tuore teos Tuntematon jatkosota. TK-miesten sensuroidut dokumentit, jossa tarkastelun kohteena ovat Suomen armeijan jatkosodanaikaisten tiedotuskomppanioiden ne tekstit, joiden kohtalona oli kirjoitusaikakautenaan arkistoon hautautuminen.

2015/4
Sodan todellisuus I

Rukajärven tie -sotaelokuva todellisuuden representaationa

Elokuva johdattaa katsojan kuin huomaamatta menneisyyteen. Elokuvan mahdollistama menneisyyskokemus tuo historian helposti lähestyttäväksi ja ymmärrettäväksi. Mennyt todellisuus herää elokuvakokemuksessa ikään kuin uudelleen henkiin. Olli Saarelan ohjaama Rukajärven tie -elokuva (1999) kertoo tiedusteluretkestä, jonka suoritti 14. Divisioonaan kuulunut Kevyt Osasto 2:n polkupyöräosasto aivan jatkosodan alussa. Elokuva kuvastaa historiaa elokuvallisin keinoin, mutta mistä tekijöistä elokuvan todellisuus rakentuu?

2015/4
Sodan todellisuus I

Tuntemattomien sotilaiden albumi – Kurkistus kuvatun ja kuvaajan ajatteluun

Olli Kleemola, Aake Kinnunen ja Virpi Kivioja sijoittavat suomalaisten sotilaiden ottamat kuvat laajempaan kontekstiin. Kirjoittajat avaavat näkökulmia kuvien ja kameroiden taakse kätkeytyviin tarinoihin, tunteisiin, ajatuksiin ja motiiveihin. Helppolukuista mutta sisällöltään painavaa tietokirjaa voi suositella kaikille, jotka haluavat tietää enemmän sota-ajan valokuvista, niin kuvaajista kuin kuvatuista.

2015/4
Sodan todellisuus I

Värikäs kuva jatkosodasta

Eteen avautuu kuvatoimitukseltaan tasokas teos. Tekijät ovat osanneet valita SA-kuva-arkistossa olevasta valtavasta kuvamassasta puhuttelevia kuvia aina järkyttävästä pääkallon kaapimiskuvasta karjalaismökin ikkunalle unohtunutta ritsaa esittävään otokseen. […] Myös kuvien värjäys on toteutettu varsin onnistuneesti. Esipuheessa tekijät toteavatkin pyrkineensä värittämään kuvat alkuperäistä kuvaa kunnioittaen.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

”On ollut pientä erimielisyyttä” – Sodan todellisuus ja rintamakirjeissä kerrottu kokemus

Sotilaat yleensä kuvailivat rintamatapahtumia kirjeissään jonkin verran, mutta yksityiskohtaisia taistelukuvauksia niistä ei nykytutkimuskaan ole löytänyt. Erkka Pehkosen mukaan vaiettuja teemoja ovat myös kuoleman läheisyys ja vihollisen tappaminen. Sonja Hagelstam on löytänyt kirjeistä erittäin runsaasti erilaisia eufemismeja.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

Propagandasotaa: 2. tiedotuskomppanian propagandatoiminta sotapäiväkirjan valossa hyökkäysvaiheessa 1941

Mitä komppanian sotapäiväkirjasta sitten voi odottaa löytävänsä? Suomalaisia sotapäiväkirjoja tutkinut Pasi Tuunainen rinnastaa sotapäiväkirjan laivan lokikirjaan ja toteaa, että sotapäiväkirjaan tuli periaatteessa kirjata ”tarkat tiedot kaikesta toiminnasta”. Tapahtumat tuli kirjata tuoreeltaan, kronologisessa järjestyksessä ja mahdollisimman suurella tarkkuudella.

Mirkka Danielsbacka: ”Vankien vartijat. Ihmislajin psykologia, neuvostosotavangit ja Suomi 1941-1944”. Lectio praecursoria 5.12.2013

FM, VTM Mirkka Danielsbackan väitöskirja “Vankien vartijat. Ihmislajin psykologia, neuvostosotavangit ja Suomi 1941-1944” tarkastettiin 5.12.2013 Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi tutkimusjohtaja, dosentti Janne Kivivuori (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Markku Kuisma. Väitöskirja on luettavissa sähköisenä osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41627.

SA-kuvat tarjoavat tutkijoille uusia näkökulmia sotaan

Puolustusvoimat avasi vuoden 2013 kansallisena veteraanipäivänä siihen asti analogisessa muodossa tutkijoita palvelleen TK-kuva-arkistonsa. Noin 160 000 kuvaa kuvateksteineen käsittänyt arkisto herätti heti avajaispäivänään niin suurta kiinnostusta, että palvelimet kaatuivat välittömästi. Vuotta myöhemmin, veteraanipäivänä 2014, puolustusvoimat täydensi arkistoa lisäämällä sinne noin 800 kappaletta jatkosodan aikana otettuja värivalokuvia sekä linkittämällä aineistoon Elonetissä katseltavissa olevat Puolustusvoimien katsauselokuvat. Näin SA-kuva.fi-sivusto on kehittynyt kansainvälisesti vertaansa vailla olevaksi viime sotien visuaalisen viestinnän ja propagandan arkistoksi.

”Historia muistaa koko elämämme / muutamalla lauseella” Paula Vesalan sanoitukset Kiestinki-albumille osana uutta sotakuvausta

Useat hiljattain ilmestyneet sota-ajan tabuja murtavat teokset ovat nostaneet jälleen julkiseen keskusteluun viimeisimpien sotiemme tapahtumat – sellaisetkin, joista aiemmin on kollektiivisesti vaiettu. Samaan ilmiöön kytkeytyy myös säveltäjä Pekka Kuusiston ja sanoittaja Paula Vesalan yhteistyönä syntynyt Kiestinki-albumi (2011), naisen näkökulmasta sanoitettu teemalevy sodasta.