Avainsana-arkisto: kasvatus

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Imagining the Modern Japanese Woman Through Literature: Iwamoto Yoshiharu’s ideas

This paper will provide an outline of the historical backdrop against which the magazine Jokagu Zasshi came to be and some new ideas regarding the evaluation of the pieces of literature presented in the Jokagu Zasshi as a means to attain Iwamoto Yoshiharu’s goals to educate/mold the modern Japanese woman and the society in which she would be accepted and welcomed.

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

Mikä tieto on kaikkein tärkeintä? Herbert Spencer ja elämää myötäilevä opetussuunnitelma

Mikä tieto on kaikkein tärkeintä? Kysymyksellä viitataan suoraan tai epäsuorasti englantilaisen yhteiskuntateoreetikon Herbert Spencerin (1820–1903) vuonna 1861 julkaisemaan esseeseen ”What Knowledge is of Most Worth?”. Siinä Spencer esittää, että koulutuksen keskeisenä tavoitteena tulisi olla sellaisten tietojen tarjoaminen, jotka mahdollistavat yksilön selviämisen ja terveellisen elämän teollisessa yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa analysoimme Spencerin opetussuunnitelmateoreettista perintöä Michel Foucault’n biopoliittista valtaa ja elämän roolia ihmistieteissä koskevien huomioiden valossa.

Maija Meretniemi: ”Hyvä koti ja henkinen äitiys lastentarhatyön esikuvina. Aate- ja käsitehistoriallinen tutkielma Suomen varhaiskasvatuksen taustasta”. Lectio praecursoria 6.6.2015.

Koti ja äitiys ovat historiallisesti ja kulttuurisesti rakentuneita käsitteitä, samoin kuin niiden määrittäminen hyväksi tai huonoksi. Vaikka äitejä on aina ollut, käsite äitiys ilmiönä on keksitty samalla kun sitä alettiin idealisoida. Moderni ydinperheideologia alkoi vähitellen muodostua kansalliseksi ihanteeksi 1800-luvulla Suomessa. Nainen kiinnitettiin tiukasti perheeseen ja lapsiin.