Avainsana-arkisto: koulutushistoria

Sari Aalto: ”Medisiinarit, ammattiin kasvaminen ja hiljainen tieto. Suomalaisen lääkärikoulutuksen murroksen vuodet 1933–1969”. Lectio Praecursoria 11.11.2016.

Tutkimus osoittaa, että lääkärin ideaali rakentui vuosisadan alkupuoliskolla ajatukselle vapaasta ammatinharjoittajasta, työn kutsumusluonteesta ja humanistisen sivistyksen merkityksestä lääkärille. Sodan jälkeen ideaalia luonnehti ammatillinen ja lääketieteellinen osaaminen. Taustalla olivat uudet keinot parantaa sairauksia ja kasvava erikoistuminen. Suuntaus sysäsi sivuun kutsumusajattelun, johon palattiin 1950-luvun jälkipuoliskolla.

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

Alkuperäiskansat ja koulutushistoria – menneisyyden mietintöjä, tulevaisuuden tutkailuja

Antologia ”Mapping Indigenous Presence: North Scandinavian and North American Perspectives” luotaa Norjan ja USA:n alkuperäiskansatutkimuksen historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta yhdeksän tutkimusluvun ja seitsemäntoista kirjoittajan voimin. Teos on virkeä avaus vertailevampaan näkökulmaan saamelaisen ja yleensä alkuperäiskansojen koulutushistorian alalla

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

Mikä tieto on kaikkein tärkeintä? Herbert Spencer ja elämää myötäilevä opetussuunnitelma

Mikä tieto on kaikkein tärkeintä? Kysymyksellä viitataan suoraan tai epäsuorasti englantilaisen yhteiskuntateoreetikon Herbert Spencerin (1820–1903) vuonna 1861 julkaisemaan esseeseen ”What Knowledge is of Most Worth?”. Siinä Spencer esittää, että koulutuksen keskeisenä tavoitteena tulisi olla sellaisten tietojen tarjoaminen, jotka mahdollistavat yksilön selviämisen ja terveellisen elämän teollisessa yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa analysoimme Spencerin opetussuunnitelmateoreettista perintöä Michel Foucault’n biopoliittista valtaa ja elämän roolia ihmistieteissä koskevien huomioiden valossa.

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

SAAMELAISTEN JA AUSTRALIAN ALKUPERÄISKANSOJEN KOULUHISTORIAN ERITYISPIIRTEET

Artikkelissa tarkastellaan Suomen saamelaisten ja Australian alkuperäiskansojen koulutuksen historiaa ja aikalaisten koulutukseen liittyvää muistitietoa. Artikkeli perustuu näiden Suomen ja Australian kontekstien vertailulle. Erityispiirteenä on kumpaakin alkuperäiskansaa koskeva sulauttamisen eli assimilaation perintö. Artikkelin kirjoittajat painottavat, että nykyään koulutuksen tehtävänä on assimilaation jälkien korjaaminen kulttuurin- ja kielenelvytyksen avulla.

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

Kansakouluun sopimattomiksi katsotut oppilaat Turussa 1921–1939: Apukoulusiirtojen perustelut sukupuoli- ja luokkanäkökulmasta

Kansakoulun ja oppivelvollisuuslain tarkoitus Suomessa oli sekä antaa koko kansalle mahdollisuus koulutukseen että kasvattaa heistä yhteiskunnalle hyödyllisiä yksilöitä. Kaikki oppilaat eivät kuitenkaan yltäneet koulun tavoitteisiin. Artikkelissa kartoitetaan, millä perusteilla näitä heikoimmin koulussa menestyviä oppilaita siirrettiin apukouluihin Turussa 1921-1939. Erityisesti tarkastellaan, miten perustelut erosivat tyttöjen ja poikien sekä eritaustaisten oppilaiden välillä, ja pohditaan syiden yhteyttä kasvatusideologiaan.