Avainsana-arkisto: kulttuurihistoria

Marita Kilpimaa: ”’Paljon olen mailimata kulkenut, paljon olen kokenut ja nähnyt’. Andreas Alarieston lauletut elämänpolut ja resilienssi”. Lectio praecursoria 31.3.2017.

Andreas Alariestoon liittyvä tutkimushistoriani alkoi huhtikuussa vuonna 1976. Silloin avattiin Helsingin taidehallissa hyvin erikoinen näyttely. Esillä oli komeita värikkäitä naivistisia lapinaiheisia maalauksia, joiden tekijä, 75-vuotias lapinmies Andreas Alariesto oli täysin tuntematon. Vasta eläkkeelle pääsyn ja Rovaniemelle muuton jälkeen 69-vuotiaalla Andreas Alariestolla alkoi kiihkeä maalauskausi, joka huipentui seitsemän vuotta myöhemmin sensaatiomaiseen menestykseen Helsingin Taidehallissa.

Heta Aali: ”Merovingian Queenship in Early Nineteenth-Century French Historiography”. Lectio praecursoria 11.3.2017.

Merovingiaikaan liittyi 1800-luvun alun historiankirjoituksessa runsaasti suuria ja tärkeitä kysymyksiä niin monarkian, luokkarakenteen, vallanjaon kuin esimerkiksi poliittisten oikeuksien kannalta. Kuningattaret kiinnostivat lukijoita ja historioitsijoita, koska heidän historiansa ja merovingien historia tarjosivat jokaiselle 1800-luvun alun lukijalle ja kirjoittajalle jotain: vahvaa uskonnollisuutta ja pyhimyksiä; sivilisaation lapsuuden; germaanisen vapauden; vahvoja soturikuninkaita ja nuorena kuolleita lapsikuninkaita; ideaaleja hallitsijoita ja turmeltuneita kuninkaallisia. Toisin sanoen, murroshetken Euroopan historiassa.

Autenttisuuden jäljillä(kö?): Päiväkirja, minuus ja historia -symposium

Torstaina 18.5.2017 pidettiin Turun yliopiston SELMA-tutkimuskeskuksen ja kulttuurihistorian oppiaineen järjestämä päiväkirjasymposium ”Autenttisuuden jäljillä(kö?): Päiväkirja, minuus ja historia” Minervassa taidehistorian seminaarisalissa. Esitelmiä oli pitämässä laaja joukko päiväkirjatutkimuksen kanssa tavalla tai toisella tekemisissä olevia tutkijoita professori Kirsi Vainio-Korhosesta Turun yliopiston eri historia-aineiden tohtorikoulutettaviin. Aihekirjokin oli äärimmäisen stimuloiva, sillä päivän aikana liikuttiin esimerkiksi amiraali Carl Tersmedenin henkilö- ja ajankohtatiedoiltaan suorastaan hupaisassa määrin epätarkan ”Lefnadsjournalin”, erilaisten matkakuvausten ja mielisairaalapäiväkirjojen välillä.

Vietnamin sodan pitkät varjot napalmpommituksista ja kasvimyrkyistä kiisteltyihin muistomerkkeihin

Ilmestyskirja: Vietnamin sodan kulttuurihistoriaa -teos on monipuolinen, syväluotaava ja lähestymistavoiltaan virkistävän ennakkoluuloton sukellus ihmismieleen, sotaan ja sen pitkiin varjoihin. Se onnistuu yhdistämään tieteellisen ja populaarimman omakohtaisen kirjoittamisen tavoilla, jotka saavat lukijan väistämättä ajattelemaan Vietnamin sodasta paljon laajemmin kuin mihin varsinkin pahimmillaan huomattavan yksioikoiset populaarikulttuurin representaatiot yksistään tarjoaisivat edellytykset.

Ytimen varjossa – 30 vuotta Tshernobylistä -seminaari

Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine järjesti 22.4.2016 jo kevätperinteeksi muodostuneen teemaseminaarin Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta ja sen moninaisista vaikutuksista. Luvassa oli jo otsikoista päätellen erittäin monipuolinen kattaus näkökulmia tuohon pysäyttävään ja traumaattiseen tapahtumaan, sen historialliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen taustaan sekä moninaisiin ”jälkielämiin” etenkin populaarikulttuurin piirissä.

Leena Rossi: ”Yksilö ja ympäristö: Maalari Frans Lindin (1903–1988) elinikäinen ympäristösuhde muistitietohaastattelujen ja maisemamaalausten valossa”. Lectio praecursoria 16.6.2015

Väitöskirjani, ”Yksilö ja ympäristö”, on kulttuurihistoriallista ympäristötutkimusta. Tarkastelen siinä tavallisen ihmisen ja työläisen, sisustusmaalari Frans Lindin elinikäistä suhdetta aineelliseen ympäristöönsä hänen vapaa-aikanaan. Lind eli vuosina 1903-1988. Hän asui koko ikänsä Varkauden teollisuusyhdyskunnassa Haukiveden rannalla ja työskenteli yli 50 vuotta Ahlström Osakeyhtiön palveluksessa.

Soile Ylivuori: “Women’s bodies and the culture of politeness: creating and contesting gendered identities in eighteenth-century England”. Lectio praecursoria 12.12.2015.

In my dissertation, I show that Montagu, Burney, Talbot, and Delany used different tactics or strategies to gain freedom and resist normalising power. These tactics were focused around themes of exteriority, theatricality, and dissimulation, which were all particularly problematic and ambivalent concepts in the culture of politeness. Thus, the strategies of freedom were organised around those vulnerable aspects of politeness that allowed for multiple interpretations.

2015/4
Sodan todellisuus I

Espanjan sisällissotaa monitieteisesti

Hanne Koiviston ja Raimo Parikan toimittama teos kokoaa yksiin kansiin hyvin monenlaista asiantuntemusta, ja sen artikkeleista huokuu Espanjan sisällissodan suhteellisen vähäinen käsittely suomalaisessa tieteellisessä tutkimuksessa: uusia oivalluksia synnyttäviä näkökulmia on yhtä monta kuin kirjoittajiakin.

2001/4
Hyvinvointivaltio?

Kulttuurihistoria Turun yliopistossa

Se määrittely, jonka puitteissa oppiaine tällä hetkellä työskentelee, on seuraava: Kulttuurihistoria tarkastelee ilmiöitä historiallisina ja kulttuurisina. Se katsoo, että kaikki elämismaailman ilmiöt kuuluvat oman moniaikaisen ja monikerroksisen nykyhetkensä muodostamaan kokonaisuuteen. Kulttuurihistoria pyrkii ulottamaan katseensa kulttuurin perustassa vaikuttaviin syvärakenteisiin ja niihin suhtautumisen ja maailmanjäsentämisen tapoihin, jotka ovat elämismaailman ilmiöiden perustana. Kulttuurihistoriassa nykyhetken ja menneisyyden suhde on dialoginen siten, että tutkijan nykyhetki muodostaa ne lähtökysymykset, joilla menneisyys kohdataan, mutta tutkimusprosessissa menneisyyden autonomisuus ja arvokkuus omana itsenään nousee yhä keskeisemmin esiin. Kulttuurihistorian suhde historiaan on aktiivinen eli se näkee historian ja historiallisen tiedon keskeisenä ihmisen maailmassaolon ja tulevaisuuteen suuntautumisen jäsentäjänä.