Avainsana-arkisto: latina

2019/4
Tieto liikkeessä pitkällä 1800-luvulla

Kieliopillinen estetiikka ja kansallinen identiteetti: Suomalaisten oppikoulujen latina ja kreikka 1800-luvun julkisessa keskustelussa

Tämän artikkelin tarkoituksena on valaista niitä argumentteja, joita esitettiin klassisten kielten keskeisen aseman säilyttämiseksi opetussuunnitelmissa. Aikaisempaa kokoavaa tutkimusta aiheesta ei ole tehty. Vaikka keskitymme yhteen maahan, monet viime vuosien antiikin maailman reseption tutkimuksen (classical reception studies) näkökulmat nousevat esille.

Mikko Kauko: ”Jöns Budde och hans skrifter – yngre fornsvenskt textmaterial och mannen bakom det”. Lectio praecursoria 2.10.2015

Jöns Budde on keskiaikaisen historiamme henkilö, joka on jäänyt monille suhteellisen tuntemattomaksi niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Joissakin yhteyksissä hänen ympärilleen on toisaalta rakennettu myyttiä: Jöns Buddea on kutsuttu sekä Suomen ensimmäiseksi kirjailijaksi että suomalaisen humanismin varhaisimmaksi ensiairueeksi – monella tavalla hyvin ongelmallisia lausuntoja. Ei ole nimittäin itsestään selvää, että Buddea voidaan kutsua kirjailijaksi, eikä hän ollut ensimmäinenkään. Suomesta puhuminen voi myös olla tässä yhteydessä anakronistista. Jalmari Jaakkolan ilmaus ”suomalaisen humanismin varhaisin ensiairut” on lähinnä runollinen ylilyönti.