Avainsana-arkisto: muistitietotutkimus

2018/1
Ortodoksien 1900-luvun historiaa Suomessa

Wariksen aineiston kertomaa: Pohdintaa muistitiedon sisältöä ohjaavista tekijöistä

Se mikä oli aikalaistutkijoille ja -kerääjille itsestään selvä kontekstisidonnainen tai henkilökohtainen tekijä, ei ole automaattisesta näkyvillä aineistoa myöhemmin tarkastelevalle tutkijalle. Etnografisen muistitiedon kerääjän ominaisuudessa tutkija voi kuitenkin palata tilanteeseen, jolloin lähde syntyi ja todentaa lähteen tuottajan eli itsensä tavoitteita ja vaikutusta sekä arvioida haastattelemiensa ihmisten elämänhistorian ja persoonallisuuden vaikutuksen haastatteluaineistoon.

2017/2
Utopia

Historia on katoavien jälkien virta

Ilicin ja Leinartin toimittama teos on metodologisesti avartava ja valaiseviin esimerkkeihin hyvin kytketty paketti samaan aikakauteen ja tematiikkaan liittyvistä, mutta näkökulmiltaan ja kysymyksiltään erilaisista tutkimuksista. Ajoittaisesta toistosta huolimatta teoksen monitieteinen ja ongelmakeskeinen ote miellyttää ja sitä voi suositella varauksetta niin historioitsijoille kuin muillekin muistitietoa hyödyntäville tutkijoille.

Marita Kilpimaa: ”’Paljon olen mailimata kulkenut, paljon olen kokenut ja nähnyt’. Andreas Alarieston lauletut elämänpolut ja resilienssi”. Lectio praecursoria 31.3.2017.

Andreas Alariestoon liittyvä tutkimushistoriani alkoi huhtikuussa vuonna 1976. Silloin avattiin Helsingin taidehallissa hyvin erikoinen näyttely. Esillä oli komeita värikkäitä naivistisia lapinaiheisia maalauksia, joiden tekijä, 75-vuotias lapinmies Andreas Alariesto oli täysin tuntematon. Vasta eläkkeelle pääsyn ja Rovaniemelle muuton jälkeen 69-vuotiaalla Andreas Alariestolla alkoi kiihkeä maalauskausi, joka huipentui seitsemän vuotta myöhemmin sensaatiomaiseen menestykseen Helsingin Taidehallissa.