Avainsana-arkisto: nationalismi

Niko Kannisto: ”Vaaleanpunainen tasavalta? SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924.” Lectio praecursoria 21.5.2016.

FM, HM Niko Kanniston historian alaan kuuluva väitöskirja ”Vaaleanpunainen tasavalta? SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924” (White and Red Republic? SDP, Independence and the Question of National Unity 1918–1924) tarkastettiin 21.5.2016 […]

2016/1
Sodan todellisuus II

Pasifistisia ja nationalistisia tulkintoja sodasta ja sotilaan uhrista Suomessa 1920-luvulla

Ensimmäisen maailmansodan ja Suomen sisällissodan jälkeen Suomessakin käytiin keskustelua siitä, mitä sota oli ollut, mistä se johtui ja mitä se oikeastaan oli merkinnyt paitsi kansakunnille myös yksilöille. Toisille sota oli ollut kansakuntien heräämistä, tilaisuus hankkia tunnustusta kansainvälisillä kilpakentillä, joissa panoksena oli itsenäisyys tai katoaminen historian hämärään. Toisille sota oli osoitus eurooppalaisen kulttuurin rappiosta. […] Tässä artikkelissa tutkin miten Suomessa 1920-luvulla ilmaistiin käsityksiä sotilaan kuolemasta isänmaata luovana uhrina ja miten toisaalta väkivallan oikeutusta aikana haastettiin.

Jussi Jalonen: ”Keisarin ja isänmaan puolesta. Venäjän keisarillisen kaartin suomalaiset upseerit ja sotilaat Puolan taistelukentillä vuonna 1831”. Lectio praecursoria 12.4. 2014

FL Jussi Jalosen historian alaan kuuluva väitöskirja “On Behalf of the Emperor, On Behalf of the Fatherland. Finnish Officers and Soldiers of the Russian Imperial Life-Guard on the Battlefields of Poland, 1831”(Keisarin ja isänmaan puolesta. Venäjän keisarillisen kaartin suomalaiset upseerit ja sotilaat Puolan taistelukentillä vuonna 1831) tarkastettiin 12.4.2014 Tampereen yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Nils Villstrand (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Irma Sulkunen.

2002/1
Kirjeiden historiaa

Sähköistä keskustelua nationalismista

Sähköistä keskustelua nationalismista Helsingin yliopiston poliittisen historian oppiaineeseen perustettiin keväällä 2001 jatko-opiskelijoiden tueksi joukko teemaryhmiä. Ryhmistä yhden teemana on nationalismi, ja sen puheenjohtajana toimii professori Pauli Kettunen ja koollekutsujana jatko-opiskelija […]

2001/4
Hyvinvointivaltio?

Integratiivinen nationalismi – porvarillisen Suomen hyvinvointi-ideologia toisen maailmansodan jälkeen?

1970- ja 1980-luvun suomalainen ja ruotsalainen politiikka eroavat toisistaan mielenkiintoisella tavalla. Öljykriisin jälkeen maiden oikeistot tuntuivat valinneen varsin erilaisen strategian ja ideologian. Ruotsalaisen oikeiston ja työnantajien vastaus öljykriisin jälkeisen ajan talouskysymyksiin oli uusliberalismi ja sen mukaisten käsitysten aktiivinen levittäminen ruotsalaiseen keskusteluun.

Samaan aikaan Suomessa työnantajien ja elinkeinoelämän edustajat valitsivat täysin vastakkaisen strategian ja ideologian. Suomessa ruvettiin puuhaamaan vastahyökkäyksen sijaan konsensusta Elinkeinoelämän Valtuuskunnan johdolla. Vaikka ensimmäiseen konsensushallituksen talouspolitiikkaan liittyivätkin valtiontalouden leikkaukset, kuuluu konsensuspolitiikkaan yleensä hyvinvointivaltion hyväksyminen, eikä sitä vastaan hyökkääminen.

Tätä taustaa vasten suomalainen porvaristo näyttää varsin erikoiselta ilmiöltä 1980-luvun länsimaiseen kehityksen verrattuna. Olen lähtenyt tutkimaan tätä ilmiötä tarkastelemalla suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteitä, erityisesti kommunismin voimakasta kannatusta, ja sen vaikutusta Suomen oikeiston ja työnantajien asenteisiin. Suomessa tarve yhteiskunnan sisäisen integraation lisäämiseen saattaa olla selittävä tekijä konsensuksen syntymiselle 1970-luvulla.

2001/4
Hyvinvointivaltio?

Historian käyttö ja heränneet oikeina suomalaisina. Väitöshaastattelussa Ilkka Huhta

Kirkkohistorioitsija Ilkka Huhta väitteli tohtoriksi historian tarkoitushakuista käyttöä koskevalla tutkimuksella körttiläisyyden julkisuuskuvan muutoksista. Tässä haastattelussa tuore tohtori Huhta kertoo, millaiseksi ”oikea Suomenkansa” määriteltiin 1900-luvun alussa.