Avainsana-arkisto: pitkä 1800-luku

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Soitinten ja kirkkolaulun problematiikasta digitaalisen kirjeen katoavaan aineellisuuteen

Siinä missä viime numerossa painopiste oli enimmäkseen taloudellisissa ja sosiopolittisissa näkökulmissa pitkään 1800-lukuun, tällä kertaa suurennuslasin alla on kulttuuri kaikessa monimuotoisuudessaan. Laaja kirjo pätee myös lähteisiin ja tutkimusmenetelmiin, joten voisiko tämänvuotista 1800-luku-kokonaisuutta tyylikkäämmin päättää? Kaikki artikkelit ovat 1800-luvun tutkimuksen verkoston yhdeksännen vuosikonferenssin esitelmien pohjalta syntyneitä.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

ESINELÖYTÖJEN KUVASTAMA ARKI 1800-LUVUN MAASEUDUN SÄÄTYLÄISTALOISSA – ESIMERKKINÄ KANGASNIEMEN SUUROLAN KYLÄ

Tässä artikkelissa arvioimme Kangasniemen Suurolasta löytynyttä esineistöä sekä määrän että laadun näkökulmista. Selvitämme myös sitä, kenen tai minkä sosiaalisen ryhmän käytössä esineet ovat olleet ja minkälaisiin laajempiin konteksteihin löydöt voi kytkeä? Mitä ne kertovat muodista, varallisuudesta ja tilan asukkaista, ja minkälaisena 1800-luvun maaseututilan arki näyttäytyy peltolöytöjen valossa?

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Suomalaisten ”tuplajuulaisten” laulut

Musiikki oli keskeisessä roolissa amerikansuomalaisissa siirtolaisyhteisöissä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Suomalaiset siirtolaiset painattivat omat laulukirjansa, joista ehkä kiinnostavimmat julkaistiin Industrial Workers of the World -ammattiyhdistyksen jäsenten toimesta. Artikkelissa käsitellään suomalaisten ”tuplajuulaisten” – kuten liikkeen jäseniä suomalaisyhteisöissä nimitettiin – ensimmäistä laulukirjaa Proletaarilauluja, joka julkaistiin vuonna 1918. Kirjan sisältö noudatteli liikkeen radikaalia anarko-syndikalistista linjaa.

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

Maoreista kruununmetsätorppareihin

Jälleen on se aika vuodesta, kun 1800-luku valtaa Ennen ja nyt -lehden etusivun. Perinteiseen tapaan lähtösysäyksenä toimi 1800-luvun tutkimuksen verkoston tammikuinen, järjestyksessään yhdeksäs, vuosikonferenssi, joka järjestettiin tällä kertaa Jyväskylässä. Kattoteemaksi oli valikoitunut ”Materiaalinen kulttuuri ja kulttuurin materiaalisuus pitkällä 1800-luvulla”, mikä viestittää siitä voimasta, jolla materiaalisuus kaikissa muodoissaan on lyönyt läpi tutkimuskohteena viime aikoina.

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

Modernisaatiokehityksen vaikutus pohjoisen periferian väestön toimeentuloon − Kainuun kruununmetsätorppien talous 1860-luvulta 1900-luvun alkuun

Artikkeli käsittelee Kainuun kruununmetsätorpparien elinkeinoja ja toimeentuloa. Torpparien toimeentulo perustui maanviljelyn ohella erilaisista sivuansioista saatuihin tuloihin. Kruununmetsätorpparit tarjosivat työvoimaa raaka-aineen tuotantoon syrjäseuduilla ja mahdollistivat siten osaltaan teollistumiskehityksen.

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssi ”Materiaalinen kulttuuri ja kulttuurin materiaalisuus pitkällä 1800-luvulla”. Jyväskylä, 26.–27.1.2017.

1800-luvun tutkimuksen verkosto järjesti tammikuun lopussa Jyväskylässä jo yhdeksännen vuosikonferenssinsa teemalla ”Materiaalinen kulttuuri ja kulttuurin materiaalisuus pitkällä 1800-luvulla”. Konferenssin avaussanoista vastanneen Jyväskylän historian ja etnologian laitoksen yliopistotutkija Piia Einosen mukaan tämänvuotisen areenan valinta oli erityisen osuva, koska Jyväskylässä tehdään paljon 1800-lukua koskevaa tutkimusta ja myös yliopiston kampus on suurelta osin peräisin kyseiseltä vuosisadalta.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Vuosi 2016 alkaa olla lopuillaan, mutta Ennen ja nyt muistaa lukijoitaan vielä laajalla kattauksella pitkää 1800-lukua. Kyseistä vuosisataa käsittelevästä numerosta on tullut lehdellemme vuosittaisperinne, ja prosessi sai jälleen alkunsa tammikuisesta 1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssista, joka järjestettiin tällä kertaa Helsingissä.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Aristokraattien skandaaleista transnationaalisiin tiedeyhteisöihin

Numero antaa monipuolisen kuvan pitkän 1800-luvun tutkimuksen tarjoamista mahdollisuuksista, ja monet artikkelien aiheisiin liittyvät seikat, kuten ryvettävät skandaalit, suuntaansa hakeva taide ja vaikutusvaltaisten tukijoiden tärkeys vaikkapa lääketieteellisen menestyksen saavuttamisessa, ovat relevantteja myös omassa ajassamme. Punaisena lankana kulkevat liikkeellä olemisen, rajanylitysten ja siirtymien teemat, joita lähestytään niin kulttuuri-, kirjallisuus-, taide-, sosiaali-, talous- kuin lääketieteen historiankin kautta.