Avainsana-arkisto: Propaganda

Toiseutta ja kuvallista sotapropagandaa idän ja lännen rajamailla

Kuvien historiatieteellinen tutkimus elää parhaillaan selkeää nousukautta, joten mikä olisi otollisempi hetki pureutua toiseuden tematiikkaan sen keinoin. War Matters: Constructing Images of the Other(1930s to 1950s) tarttuu tilaisuuteen tuoreella otteella ja nostaa keskiöön etupäässä itäeurooppalaisia näkökulmia 1930-luvulta 1950-luvulle.

Marek Fields: ”Reinforcing Finland’s Attachment to the West – British and American Propaganda and Cultural Diplomacy in Finland, 1944-1962”. Lectio praecursoria 13.5.2015.

Väitöstutkimukseni tarkastelee Britannian ja Yhdysvaltojen propagandaa ja kulttuuridiplomatiaa Suomessa kylmän sodan alkuvuosikymmeninä. Työni ensisijaisena tarkoituksena on ollut tarkastella kahden johtavan länsimaan toiminnan sisältöä, laajuutta ja käytettyjä kanavia sekä kylmän sodan yleisen kehityksen vaikutusta Suomessa toteutettuihin operaatioihin. Keskeistä tutkimukselleni on ollut myös selvittää, miten Suomen sisäiset tekijät, etenkin maan suhde Neuvostoliittoon ja siitä johtuva itsesensuurin harjoittaminen vaikuttivat länsimaiden toimintaan maassamme.

2016/1
Sodan todellisuus II

Uuden aselajin palveluksessa: Ääni ja musiikki suomalaisissa sotapropagandafilmeissä

Artikkelissa perehdytään suomalaisen elokuvapropagandan äänelliseen sisältöön 1940-luvun alkupuolella. Aineistona ovat Suomen puolustusvoimien katsaukset jatkosodan ajalta. Tarkastelun kohteina ovat määräävimmät äänelliset elementit suomalaisessa sotapropagandatyössä sekä musiikin suhde sodan äänelliseen todellisuuteen valtion propagandatuotoksissa. Äänellistä toteutusta peilataan katsausten esikuvina käytettyihin kansallissosialistisen Saksan viikkokatsauksiin sekä sota-ajan elokuvayleisön äänelliseen arkeen.

2016/1
Sodan todellisuus II

Preussi Saksan maailmanhistoriallisen tehtävän täyttäjänä – piensaksalainen historiankuva elokuvissa Bismarck ja Suuri kuningas

Wolfgang Liebeneinerin Bismarck ja Veit Harlanin Suuri kuningas kuvasivat Saksan historian dramaattisia hetkiä, Otto von Bismarckin valtiomiesuraa ja Preussin Fredrik Suuren voittoa seitsenvuotisessa sodassa. Nämä elokuvat pyrkivät vakuuttamaan saksalaiset toisen maailmansodan voitokkaasta lopputuloksesta. Filmeihin oli kuitenkin periytynyt jo 1800-luvulla syntynyt piensaksalainen historiankäsitys, jonka mukaan Saksan yhdistyminen Preussin johdolla oli maan historian lakipiste.

2016/1
Sodan todellisuus II

Patriotismia vai liiketoimintavainua? Ensimmäinen maailmansota saksalaisten keramiikkatehtaiden tuotannossa

Ensimmäisen maailmansodan aikaista propagandakeramiikkaa esittelevä näyttely ”Mit Herz und Hand fürs Vaterland – Propaganda-Keramik aus der Zeit des Ersten Weltkrieges” (Käsin ja sydämin isänmaan puolesta – propagandakeramiikkaa ensimmäisen maailmansodan ajalta) oli esillä lounaissaksalaisen Staufenin kaupungin keramiikkamuseossa kesäkuun 2015 puoliväliin asti. Tässä kolumnissa esittelen kuvallisen esseen muodossa näyttelyn esineistöä sekä pohdin posliiniesineistön avulla sodasta luotua kuvaa.

2015/4
Sodan todellisuus I

”Naisten karkeinta kuonaa”? Neuvostoliittolaiset naissotilaat suomalaisissa ja saksalaisissa toisen maailmansodan propagandavalokuvissa

Tarkastelen artikkelissani jatkosodan (1941—1944) ja Saksan Neuvostoliiton-vastaisen sotaretken (1941—1945) aikaisten suomalaisten ja saksalaisten kuvalehtien perusteella, millaisen mielikuvan kummankin maan propagandistit pyrkivät valokuvallisen propagandan avulla luomaan neuvostoliittolaisista naissotilaista ja miten nämä kuvat erosivat toisistaan.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

Propagandasotaa: 2. tiedotuskomppanian propagandatoiminta sotapäiväkirjan valossa hyökkäysvaiheessa 1941

Mitä komppanian sotapäiväkirjasta sitten voi odottaa löytävänsä? Suomalaisia sotapäiväkirjoja tutkinut Pasi Tuunainen rinnastaa sotapäiväkirjan laivan lokikirjaan ja toteaa, että sotapäiväkirjaan tuli periaatteessa kirjata ”tarkat tiedot kaikesta toiminnasta”. Tapahtumat tuli kirjata tuoreeltaan, kronologisessa järjestyksessä ja mahdollisimman suurella tarkkuudella.