Avainsana-arkisto: Ranska

2019/1
Ranskan historia Suomessa 2000-luvulla

Pyhimyskuningattaret ja vallan legitimointi heinäkuun monarkian Ranskassa

Historia oli heinäkuun monarkian (1830-1848) aikana keskeinen vallan legitimaation väline. Kansallisen historian keskiössä olivat suurmiehet ja -naiset eri aikakausilta, aina varhaiskeskiajalta lähtien. Merovingiajan kuninkaallisista pyhimyksistä Klotilde ja Bathilde olivat näkyvässä roolissa kuningas Louis-Philippe I:n rakennus- ja taidehankkeissa. Artikkelissa tutkin, miten pyhimyskuningattaria käytettiin 1840-luvulla tavoitteena legitimoida heinäkuun monarkia ja Louis-Philippe I:n valta.

2019/1
Ranskan historia Suomessa 2000-luvulla

Rakennussuojelu Ranskan kansallisen identiteetin rakentajana

Ranskassa heinäkuun monarkian hallitus otti 1830 rakennussuojelun osaksi poliittista ohjelmaansa, jolla se muovasi kansallista identiteettiä. Historiallisten monumenttien valtionhallinnon perustamisella se pyrki yhdistämään ranskalaisia eri yhteiskuntaryhmistä. Vallankumousta seuranneen ajan merkkirakennusten hävittämisen […]

2019/1
Ranskan historia Suomessa 2000-luvulla

Ninon de Lenclos: kurtisaanin kunniallinen kauneus

Pariisi on vielä tänäkin päivänä synonyymi muodille. Tämä juontaa juurensa Ranskan suurelle vuosisadalle, 1600-luvulle, jolloin Pariisi kehittyi eurooppalaisen muodin keskukseksi ja matkailijat ihastelivat erityisesti pariisittarien tyylikkyyttä. Yläluokalle muodikkuus ja viimeistelty ulkoasu olivat myös keinoja erottautua muista sosiaaliluokista. Kurtisaani Ninon de Lenclos’lle, joka onnistui tekemään huikean nousun sosiaalisilla tikkailla, muodikas olemus oli myös mahdollisuus sitoa itsensä yhä vahvemmin osaksi pariisilaista eliittiä. Muodikkuus, vaatteet, asusteet ja viimeistelty ulkoinen olemus kertoivatkin identiteetistä, arvoista ja statuksesta – eikä niiden merkitystä tule väheksyä tänäkään päivänä.

2019/1
Ranskan historia Suomessa 2000-luvulla

Kirja kulttuurisena esineenä Chrétien de Troyes’n teoksissa

Kirjat ovat hyvin kulttuurisesti määrittyneitä esineitä. Niihin liittyy merkityksiä, jotka eivät rajoitu vain kirjan sisältöön tai toisaalta vain kirjaan fyysisenä esineenä. Tässä katsausartikkelissa esittelen, minkälaisia kulttuurisia merkityksiä kirjoille annettiin Chrétien […]

2018/3
Monipuolista Suomi-kuvaa eilen ja tänään

Suomen kulttuuri-instituutin perustaminen Pariisiin esimerkkinä suomalaisen kulttuuridiplomatian peruspiirteistä 1979–1991

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien joukkoon kuuluu tällä hetkellä 17 instituuttia, muiden muassa Pariisissa sijaitseva Suomen Ranskan instituutti. Suurin osa instituuteista perustettiin 1990-luvun alussa, jolloin taustalla vaikuttivat sekä Suomen kulttuuridiplomatian tila että bilateraaliset suhteet eri maiden kanssa. Ranskan-instituutin perustaminen oli moniääninen prosessi, jossa oli mukana monia toimijoita, tavoitteita ja toivomuksia. Artikkeli tarkastelee prosessissa mukana olleita toimijoita, heidän argumenttejaan ja menetelmiään sekä lopuksi sitä, kuinka Suomen instituutti Pariisissa on muuttunut ajan myötä. Artikkeli antaa tiiviin kuvauksen Ranskan-instituutin perustamisesta ja käsittelee sitä yhtenä tapauksena ja esimerkkinä suomalaisen kulttuuridiplomatian laajemmassa kontekstissa.

Heta Aali: ”Merovingian Queenship in Early Nineteenth-Century French Historiography”. Lectio praecursoria 11.3.2017.

Merovingiaikaan liittyi 1800-luvun alun historiankirjoituksessa runsaasti suuria ja tärkeitä kysymyksiä niin monarkian, luokkarakenteen, vallanjaon kuin esimerkiksi poliittisten oikeuksien kannalta. Kuningattaret kiinnostivat lukijoita ja historioitsijoita, koska heidän historiansa ja merovingien historia tarjosivat jokaiselle 1800-luvun alun lukijalle ja kirjoittajalle jotain: vahvaa uskonnollisuutta ja pyhimyksiä; sivilisaation lapsuuden; germaanisen vapauden; vahvoja soturikuninkaita ja nuorena kuolleita lapsikuninkaita; ideaaleja hallitsijoita ja turmeltuneita kuninkaallisia. Toisin sanoen, murroshetken Euroopan historiassa.

2016/1
Sodan todellisuus II

Le Déserteur: Lauluruno sotasensuurin hampaissa

Boris Vianin runoista ja koko tuotannosta on varmaankin tunnetuin hänen sodanvastainen laulurunonsa Le Déserteur, jonka hän kirjoitti Indokiinan sodan loppuvaiheessa. Vianin itsensä tekemän musiikin avulla se on saavuttanut pysyvän maineen laulurunoudessa, joka kertoo sodanvastaisuudesta ja syvällisestä pasifismista.

Rose-Marie Peake: “The Daughters of Charity and Moral Management in Seventeenth-Century France – Creating Conservative Catholics, Securing Survival”. Lectio praecursoria 13.11.2015

The subject of the thesis is one of the most important moral educators of seventeenth-century France: les Filles de la Charité, or the Daughters of Charity. The organisation was dedicated to poor relief and Catholic conversion and employed mainly lower class women. The tasks of the Company included schooling poor girls, nursing the sick, sheltering the orphans and visiting prisoners.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

SUOMALAISIA LÄÄKETIETEELLISIÄ INNOVAATIOITA 1800–LUVUN LOPUN PARIISILAISISSA TIEDEYHTEISÖISSÄ: POHJOLAN TIEDEMIEHET PARRASVALOISSA

Suomalaiset lääketieteilijät näyttelivät merkittäviä rooleja pariisilaisissa lääketieteellisissä yhteisöissä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Suomalaisen Jakob Estlanderin kehittelemästä leikkausmenetelmästä tuli yksi 1880-luvun alun tärkeimpiä kirurgisia innovaatioita Ranskassa. Käsittelenkin artikkelissani sitä, miten suomalaiset hyödynsivät tehokkaasti ranskalaisia instituutioita ja henkilökohtaisia ammatillisia verkostojaan edistääkseen innovaatioidensa leviämistä.