Avainsana-arkisto: Ranska

Heta Aali: ”Merovingian Queenship in Early Nineteenth-Century French Historiography”. Lectio praecursoria 11.3.2017.

Merovingiaikaan liittyi 1800-luvun alun historiankirjoituksessa runsaasti suuria ja tärkeitä kysymyksiä niin monarkian, luokkarakenteen, vallanjaon kuin esimerkiksi poliittisten oikeuksien kannalta. Kuningattaret kiinnostivat lukijoita ja historioitsijoita, koska heidän historiansa ja merovingien historia tarjosivat jokaiselle 1800-luvun alun lukijalle ja kirjoittajalle jotain: vahvaa uskonnollisuutta ja pyhimyksiä; sivilisaation lapsuuden; germaanisen vapauden; vahvoja soturikuninkaita ja nuorena kuolleita lapsikuninkaita; ideaaleja hallitsijoita ja turmeltuneita kuninkaallisia. Toisin sanoen, murroshetken Euroopan historiassa.

2016/1
Sodan todellisuus II

Le Déserteur: Lauluruno sotasensuurin hampaissa

Boris Vianin runoista ja koko tuotannosta on varmaankin tunnetuin hänen sodanvastainen laulurunonsa Le Déserteur, jonka hän kirjoitti Indokiinan sodan loppuvaiheessa. Vianin itsensä tekemän musiikin avulla se on saavuttanut pysyvän maineen laulurunoudessa, joka kertoo sodanvastaisuudesta ja syvällisestä pasifismista.

Rose-Marie Peake: “The Daughters of Charity and Moral Management in Seventeenth-Century France – Creating Conservative Catholics, Securing Survival”. Lectio praecursoria 13.11.2015

The subject of the thesis is one of the most important moral educators of seventeenth-century France: les Filles de la Charité, or the Daughters of Charity. The organisation was dedicated to poor relief and Catholic conversion and employed mainly lower class women. The tasks of the Company included schooling poor girls, nursing the sick, sheltering the orphans and visiting prisoners.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

SUOMALAISIA LÄÄKETIETEELLISIÄ INNOVAATIOITA 1800–LUVUN LOPUN PARIISILAISISSA TIEDEYHTEISÖISSÄ: POHJOLAN TIEDEMIEHET PARRASVALOISSA

Suomalaiset lääketieteilijät näyttelivät merkittäviä rooleja pariisilaisissa lääketieteellisissä yhteisöissä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Suomalaisen Jakob Estlanderin kehittelemästä leikkausmenetelmästä tuli yksi 1880-luvun alun tärkeimpiä kirurgisia innovaatioita Ranskassa. Käsittelenkin artikkelissani sitä, miten suomalaiset hyödynsivät tehokkaasti ranskalaisia instituutioita ja henkilökohtaisia ammatillisia verkostojaan edistääkseen innovaatioidensa leviämistä.