Avainsana-arkisto: retoriikka

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Tyhjää retoriikkaa vai järkiperäistä politiikkaa? Tilastojen käyttö ja merkitys Englannin 1834 köyhäinlain puolesta argumentoinnissa

Lontoossa kuhisee, kun komissaarit työskentelevät uuden 1834 köyhäinlain kimpussa. Senior Nassau ja Edwin Chadwick ovat valmistelleet 360-sivuisen tiivistelmän kyselytutkimuksesta, joka on aikansa suurin. Miksi tilastot nähtiin niin vakuuttavana keinona, että valtavan työläs kyselytutkimus luotiin? Tilastollisen aineiston perusteella komissaarit uskoivat voivansa kumota vahan ja perustella täysin uudenlaisen tavan auttaa köyhiä. Tilastollinen tapa tarkastella yhteiskunnallisia ongelmia muodostui 1834 raportin jälkeen kiinteäksi osaksi poliittista retoriikkaa ja on jatkunut nykypäiviin asti.

Aarni Virtanen: ”Toimikaa, älkää odottako.” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1936. Lectio praecursoria 16.12.2015.

Historiantutkimuksen kannalta Kosolan puheissa on merkittävää erityisesti se, että hän tiedosti tulevaisuuden historian merkityksen toiminnassaan. Kosola puhui puoluevallaksi nimittämänsä parlamentarismin mukanaan tuomista ongelmista ja tarjosi tilalle lapuanliikkeen ilmentämää isänmaallisen kansan valtaa. Hän esitti puheissaan sen tueksi tulkinnan menneisyydestä, kuten vapaussodaksi nimittämästään sisällissodasta.