Avainsana-arkisto: Saksa

Olli Kleemola: Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941–1945. Turku, Sigillum 2016. 335 s.

Nykyään todetaan useimmista sota-ajan ja muistakin aiheista, että ne ovat unohdettuja ja vaiettuja. Olli Kleemolan väitöskirjan aihe, suomalainen ja saksalainen vihollista kuvaava propaganda jatkosodan, tai Saksan tapauksessa Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan aikana 1941-1945 ei itsessään tällainen ole. Sen sijaan Kleemolan käyttämää valokuva-aineistoa on toistaiseksi käytetty pääasiallisena tutkimusaineistona vähän.

Laura Tarkka-Robinson: ”Rudolf Erich Raspe and the Anglo-Hanoverian Enlightenment.” Lectio praecursoria 28.1.2017.

Raspe liked to imagine himself as an intermediary who encouraged closer cooperation between Britain and Hanover. As such, he is a prime example of a cultural mediator, working in the interface of national cultures which he was at the same time both bringing closer together and making more distinct from one another.

Olli Kleemola: ”Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941–1945”. Lectio Praecursoria 17.12.2016.

VTM Olli Kleemolan poliittisen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941–1945” tarkastettiin Turun yliopistossa 17.12.2016. Vastaväittäjänä toimi tutkijatohtori Ville Kivimäki (Tampereen yliopisto) […]

Kun Suomesta melkein tuli Saksan siirtomaa

Suomen ja Saksan välille suunniteltiin myös sotilasliittoa, joka olisi vienyt Suomen armeijan Saksan yleisesikunnan suoraan alaisuuteen. Maiden side oli tarkoitus kruunata valitsemalla Suomelle saksalainen kuningas. Suomalaisten monarkistien ensisijaisesti kuninkaaksi toivoma keisari Vilhelm II:n toiseksi nuorin poika prinssi Oskar ei ollut halukas Suomen kuninkaaksi, joten oli tyydyttävä keisarin lankoon Hessenin maakreivi Friedrich Karliin.

Superlatiivien kuvateos Saksan keisarikaudesta

Nykyisellä e-kirjojen ja kompaktien artikkelikokoelmien kaudella tutkija saa vain harvoin käteensä kirjan, jonka käsittely on fyysisesti haasteellista. Tällaisia kirjoja ajateltaessa tulevat mieleen vaikkapa historialliset kirkonkirjat puukansineen ja nahkaselkineen. Keisariajan Saksaa värivalokuvissa esittelevä kuvateos Deutschland um 1900. Ein Porträt in Farbe ei jää kauas kirkonkirjojen formaatista.

Kuvan voima historiassa: Tunnelmia ja ajatuksia Visual History. Konzepte, Forschungsfelder und Perspektiven -konferenssista 2.-4.3.2016

Berliinissä järjestettiin maaliskuun alussa 2016 Flensburgin Eurooppa-yliopiston sekä Potsdamissa toimivan Zentrum für Zeithistorische Forschungin yhteistyönä kuva-aineistoihin pohjautuvaa historiantutkimusta, sen perspektiivejä ja tutkimusalan nykytilaa tarkasteleva konferenssi, johon osallistuin kuulijana. Raportissani luon konferenssin sisällön esittelyn kautta kokonaiskuvaa saksankielisellä alueella aktiivisesta visual history -tutkimussuuntauksesta ja tutustutan lukijan konferenssissa esille nostettuihin ajatuksiin, sekä pohdin myös, mikä on visuaalisiin aineistoihin perustuvan historiantutkimuksen tilanne Suomessa.

KAI VARSIO: ”POSTIMERKIT MERISOTATAIDON DOKUMENTTEINA, BRITANNIAN JA SAKSAN LAIVASTOJEN VARUSTELU MAAILMANSOTIEN VÄLISENÄ AIKANA.” LECTIO PRAECURSORIA 11.6.2015.

Kommodori (evp) Kai Varsion väitöskirja ”Postimerkit merisotataidon dokumentteina. Britannian ja Saksan laivastojen varustelu maailmansotien välisenä aikana.” tarkastettiin 11.6.2015 Maanpuolustuskorkeakoulussa. Vastaväittäjinä väitöstilaisuudessa toimivat professori, eversti Pasi Kesseli Maanpuolustuskorkeakoulusta ja filosofian maisteri, […]