Avainsana-arkisto: Suomi

Ravitsevaa ja edullista. Suomen ensimmäiset elintarvikemessut 1926

Elintarvikealan messuhistoria alkaa Suomessa 1920-luvulla ensimmäisen maailmansodan, itsenäistymisen ja elintarvikesäännöstelyn jälkeen. Artikkelissa tuodaan esiin, millaiset Suomen ensimmäiset ravinto- ja nautintoainemessut olivat taustaltaan, tavoitteiltaan ja toteutukseltaan. Erityisesti tarkastellaan, millaisia väestön ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä messujen yhteydessä tuotiin esiin.

2018/1
Ortodoksien 1900-luvun historiaa Suomessa

Ortodoksisuus 1900-luvun Suomessa

Vuoden 2018 ensimmäisen numeron teemana on Ortodoksisuus 1900-luvun Suomessa. Idea ortodoksien ja ortodoksisen kirkon menneisyyttä tarkastelevien tai sitä sivuavien artikkelien teemajulkaisusta syntyi keväällä 2017 järjestetyn Ortodoksisuuden tutkijana II -symposiumin jälkeen.

2018/1
Ortodoksien 1900-luvun historiaa Suomessa

Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan ulkosuhteet arkkipiispa Paavalin luotsaamina 1960-luvulla

Pappismunkki Paavali (Yrjö Olmari 1914-1988) valittiin Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan apulaispiispaksi 1955, ja arkkipiispaksi Hermanin (Aav) jälkeen 1960. Paavali oli erityisen tunnettu liturgisesta uudistuksestaan, johon liittyi eräänlainen paluu bysanttilaiseen perinteeseen, tai […]

2018/1
Ortodoksien 1900-luvun historiaa Suomessa

Keskustelu samaa sukupuolta olevien parisuhteesta Suomen ortodoksisessa kirkossa vuodesta 1990 nykyhetkeen

Suomen ortodoksisessa kirkossa virisi 1990-luvun alussa keskustelu samaa sukupuolta olevien parisuhteista ja laajemminkin homoseksuaalisuudesta. Keskustelussa on noussut esiin sekä perinteiseksi esitetty tuomitseva kanta homoseksuaalisuutta kohtaan että pyrkimys seksuaalivähemmistöjen hyväksymiseen. 2010-luvulle tultaessa Suomen ortodoksinen kirkko on tilanteessa, jossa kirkon johto etsii uudenlaista tapaa jäsentää paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja myös omien jäsentensä paikkaa aiempaa moniarvoisemmassa elämäntodellisuudessa.

2018/1
Ortodoksien 1900-luvun historiaa Suomessa

”Itämaisuutta karsimassa” – Jumalanpalvelusperinteen uudelleenarviointi osana suomalaiskansallisen ortodoksisuuden rakentamista 1880–1930-luvuilla

  Suomen ortodoksisesta kirkosta kehitettiin kansallinen kirkkokunta kansallisen heräämisen ja itsenäistymisen vanavedessä 1880–1930-luvuilla. Kansallistaminen oli monitahoinen prosessi, jossa yksi keskustelun uoma käsitteli jumalanpalvelusta ja sen muutostarpeita suomalaiskansallista henkeä vastaavaksi. Esiin […]

Riina Turunen: ”Velka, vararikko ja tuomio. Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa”. Lectio praecursoria 1.12.2017.

Väitöskirjani on yksi askel eteenpäin yrityksessä tuottaa tutkimustietoa suomalaisesta maksukyvyttömyydestä ja ymmärtää sitä paremmin. Se sai alkunsa kysymyksestä, onko suomalaisten suhde vararikkoon ollut aina yhtä ambivalentti ja kivulias kuin nykyään. Päätin keskittyä tarkastelemaan maksukyvyttömyyttä suomalaisissa kaupungeissa esiteollisen ja teollisen aikakauden murroskaudella 1800-luvulla.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

ESINELÖYTÖJEN KUVASTAMA ARKI 1800-LUVUN MAASEUDUN SÄÄTYLÄISTALOISSA – ESIMERKKINÄ KANGASNIEMEN SUUROLAN KYLÄ

Tässä artikkelissa arvioimme Kangasniemen Suurolasta löytynyttä esineistöä sekä määrän että laadun näkökulmista. Selvitämme myös sitä, kenen tai minkä sosiaalisen ryhmän käytössä esineet ovat olleet ja minkälaisiin laajempiin konteksteihin löydöt voi kytkeä? Mitä ne kertovat muodista, varallisuudesta ja tilan asukkaista, ja minkälaisena 1800-luvun maaseututilan arki näyttäytyy peltolöytöjen valossa?

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Säätyläisnaiset ja käsitöiden materiaalinen kulttuuri 1800-luvun alkupuolella

Käsityöt olivat keskeinen osa säätyläisten tapakulttuuria ja elämäntapaa. Ennen teollistumista kaikki aineellinen valmistettiin käsin, ja kaikki naiset oppivat ompelemaan, kutomaan kangasta ja neulomaan sukkia. 1800-luvulla säätyläisnaiset kirjoittivat käsitöistään, valmistamistaan esineistä, niiden materiaaleista ja käyttäjistä kirjeissään ja päiväkirjoissaan. Käsitöitä kuten merkkausliinoja tai morsiustäkkejä on myös säilynyt museoiden ja yksityiskotien kokoelmissa. Kirjallisten ja kuvallisten lähteiden tutkiminen rinnakkain avaa käsitöiden merkitystä naisten elämässä monipuolisesti.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Imperiella visioner och den koloniala erfarenheten av ryska Alaska i finländsk press 1809-1867

Denna artikel skildrar hur de finländska koloniala erfarenheterna av ryska Amerika uttrycktes i dagspressen från 1809 när Finlands inkorporerades i ryska imperiet till 1867 när Alaska såldes till USA. Artikeln tar sin utgångspunkt i de drömmar och visioner som kolonin i Amerika medförde i Finland, dess inverkan på formandet av en imperiell identitet samt dess relation till det finska nationsbyggnadsprojektet.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Soitinten käyttö kirkkolaulun kehittämisessä 1800-luvun Suomessa

Soitinten yleistyminen 1800-luvulla johti myös kirkon piirissä keskusteluun niiden käytöstä asiantuntijoiden kaoottisena pitämän kirkkolaulun kehittämisessä. Keskustelu siitä, mikä soitin soveltuu parhaiten virsimelodioiden opiskeluun, teki virsikanteleesta suositun eri puolilla Suomea. Urkujen yleistymisen myötä siirryttiin pikkuhiljaa myös säestyksettömästä kirkkolaulusta säestettyyn.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Maallistuneet Madonnat ja 1800-luvun lopun käsityksiä materiaalisuudesta

Vaikka madonnateema on eri aikakausina ja eri taidesuuntausten yhteydessä saanut moninaisia ilmenemismuotoja, muuntui madonnakuva radikaalisti maallisemmaksi juuri 1800-luvun lopun symbolismin yhteydessä, muun muassa Charles Baudelairen lyriikassa ja Munchin taiteessa. Artikkelissa tarkastelen Axel Gallénin ja Edvard Munchin madonna-aiheista avautuvia näkökulmia 1800-luvun lopun käsityksiin materiaalisuudesta.

Helena Lindstén: ”’Olkaa hyvä ja ottakaa. Pankaa sekaan ja kastakaa.’ Kahvinjuonti suomalaisten maaseutukotien arjessa ja juhlassa 1920-luvulta 1960-luvun lopulle”. Lectio praecursoria 29.9.2017.

FM Helena Lindsténin kulttuurihistorian väitöskirja ”’Olkaa hyvä ja ottakaa. Pankaa sekaan ja kastakaa.’ Kahvinjuonti suomalaisten maaseutukotien arjessa ja juhlassa 1920-luvulta 1960-luvun lopulle” tarkastettiin Turun yliopistossa 29.9.2017. Vastaväittäjänä toimi professori Visa Heinonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena […]

Olli Kleemola: Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941–1945. Turku, Sigillum 2016. 335 s.

Nykyään todetaan useimmista sota-ajan ja muistakin aiheista, että ne ovat unohdettuja ja vaiettuja. Olli Kleemolan väitöskirjan aihe, suomalainen ja saksalainen vihollista kuvaava propaganda jatkosodan, tai Saksan tapauksessa Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan aikana 1941-1945 ei itsessään tällainen ole. Sen sijaan Kleemolan käyttämää valokuva-aineistoa on toistaiseksi käytetty pääasiallisena tutkimusaineistona vähän.

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

”Enempää ei Suomi voi tehdä” – Neuvosto-Venäjän pakolaiset vasta itsenäistyneessä maassamme

Vuosina 1917-1922 Neuvosto-Venäjältä pakeni Suomeen noin 30 000-40 000 ihmistä. Tuohon aikaan Suomessa oli enemmän pakolaisia kuin missään muussa pohjoismaassa, eikä vastaavaa määrää pakolaisia saapunut lyhyessä ajassa Suomeen ennen vuotta 2015. Venäjältä Suomeen paenneiden joukossa oli vastavallankumouksellisia, monarkisteja sekä niin kutsuttuja heimopakolaisia eli suomensukuisia inkeriläisiä ja itäkarjalaisia. Venäjän vallankumouksista alkanut kuohunta, vallankumouksia seurannut sisällissota ja nälänhätä olivat tärkeimpiä syitä pakolaisuuteen. Vasta itsenäistyneessä Suomessa ei ollut vakiintuneita käytäntöjä pakolaisten vastaanottamiseen, mutta pienelle valtiolle oli kunnia antaa turvapaikka sitä tarvitseville.

Apua vihollisen riveistä

Vaikka Suomen viime sotien historia on moneen otteeseen julistettu läpitutkituksi ja kuluneeksi aihepiiriksi, ainakin toistaiseksi oivaltavat tutkijat ovat kuitenkin kyenneet löytämään uusia näkökulmia sotiemme historiaan. Suomalaisen sotahistorian ja Venäjän pitkän linjan asiantuntija, tietokirjailija Carl-Fredrik Geust on uudessa teoksessaan tuonut esille aiheen, joka etenkin arkaluontoisuutensa vuoksi lienee pitkään pysynyt tabujen joukossa: Suomen armeijan palvelukseen toisen maailmansodan aikana loikanneet venäläiset.

Vietnamin sodan pitkät varjot napalmpommituksista ja kasvimyrkyistä kiisteltyihin muistomerkkeihin

Ilmestyskirja: Vietnamin sodan kulttuurihistoriaa -teos on monipuolinen, syväluotaava ja lähestymistavoiltaan virkistävän ennakkoluuloton sukellus ihmismieleen, sotaan ja sen pitkiin varjoihin. Se onnistuu yhdistämään tieteellisen ja populaarimman omakohtaisen kirjoittamisen tavoilla, jotka saavat lukijan väistämättä ajattelemaan Vietnamin sodasta paljon laajemmin kuin mihin varsinkin pahimmillaan huomattavan yksioikoiset populaarikulttuurin representaatiot yksistään tarjoaisivat edellytykset.

Olli Kleemola: ”Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941–1945”. Lectio Praecursoria 17.12.2016.

VTM Olli Kleemolan poliittisen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941–1945” tarkastettiin Turun yliopistossa 17.12.2016. Vastaväittäjänä toimi tutkijatohtori Ville Kivimäki (Tampereen yliopisto) […]

Tea Holm: ”Spiritualismin muotoutuminen Suomessa – Aatehistoriallinen tutkimus.” Lectio praecursoria 25.11.2016.

Tutkimukseni tarkastelee spiritualismin muotoutumista Suomessa 1800-luvun puolivälistä alkaen aina nykypäivään asti. Spiritistiset ilmiöt, jotka vaikuttivat spiritualistisen liikkeen syntymiseen, saapuivat Suomeen niinkin varhain kuin 1850-luvulla pöytätanssi-ilmiön muodossa. Vuosien myötä huomasin spiritualismin vahvat yhteydet yleishenkisyyteen tai nykyhenkisyyteen, mitä kautta saatoin liittää työn laajempaan kontekstiinsa, joka oli samaan aikaan hyvin ajankohtainen.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Leipä taivalten takana – liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa

Toimeentulo ja hyvän elämän tavoittelu ovat saaneet aina ihmiset liikkeelle; yhä uudet sukupolvet ovat lähteneet leivän hankintaan kotipaikan ulkopuolelle tutustuen vieraisiin seutuihin ja uusiin ihmisiin. Liikkuminen oli 1800-luvulla tiukasti säädeltyä ja vaati todistuksia, varoja ja tietoa, mutta mahdollisuus oli olemassa niin talollisille, tilattomille, käsityöläisille kuin merimiehillekin – yhteiskunta oli liikkeessä.

Kun Suomesta melkein tuli Saksan siirtomaa

Suomen ja Saksan välille suunniteltiin myös sotilasliittoa, joka olisi vienyt Suomen armeijan Saksan yleisesikunnan suoraan alaisuuteen. Maiden side oli tarkoitus kruunata valitsemalla Suomelle saksalainen kuningas. Suomalaisten monarkistien ensisijaisesti kuninkaaksi toivoma keisari Vilhelm II:n toiseksi nuorin poika prinssi Oskar ei ollut halukas Suomen kuninkaaksi, joten oli tyydyttävä keisarin lankoon Hessenin maakreivi Friedrich Karliin.

Maiju Wuokko: ”Markkinatalouden etujoukot: Elinkeinoelämän valtuuskunta, Teollisuuden keskusliitto ja liike-elämän poliittinen toiminta 1970–1980-lukujen Suomessa”. Lectio praecursoria 30.9.2016.

Vielä jokunen vuosikymmen sitten kilpailukyky ja kipeät leikkaukset kuuluivat pääasiassa yritysjohtajien sanavalikoimaan. Nyt ne soljuvat itsestään selvästi myös poliitikkojen huulilta. Mutta milloin ja miten politiikan yleinen kieli on alkanut käydä näin hyvin yksiin liike-elämän edustajien puheenparren kanssa?

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

SAAMELAISTEN JA AUSTRALIAN ALKUPERÄISKANSOJEN KOULUHISTORIAN ERITYISPIIRTEET

Artikkelissa tarkastellaan Suomen saamelaisten ja Australian alkuperäiskansojen koulutuksen historiaa ja aikalaisten koulutukseen liittyvää muistitietoa. Artikkeli perustuu näiden Suomen ja Australian kontekstien vertailulle. Erityispiirteenä on kumpaakin alkuperäiskansaa koskeva sulauttamisen eli assimilaation perintö. Artikkelin kirjoittajat painottavat, että nykyään koulutuksen tehtävänä on assimilaation jälkien korjaaminen kulttuurin- ja kielenelvytyksen avulla.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Maata ja taloutta – näkökulmia maatalouden historiaan

Tämän maatalouden historian teemanumeron tavoite ei ole luoda uutta kokonaistulkintaa Suomen maatalouden historiasta, vaan kuten noin vuosi sitten julkaistussa kirjoittajakutsussa todettiin: ”esitellä uutta suomalaista maatalouden historian tutkimusta sekä tarjota uusia näkökulmia ja lähestymistapoja maatalouden historian tutkimukseen”. Tuloksena on maataloushistorian teemanumero, jossa on historiografiaa sekä esittämisen ja kuvaamisen tapoja käsitteleviä artikkeleita, kuten myös artikkeleita, jotka eivät edusta niinkään uutta teoreettista tai metodologista kuin empiiristä lähestymistapaa.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Kruunu talonpoikien turvana – Kruununmakasiineista annetut avustukset talonpojille Suomessa 1700-luvun alkupuolella

Suomessa koettiin 1700-luvun alkupuolella useita vakavia katoja, jotka edellyttivät kruunun organisoimia avustustoimia. Viljan jakaminen sitä tarvitseville toteutettiin kruununmakasiinien kautta. Artikkelissa selvitetään, miten paljon viljaa lainattiin makasiineista, mistä vilja oli peräisin ja miten takaisinmaksu toteutui. Tutkimuksessa osoitetaan, että viljan lainaus oli oleellinen osa kruununmakasiinien toimintaa ja että viime kädessä kruunu oli talonpoikien turvana katovuosina.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Kruunu, talonpojat ja maanomistus – Paikallisia kamppailuja liikamaista

Tarkastelen artikkelissani isojakoon liittynyttä liikamaiden erottamista kolmen esimerkkikylän avulla. Liikamaiden erottamisesta käytiin ankariakin kiistoja paikallisten talollisten sekä kruunun ja kruunun virkamiesten välillä. Artikkelini valottaa näitä paikallisia kiistoja sekä liikamaiden erottamista osana kruunun politiikkaa, jossa määriteltiin omistusoikeuksia ja verotusta

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Kukonlaulusta Kaivoon – Maatalous ja maaseutu suomalaisissa näytelmäelokuvissa 1950-luvulta vuosituhannen loppuun

Suomessa maatalous koneellistui ja väestö muutti yhä enemmän maaseudulta kaupunkeihin 1950-luvulta lähtien, kun siirryttiin maatalousyhteiskunnasta teolliseen ja jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Artikkelissa tarkastellaan, miten maatalouden ja maaseudun muuttuminen näkyvät suomalaisissa näytelmäelokuvissa 1950-luvulta vuosituhannen vaihteeseen.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

JUHLAKIRJA SUOMEN KANSALLISHEVOSESTA

Suomenhevonen – arjen sankari on yleistajuinen tietokirja, jonka tavoitteena on kertoa maamme alkuperäisen hevosrodun tarina esihistoriasta nykypäivään ja tehdä samalla sen vuosisatainen työ näkyväksi. Suomenhevosta sekä hevosen ja ihmisen yhteistyötä lähestytään teoksessa monipuolisesti eri näkökulmista.