Avainsana-arkisto: Suomi

Vietnamin sodan pitkät varjot napalmpommituksista ja kasvimyrkyistä kiisteltyihin muistomerkkeihin

Ilmestyskirja: Vietnamin sodan kulttuurihistoriaa -teos on monipuolinen, syväluotaava ja lähestymistavoiltaan virkistävän ennakkoluuloton sukellus ihmismieleen, sotaan ja sen pitkiin varjoihin. Se onnistuu yhdistämään tieteellisen ja populaarimman omakohtaisen kirjoittamisen tavoilla, jotka saavat lukijan väistämättä ajattelemaan Vietnamin sodasta paljon laajemmin kuin mihin varsinkin pahimmillaan huomattavan yksioikoiset populaarikulttuurin representaatiot yksistään tarjoaisivat edellytykset.

Olli Kleemola: ”Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941–1945”. Lectio Praecursoria 17.12.2016.

VTM Olli Kleemolan poliittisen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941–1945” tarkastettiin Turun yliopistossa 17.12.2016. Vastaväittäjänä toimi tutkijatohtori Ville Kivimäki (Tampereen yliopisto) […]

Tea Holm: ”Spiritualismin muotoutuminen Suomessa – Aatehistoriallinen tutkimus.” Lectio praecursoria 25.11.2016.

Tutkimukseni tarkastelee spiritualismin muotoutumista Suomessa 1800-luvun puolivälistä alkaen aina nykypäivään asti. Spiritistiset ilmiöt, jotka vaikuttivat spiritualistisen liikkeen syntymiseen, saapuivat Suomeen niinkin varhain kuin 1850-luvulla pöytätanssi-ilmiön muodossa. Vuosien myötä huomasin spiritualismin vahvat yhteydet yleishenkisyyteen tai nykyhenkisyyteen, mitä kautta saatoin liittää työn laajempaan kontekstiinsa, joka oli samaan aikaan hyvin ajankohtainen.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Leipä taivalten takana – liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa

Toimeentulo ja hyvän elämän tavoittelu ovat saaneet aina ihmiset liikkeelle; yhä uudet sukupolvet ovat lähteneet leivän hankintaan kotipaikan ulkopuolelle tutustuen vieraisiin seutuihin ja uusiin ihmisiin. Liikkuminen oli 1800-luvulla tiukasti säädeltyä ja vaati todistuksia, varoja ja tietoa, mutta mahdollisuus oli olemassa niin talollisille, tilattomille, käsityöläisille kuin merimiehillekin – yhteiskunta oli liikkeessä.

Kun Suomesta melkein tuli Saksan siirtomaa

Suomen ja Saksan välille suunniteltiin myös sotilasliittoa, joka olisi vienyt Suomen armeijan Saksan yleisesikunnan suoraan alaisuuteen. Maiden side oli tarkoitus kruunata valitsemalla Suomelle saksalainen kuningas. Suomalaisten monarkistien ensisijaisesti kuninkaaksi toivoma keisari Vilhelm II:n toiseksi nuorin poika prinssi Oskar ei ollut halukas Suomen kuninkaaksi, joten oli tyydyttävä keisarin lankoon Hessenin maakreivi Friedrich Karliin.

Maiju Wuokko: ”Markkinatalouden etujoukot: Elinkeinoelämän valtuuskunta, Teollisuuden keskusliitto ja liike-elämän poliittinen toiminta 1970–1980-lukujen Suomessa”. Lectio praecursoria 30.9.2016.

Vielä jokunen vuosikymmen sitten kilpailukyky ja kipeät leikkaukset kuuluivat pääasiassa yritysjohtajien sanavalikoimaan. Nyt ne soljuvat itsestään selvästi myös poliitikkojen huulilta. Mutta milloin ja miten politiikan yleinen kieli on alkanut käydä näin hyvin yksiin liike-elämän edustajien puheenparren kanssa?

2016/3
Koulutusideologiat ja marginaaliset oppilasryhmät - koulutushistorian näkökulmia vähemmistöjen kohtaamiseen

SAAMELAISTEN JA AUSTRALIAN ALKUPERÄISKANSOJEN KOULUHISTORIAN ERITYISPIIRTEET

Artikkelissa tarkastellaan Suomen saamelaisten ja Australian alkuperäiskansojen koulutuksen historiaa ja aikalaisten koulutukseen liittyvää muistitietoa. Artikkeli perustuu näiden Suomen ja Australian kontekstien vertailulle. Erityispiirteenä on kumpaakin alkuperäiskansaa koskeva sulauttamisen eli assimilaation perintö. Artikkelin kirjoittajat painottavat, että nykyään koulutuksen tehtävänä on assimilaation jälkien korjaaminen kulttuurin- ja kielenelvytyksen avulla.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Maata ja taloutta – näkökulmia maatalouden historiaan

Tämän maatalouden historian teemanumeron tavoite ei ole luoda uutta kokonaistulkintaa Suomen maatalouden historiasta, vaan kuten noin vuosi sitten julkaistussa kirjoittajakutsussa todettiin: ”esitellä uutta suomalaista maatalouden historian tutkimusta sekä tarjota uusia näkökulmia ja lähestymistapoja maatalouden historian tutkimukseen”. Tuloksena on maataloushistorian teemanumero, jossa on historiografiaa sekä esittämisen ja kuvaamisen tapoja käsitteleviä artikkeleita, kuten myös artikkeleita, jotka eivät edusta niinkään uutta teoreettista tai metodologista kuin empiiristä lähestymistapaa.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Kruunu talonpoikien turvana – Kruununmakasiineista annetut avustukset talonpojille Suomessa 1700-luvun alkupuolella

Suomessa koettiin 1700-luvun alkupuolella useita vakavia katoja, jotka edellyttivät kruunun organisoimia avustustoimia. Viljan jakaminen sitä tarvitseville toteutettiin kruununmakasiinien kautta. Artikkelissa selvitetään, miten paljon viljaa lainattiin makasiineista, mistä vilja oli peräisin ja miten takaisinmaksu toteutui. Tutkimuksessa osoitetaan, että viljan lainaus oli oleellinen osa kruununmakasiinien toimintaa ja että viime kädessä kruunu oli talonpoikien turvana katovuosina.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Kruunu, talonpojat ja maanomistus – Paikallisia kamppailuja liikamaista

Tarkastelen artikkelissani isojakoon liittynyttä liikamaiden erottamista kolmen esimerkkikylän avulla. Liikamaiden erottamisesta käytiin ankariakin kiistoja paikallisten talollisten sekä kruunun ja kruunun virkamiesten välillä. Artikkelini valottaa näitä paikallisia kiistoja sekä liikamaiden erottamista osana kruunun politiikkaa, jossa määriteltiin omistusoikeuksia ja verotusta

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Kukonlaulusta Kaivoon – Maatalous ja maaseutu suomalaisissa näytelmäelokuvissa 1950-luvulta vuosituhannen loppuun

Suomessa maatalous koneellistui ja väestö muutti yhä enemmän maaseudulta kaupunkeihin 1950-luvulta lähtien, kun siirryttiin maatalousyhteiskunnasta teolliseen ja jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Artikkelissa tarkastellaan, miten maatalouden ja maaseudun muuttuminen näkyvät suomalaisissa näytelmäelokuvissa 1950-luvulta vuosituhannen vaihteeseen.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

JUHLAKIRJA SUOMEN KANSALLISHEVOSESTA

Suomenhevonen – arjen sankari on yleistajuinen tietokirja, jonka tavoitteena on kertoa maamme alkuperäisen hevosrodun tarina esihistoriasta nykypäivään ja tehdä samalla sen vuosisatainen työ näkyväksi. Suomenhevosta sekä hevosen ja ihmisen yhteistyötä lähestytään teoksessa monipuolisesti eri näkökulmista.

Ytimen varjossa – 30 vuotta Tshernobylistä -seminaari

Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine järjesti 22.4.2016 jo kevätperinteeksi muodostuneen teemaseminaarin Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta ja sen moninaisista vaikutuksista. Luvassa oli jo otsikoista päätellen erittäin monipuolinen kattaus näkökulmia tuohon pysäyttävään ja traumaattiseen tapahtumaan, sen historialliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen taustaan sekä moninaisiin ”jälkielämiin” etenkin populaarikulttuurin piirissä.

MAAILMOJEN KONFLIKTISTA IHANTEIDEN RAUNIOILLE – MARGINAALINÄKÖKULMA SUOMALAISEN MODERNISAATION HISTORIAAN

Hannu Suni on tarttunut teoksessaan Röyhkeä opettaja 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomea koskevassa historiankirjoituksessa marginalisoituun, mutta ajassaan monipuolisesti vaikuttaneeseen Esa Paavo-Kallioon (1858–1936), joka vaiherikkaan elämänsä aikana ehti toimia niin kirjailijana, nuorisoseura- ja raittiusmiehenä, puhujana ja runoilijana, lehtimiehenä, kansakoulunopettajana, maallikkosaarnaajana, kansanperinteen kerääjänä, työväenliikkeen agitaattorina kuin laulujen kirjoittajanakin. Sunin teoksen kohde on klassinen historian häviäjä: aikanaan aktiivinen ja huomiota herättänyt hahmo, joka on kuitenkin useampaan kertaan konkreettisesti sivuutettu häneen kytköksissä olleiden ilmiöiden historiaa kirjoitettaessa.

Markus Kari: ”Suomen rahoitusmarkkinoiden murros 1980-luvulla – Oikeushistoriallinen tutkimus”. Lectio praecursoria 13.2.2016

Koko perinteinen rahoitusjärjestelmä murtui 1980-luvulla. Muutos kuitenkin tapahtui järjestyksessä, jossa oikeudelliset instituutiot laahasivat markkinoiden muutoksen perässä. Keinottelu ja markkinoiden väärinkäyttö oli mahdollista. Kun lisäksi esimerkiksi sisäpiirin tekemien kauppojen rangaistavuus ei ollut lain tasolla säädetty asia, oli perusteltua puhua kasinokapitalismista tai Suomen markkinoiden villistä idästä.

Marek Fields: ”Reinforcing Finland’s Attachment to the West – British and American Propaganda and Cultural Diplomacy in Finland, 1944-1962”. Lectio praecursoria 13.5.2015.

Väitöstutkimukseni tarkastelee Britannian ja Yhdysvaltojen propagandaa ja kulttuuridiplomatiaa Suomessa kylmän sodan alkuvuosikymmeninä. Työni ensisijaisena tarkoituksena on ollut tarkastella kahden johtavan länsimaan toiminnan sisältöä, laajuutta ja käytettyjä kanavia sekä kylmän sodan yleisen kehityksen vaikutusta Suomessa toteutettuihin operaatioihin. Keskeistä tutkimukselleni on ollut myös selvittää, miten Suomen sisäiset tekijät, etenkin maan suhde Neuvostoliittoon ja siitä johtuva itsesensuurin harjoittaminen vaikuttivat länsimaiden toimintaan maassamme.

Tiina Lintunen: ”Punaisten naisten tiet. Valtiorikosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja myöhemmät elämänvaiheet”. LECTIO PRAECURSORIA 9.10.2015

Suomen sisällissodan sytyttyä tammikuussa 1918 Porin punakaartin huoltotehtäviin hakeutui runsaasti naisia. Yksi heistä oli 17-vuotias Alma Mäkelä, joka liittyi joukkoihin mukaan maaliskuussa toimien sairaanhoitajana ja keittäjänä. Hän liikkui sairaanhoito-osaston mukana Satakunnan rintamalla ja lähti lopulta sodan kääntyessä tappiolliseksi punakaartin perääntyvien joukkojen mukaan pakomatkalle kohti itää. Alma vangittiin Riihimäellä ja lähetettiin odottamaan tutkintaa Hämeenlinnan vankileirille.

Marianna Ridderstad: “Monuments of Stone and of the Sky. Archaeoastronomical investigations into ancient Finland”. Lectio praecursoria 22.10.2015

The astronomical knowledge of ancient cultures only becomes visible to us at the point in history when the written word was invented; however, it must have accumulated during thousands of years. The science of archaeoastronomy was built on the notion first made in the seventeenth century that the orientations of ancient temples and monuments form sorts of ‘records in stone’ – that they are the silent testimonies of the accumulated astronomical knowledge of many generations past. The astronomical orientations of the monuments tell us that their builders were aware of the basic celestial cycles and presumably had calendars very similar to those found in fairly recent times in the pre-industrial societies all around the world.

2015/4
Sodan todellisuus I

Talvisota – valkoisten lumipukujen muuttumaton kuvakertomus?

Tarkastelen tässä artikkelissa sitä, minkälainen ”kuvakertomus” erääksi Suomen historian avaintapahtumista mielletystä talvisodasta eri kuvateoksissa on aikojen saatossa muotoutunut, ja minkälaisia muutoksia tässä kertomuksessa on tapahtunut. Artikkelini lopussa tarkastelen kysymystä siitä, minkälainen ”kuvakertomus” talvisodasta tulisi muodostaa nyt tekeillä olevan muistomerkin yhteyteen.

2015/4
Sodan todellisuus I

Värikäs kuva jatkosodasta

Eteen avautuu kuvatoimitukseltaan tasokas teos. Tekijät ovat osanneet valita SA-kuva-arkistossa olevasta valtavasta kuvamassasta puhuttelevia kuvia aina järkyttävästä pääkallon kaapimiskuvasta karjalaismökin ikkunalle unohtunutta ritsaa esittävään otokseen. […] Myös kuvien värjäys on toteutettu varsin onnistuneesti. Esipuheessa tekijät toteavatkin pyrkineensä värittämään kuvat alkuperäistä kuvaa kunnioittaen.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Elinkeinoluvat ja talouselämän monipuolistuminen 1800-luvun alun Suomessa

1800-luvun ensivuosikymmenet olivat elinkeinotoiminnan monipuolistumisen aikaa Suomessa. […] Väestönkasvun ja yleisen vaurastumisen myötä siirtyminen omavaraisuudesta kulutushyödykkeiden ostamiseen voimistui. Tässä artikkelissa tutkimme talouselämää 1800-luvun alun Suomessa nostamalla tutkimuksen keskiöön eri viranomaistahoilta haetut elinkeinoluvat, niiden hakuprosessit sekä sen, mitä ne kertovat elinkeinotoiminnan monipuolistumisesta ja ajankohdan kulutuskulttuurista.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Suomen maine ja Pariisin häpeä: Kuinka vuoden 1908 näyttely asettui osaksi taiteen suurta kertomusta

Tämä artikkeli keskittyy Suomen taiteen näyttelyyn Pariisin vuoden 1908 Syyssalongissa. Näyttelyä on tarkasteltu aiemmin eri näkökulmista ja monesti osana taiteen ja kulttuurin modernisoitumisen prosessin taidehistoriaa. Teemana on nyt häpeä ja se, miten tuo tunne on käsitteellinen osa Suomen taidetta ja sen historiaa.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

SUOMALAISIA LÄÄKETIETEELLISIÄ INNOVAATIOITA 1800–LUVUN LOPUN PARIISILAISISSA TIEDEYHTEISÖISSÄ: POHJOLAN TIEDEMIEHET PARRASVALOISSA

Suomalaiset lääketieteilijät näyttelivät merkittäviä rooleja pariisilaisissa lääketieteellisissä yhteisöissä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Suomalaisen Jakob Estlanderin kehittelemästä leikkausmenetelmästä tuli yksi 1880-luvun alun tärkeimpiä kirurgisia innovaatioita Ranskassa. Käsittelenkin artikkelissani sitä, miten suomalaiset hyödynsivät tehokkaasti ranskalaisia instituutioita ja henkilökohtaisia ammatillisia verkostojaan edistääkseen innovaatioidensa leviämistä.

2015/2
Monitieteinen historiantutkimus - Historiografia ja tulevaisuus

The Karelian evacuee trail: reenactment and collective identification

This paper argues that the Karelian Evacuee Trail, rather than being a manifestation of ludic identity fragmentation attributed to the postmodern age, in fact performs a socially grounding function. Through numerous articulations with personal memories of the participants, as well as with the most ethically salient aspects of the ethno-national narrative, the Evacuee trail carries a strong moral message and intervenes in the present by promoting allegiance to the Karelian and Finnish ethno-national communities.

2015/2
Monitieteinen historiantutkimus - Historiografia ja tulevaisuus

Arktinen käänne politiikassa ja tutkimuksessa

Suomelle – kuten muillekin arktisille maille – pohjoisen kehittämisen päämotiivi on alusta alkaen ollut taloudellinen hyöty ja myöhemmin, etenkin kylmän sodan aikana, myös turvallisuuspolitiikka. Nykyään, viimeisen arktisen käänteen myötä pohjoinen kulttuuris-historiallisena (eksoottisena) maana, paikkana ja tilana, on saanut ei-materiaalista myönteistä vastakaikua osakseen.

2015/2
Monitieteinen historiantutkimus - Historiografia ja tulevaisuus

Aleksi Mainio: ”Näkymätön sota – Suomi vastavallankumouksellisen terrorismin ja vakoilun tukialueena 1918–1939”. Lectio Praecursoria 20.3.2015

Vuosina 1918-1939 Neuvostoliitossa elettiin äärimmäisen jännittyneessä ilmapiirissä. Sosialistisen maan ja sen kansalaisten suojelemisella voitiin perustella miltei mitä tahansa turvallisuusviranomaisten toimia. Todellisten ja kuvitteellisten ”kansanvihollisten” pysäyttäminen oli myös yksi Stalinin johtamien 1930-luvun puhdistusten liikkeelle paneva voima.

Christian Jokinen: ”Terrorismista ja sen torjunnasta. Suojelupoliisi ja kansainvälinen terrorismi 1958–2004”. Lectio praecursoria 14.2.2015.

Suojelupoliisin reaktiota kansainväliseen terrorismiin on leimannut reaktiivinen varautuminen. Näkemykseni on, että Ratakadulla on osin osattu hahmottaa kansainvälinen terrorismi ilmiönä, mutta samalla sen vaikuttavuutta Suomeen on pyritty rajaamaan omista organisaation lähtökohdista käsin.

Timo R. Stewart: ”Ja sana tuli valtioksi – Suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoria”. Lectio praecursoria 19.5.2015

Vaikuttaa ilmeiseltä, näin väitän, että monet Israelin valtiosta Raamatun ennustusten toteutumisena puhuvat kristityt oikeastaan puhuvat Raamatun luotettavuudesta ja Jumalan toiminnasta maailmassa. Israelin valtio on näin ottanut roolin sekä kristittyjen sisäisessä keskustelussa, oman uskon perustelussa että evankelioinnissa.

Sari Hirvonen: ”Keisarin luostarista marginaaliin. Valamon veljestö ja kansallinen identiteetti 1910−1939. Sosiaalihistoriallinen tutkimus munkkiyhteisöstä ja sen sopeutumisesta”. Lectio praecursoria 7.3.2015

Valamolaisessa luostariyhteisössä törmäsivät veljestön venäläisortodoksinen identiteetti ja Suomen ortodoksisen kirkon luostariyhteisöön kohdistamat sopeutumisvaateet. Törmäyksen tuloksena yhteisö kriisiytyi.