Avainsana-arkisto: Suomi

2019/2
Digitaalinen historiantutkimus

Jäkälän paluu: Jäkälävalistus ja tekstien uudelleenkäyttö historiallisen tutkimusteeman jäsentäjänä

Digitaalisen historiantutkimuksen avulla artikkelissa tutkitaan jäkälän käyttöön liittyvää tekstintoistoa sanomalehdistössä 1860-luvulta vuoteen 1918. Tulosten mukaan valistus jäkälän käytön lisäämiseksi nostettiin tuolloin toistuvasti esiin lehdistössä. Jo 1800-luvun alussa alkanut jäkälävalistus koski vaihtelevasti niin jäkäläleivän kuin jäkälärehun valmistamista. Tutkimuksessa hyödynnettyä tekstin uudelleenkäytön tietokantaa on mahdollista soveltaa monen tutkimusaiheen jäsentämiseen ja makrotason analyysiin.

2019/2
Digitaalinen historiantutkimus

Onko syytä suuttua? Ärtymyksen ilmaisu 1890-luvun yleisönosastoissa

1800-luvun lopun suomalaisten sanomalehtien yleisönosastoissa ilmaistiin usein ärtymystä, aivan kuten nykyäänkin. Yhä useampi säädystä ja asemasta riippumatta saattoi ottaa julkisesti kantaa yhteiskunnan asioihin ja siten rakentaa kaikkia yhteiskuntaluokkia yhdistävää merkitysmaailmaa. Yksilön ärtymyksen tunteen ilmaisu mielipidekirjoituksessa saattoi johtaa kollektiiviseen tunteeseen, nostaa yhteishenkeä ja panna alulle yhteiskunnallisen muutoksen.

2019/2
Digitaalinen historiantutkimus

Tekstien pitkä elämä: Ajassa liikkuvat tekstit suomalaisessa sanomalehdistössä 1771–1920

Artikkeli käsittelee Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland, 1640–1910 (COMHIS) hankkeen osana tehtyä, suomalaisessa sanomalehdistössä tapahtunutta tekstien uudelleenkäyttöä, jota on tutkittu hankkeessa kehitetyn tekstinlouhintamenetelmän avulla. Tarkastelu keskittyy tämän laajemman ilmiön yhteen muotoon, niin sanottuun pitkän aikavälin uudelleenkäyttöön, mikä tarkoittaa saman tekstin kierrättämistä lehdestä toiseen useiden vuosikymmenten tai jopa yli sadan vuoden aikajänteellä. Artikkelissa esitämme, että tämän tekstien pitkän kierrättämisen kautta lehdistö osallistui merkittävällä tavalla kirjallisen kulttuuriperinnön rakentamiseen.

Reetta Eiranen: ”Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä.” LECTIO PRAECURSORIA 14.6.2019.

FM Reetta Eirasen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä” tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 14.6.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Tiina Kinnunen […]

2019/1
Ranskan historia Suomessa 2000-luvulla

Suomalainen Ranskan historian tutkimus nyt ja tulevaisuudessa

Ei ole kovinkaan liioiteltua sanoa, että Euroopan historia on leimallisesti Ranskan historiaa. Tästä huolimatta Ranskan historian tutkimusta tehdään EU-Suomessa melko vähän ja hajanaisesti. Tässä numerossa luodaan katsaus tutkimuksen nykytilaan ja viitoitetaan suuntia uudelle tutkimukselle. Idea Ranskan historian teemanumerosta sai alkunsa Helsingin yliopistolla kesäkuussa 2017 pidetystä Suomen ja Ranskan historialliset suhteet -symposiumista. Artikkelit pohjautuvat symposiumissa pidettyihin esitelmiin. Teemanumeron avulla toivomme lisäävämme sekä historiallisen Ranska-tutkimuksen näkyvyyttä että tutkijoiden verkostoitumista.

Kirjalliset velkasitoumukset 1800-luvun Suomessa

Mikä oli velkakirja? Entä vekseli? Mitä tarkoitettiin tililuotolla? Mistä oli kyse, jos asiakirjassa luki förskrivning tai jos velkakirja juoksi? 1800-luvulla velka oli kuin rakas lapsi: velkasitoumuksilla oli useita nimityksiä. Lisäksi kirjallisia velkasitoumuksia oli useaa lajia, jotka saattoivat ulkoisesti muistuttaa toisiaan. Aikakauden lainaamista ja luotottamista tutkiva kohtaa lähes väistämättä tämän kirjallisten velkasitoumusten moninaisuuden ja osin jopa sekavuuden. Tässä artikkelissa puretaan aiheeseen liittyvää epäselvyyttä luomalla kokonaiskatsaus kirjallisten velkasitoumusten nimityksistä, ominaispiirteistä, merkityksistä ja näiden ajallisesta muutoksesta 1800-luvulla.

Aaro Sahari: ”Valtio ja suurteollisuuden synty: laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918–1954.” Lectio praecursoria 15.12.2018.

FM Aaro Saharin väitöskirja : ”Valtio ja suurteollisuuden synty: laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918–1954” tarkastettiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 15.12.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Jari Eloranta, Helsingin yliopisto, ja […]

Tanssi Suomen ja Viron kulttuurisillalla: Ella Ilbakin vierailut Suomessa 1920- ja 30-luvuilla

Virolainen tanssitaiteilija Ella Ilbak (1895–1997) oli Suomessa usein nähty ja juhlittu esiintyjä (1922, 1930, 1932, 1933 ja 1936). Kansainvälinen näkyvyys oli tärkeää vastaitsenäistyneelle Virolle. Nuoria tieteen ja taiteen opiskelijoita koulutettiin ulkomailla ja valjastettiin viestimään uudesta itsenäisestä valtiosta. Ilbak valittiin uuden tanssin edustajana tulevien atomifyysikoiden ja insinöörien joukkoon. Hänestä tuli Suomessa aikansa ilmiö erityisesti 1930-luvun alkupuolella. Kiinnostus ulottui tunnettuihin kulttuurivaikuttajiin, kuten Olavi Paavolaiseen ja Arvi Kivimaahan, jopa rovasti, kansanedustaja ja lapuanliikkeen voimahahmo Kaarlo R. Kares otti kantaa Ilbakin esiintymiseen. Artikkelissa tarkastellaan esitysten vastaanottoa, esityksistä käytyä julkista keskustelua sekä pohditaan, viestivätkö tekstit ennemminkin tulkitsijoiden omista kulttuurispoliittisista taustoista ja aatemaailmoista sekä poleemisesta suomalaisesta kulttuuri-ilmapiiristä kuin Ilbakin tanssitaiteen sisällöistä.

Riikka Taavetti: Queer Politics of Memory: Undisciplined Sexualities as Glimpses and Fragments in Finnish and Estonian Pasts. Lectio Preacursoria 5.10.2018

VTM, FM Riikka Taavetin väitöskirja Queer Politics of Memory: Undisciplined Sexualities as Glimpses and Fragments in Finnish and Estonian Pasts tarkastettiin Helsingin yliopistossa 5.10.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Tone Hellesund (Bergenin yliopisto) ja kustoksena professori Pauli Kettunen (Helsingin yliopisto).

2018/3
Monipuolista Suomi-kuvaa eilen ja tänään

Kultakauden muotoilu, modernismin idea ja maapropaganda

Suomalaisen muotoilun historian merkkipaaluna pidetään 1950–1960-luvuille sijoitettua ns. kultakautta. Muotoilumenestystä verrataan edelleen näihin kahteen vuosikymmeneen menneisyydessä, vaikka muotoilun maailma on muuttunut esinesuunnittelusta menetelmiin ja kokonaisuuksiin. Vertaamisen keskiössä on mediamenestys: suomalainen muotoilu esiintyi sekä kotimaan että ulkomaiden lehdissä kultakaudella, mutta nykyisin suomalainen muotoilu tulee maailmalla harvoin huomatuksi. Harvoin on tutkittu sitä, miten 1950-luvulla syntynyttä mediahuomiota käytettiin tietoisesti maapropagandan välineenä. Artikkelissa etsitään vastausta siihen, millaisesta tietoisesti rakennetusta kertomuksesta kultakaudessa oli kyse ja miksi sitä toistetaan yhä, vaikka maailma, muotoilu ja mediakenttä ovat aivan toisenlaisia kuin runsas puoli vuosisataa sitten.

2018/3
Monipuolista Suomi-kuvaa eilen ja tänään

Suomen kulttuuri-instituutin perustaminen Pariisiin esimerkkinä suomalaisen kulttuuridiplomatian peruspiirteistä 1979–1991

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien joukkoon kuuluu tällä hetkellä 17 instituuttia, muiden muassa Pariisissa sijaitseva Suomen Ranskan instituutti. Suurin osa instituuteista perustettiin 1990-luvun alussa, jolloin taustalla vaikuttivat sekä Suomen kulttuuridiplomatian tila että bilateraaliset suhteet eri maiden kanssa. Ranskan-instituutin perustaminen oli moniääninen prosessi, jossa oli mukana monia toimijoita, tavoitteita ja toivomuksia. Artikkeli tarkastelee prosessissa mukana olleita toimijoita, heidän argumenttejaan ja menetelmiään sekä lopuksi sitä, kuinka Suomen instituutti Pariisissa on muuttunut ajan myötä. Artikkeli antaa tiiviin kuvauksen Ranskan-instituutin perustamisesta ja käsittelee sitä yhtenä tapauksena ja esimerkkinä suomalaisen kulttuuridiplomatian laajemmassa kontekstissa.

Katariina Parhi: ”Syntyneet poikkeaviksi: Psykopatiadiagnoosin historiasta Suomessa.” Lectio praecursoria 16.6.2018.

Filosofian maisteri Katariina Parhin aate- ja oppihistorian väitöskirja ”Syntyneet poikkeaviksi: Psykopatiadiagnoosin historiasta Suomessa” tarkastettiin 16.6.2018 Oulun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Elizabeth Lunbeck (Harvardin yliopisto) ja kustoksena professori Petteri Pietikäinen (Oulun yliopisto).   Arvoisa kustos, […]

Ravitsevaa ja edullista. Suomen ensimmäiset elintarvikemessut 1926

Elintarvikealan messuhistoria alkaa Suomessa 1920-luvulla ensimmäisen maailmansodan, itsenäistymisen ja elintarvikesäännöstelyn jälkeen. Artikkelissa tuodaan esiin, millaiset Suomen ensimmäiset ravinto- ja nautintoainemessut olivat taustaltaan, tavoitteiltaan ja toteutukseltaan. Erityisesti tarkastellaan, millaisia väestön ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä messujen yhteydessä tuotiin esiin.

2018/1
Ortodoksien 1900-luvun historiaa Suomessa

Ortodoksisuus 1900-luvun Suomessa

Vuoden 2018 ensimmäisen numeron teemana on Ortodoksisuus 1900-luvun Suomessa. Idea ortodoksien ja ortodoksisen kirkon menneisyyttä tarkastelevien tai sitä sivuavien artikkelien teemajulkaisusta syntyi keväällä 2017 järjestetyn Ortodoksisuuden tutkijana II -symposiumin jälkeen.

2018/1
Ortodoksien 1900-luvun historiaa Suomessa

Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan ulkosuhteet arkkipiispa Paavalin luotsaamina 1960-luvulla

Pappismunkki Paavali (Yrjö Olmari 1914-1988) valittiin Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan apulaispiispaksi 1955, ja arkkipiispaksi Hermanin (Aav) jälkeen 1960. Paavali oli erityisen tunnettu liturgisesta uudistuksestaan, johon liittyi eräänlainen paluu bysanttilaiseen perinteeseen, tai […]

2018/1
Ortodoksien 1900-luvun historiaa Suomessa

Keskustelu samaa sukupuolta olevien parisuhteesta Suomen ortodoksisessa kirkossa vuodesta 1990 nykyhetkeen

Suomen ortodoksisessa kirkossa virisi 1990-luvun alussa keskustelu samaa sukupuolta olevien parisuhteista ja laajemminkin homoseksuaalisuudesta. Keskustelussa on noussut esiin sekä perinteiseksi esitetty tuomitseva kanta homoseksuaalisuutta kohtaan että pyrkimys seksuaalivähemmistöjen hyväksymiseen. 2010-luvulle tultaessa Suomen ortodoksinen kirkko on tilanteessa, jossa kirkon johto etsii uudenlaista tapaa jäsentää paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja myös omien jäsentensä paikkaa aiempaa moniarvoisemmassa elämäntodellisuudessa.

2018/1
Ortodoksien 1900-luvun historiaa Suomessa

”Itämaisuutta karsimassa” – Jumalanpalvelusperinteen uudelleenarviointi osana suomalaiskansallisen ortodoksisuuden rakentamista 1880–1930-luvuilla

  Suomen ortodoksisesta kirkosta kehitettiin kansallinen kirkkokunta kansallisen heräämisen ja itsenäistymisen vanavedessä 1880–1930-luvuilla. Kansallistaminen oli monitahoinen prosessi, jossa yksi keskustelun uoma käsitteli jumalanpalvelusta ja sen muutostarpeita suomalaiskansallista henkeä vastaavaksi. Esiin […]

Riina Turunen: ”Velka, vararikko ja tuomio. Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa”. Lectio praecursoria 1.12.2017.

Väitöskirjani on yksi askel eteenpäin yrityksessä tuottaa tutkimustietoa suomalaisesta maksukyvyttömyydestä ja ymmärtää sitä paremmin. Se sai alkunsa kysymyksestä, onko suomalaisten suhde vararikkoon ollut aina yhtä ambivalentti ja kivulias kuin nykyään. Päätin keskittyä tarkastelemaan maksukyvyttömyyttä suomalaisissa kaupungeissa esiteollisen ja teollisen aikakauden murroskaudella 1800-luvulla.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

ESINELÖYTÖJEN KUVASTAMA ARKI 1800-LUVUN MAASEUDUN SÄÄTYLÄISTALOISSA – ESIMERKKINÄ KANGASNIEMEN SUUROLAN KYLÄ

Tässä artikkelissa arvioimme Kangasniemen Suurolasta löytynyttä esineistöä sekä määrän että laadun näkökulmista. Selvitämme myös sitä, kenen tai minkä sosiaalisen ryhmän käytössä esineet ovat olleet ja minkälaisiin laajempiin konteksteihin löydöt voi kytkeä? Mitä ne kertovat muodista, varallisuudesta ja tilan asukkaista, ja minkälaisena 1800-luvun maaseututilan arki näyttäytyy peltolöytöjen valossa?

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Säätyläisnaiset ja käsitöiden materiaalinen kulttuuri 1800-luvun alkupuolella

Käsityöt olivat keskeinen osa säätyläisten tapakulttuuria ja elämäntapaa. Ennen teollistumista kaikki aineellinen valmistettiin käsin, ja kaikki naiset oppivat ompelemaan, kutomaan kangasta ja neulomaan sukkia. 1800-luvulla säätyläisnaiset kirjoittivat käsitöistään, valmistamistaan esineistä, niiden materiaaleista ja käyttäjistä kirjeissään ja päiväkirjoissaan. Käsitöitä kuten merkkausliinoja tai morsiustäkkejä on myös säilynyt museoiden ja yksityiskotien kokoelmissa. Kirjallisten ja kuvallisten lähteiden tutkiminen rinnakkain avaa käsitöiden merkitystä naisten elämässä monipuolisesti.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Imperiella visioner och den koloniala erfarenheten av ryska Alaska i finländsk press 1809-1867

Denna artikel skildrar hur de finländska koloniala erfarenheterna av ryska Amerika uttrycktes i dagspressen från 1809 när Finlands inkorporerades i ryska imperiet till 1867 när Alaska såldes till USA. Artikeln tar sin utgångspunkt i de drömmar och visioner som kolonin i Amerika medförde i Finland, dess inverkan på formandet av en imperiell identitet samt dess relation till det finska nationsbyggnadsprojektet.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Soitinten käyttö kirkkolaulun kehittämisessä 1800-luvun Suomessa

Soitinten yleistyminen 1800-luvulla johti myös kirkon piirissä keskusteluun niiden käytöstä asiantuntijoiden kaoottisena pitämän kirkkolaulun kehittämisessä. Keskustelu siitä, mikä soitin soveltuu parhaiten virsimelodioiden opiskeluun, teki virsikanteleesta suositun eri puolilla Suomea. Urkujen yleistymisen myötä siirryttiin pikkuhiljaa myös säestyksettömästä kirkkolaulusta säestettyyn.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Maallistuneet Madonnat ja 1800-luvun lopun käsityksiä materiaalisuudesta

Vaikka madonnateema on eri aikakausina ja eri taidesuuntausten yhteydessä saanut moninaisia ilmenemismuotoja, muuntui madonnakuva radikaalisti maallisemmaksi juuri 1800-luvun lopun symbolismin yhteydessä, muun muassa Charles Baudelairen lyriikassa ja Munchin taiteessa. Artikkelissa tarkastelen Axel Gallénin ja Edvard Munchin madonna-aiheista avautuvia näkökulmia 1800-luvun lopun käsityksiin materiaalisuudesta.

Helena Lindstén: ”’Olkaa hyvä ja ottakaa. Pankaa sekaan ja kastakaa.’ Kahvinjuonti suomalaisten maaseutukotien arjessa ja juhlassa 1920-luvulta 1960-luvun lopulle”. Lectio praecursoria 29.9.2017.

FM Helena Lindsténin kulttuurihistorian väitöskirja ”’Olkaa hyvä ja ottakaa. Pankaa sekaan ja kastakaa.’ Kahvinjuonti suomalaisten maaseutukotien arjessa ja juhlassa 1920-luvulta 1960-luvun lopulle” tarkastettiin Turun yliopistossa 29.9.2017. Vastaväittäjänä toimi professori Visa Heinonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena […]

Olli Kleemola: Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941–1945. Turku, Sigillum 2016. 335 s.

Nykyään todetaan useimmista sota-ajan ja muistakin aiheista, että ne ovat unohdettuja ja vaiettuja. Olli Kleemolan väitöskirjan aihe, suomalainen ja saksalainen vihollista kuvaava propaganda jatkosodan, tai Saksan tapauksessa Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan aikana 1941-1945 ei itsessään tällainen ole. Sen sijaan Kleemolan käyttämää valokuva-aineistoa on toistaiseksi käytetty pääasiallisena tutkimusaineistona vähän.

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

”Enempää ei Suomi voi tehdä” – Neuvosto-Venäjän pakolaiset vasta itsenäistyneessä maassamme

Vuosina 1917-1922 Neuvosto-Venäjältä pakeni Suomeen noin 30 000-40 000 ihmistä. Tuohon aikaan Suomessa oli enemmän pakolaisia kuin missään muussa pohjoismaassa, eikä vastaavaa määrää pakolaisia saapunut lyhyessä ajassa Suomeen ennen vuotta 2015. Venäjältä Suomeen paenneiden joukossa oli vastavallankumouksellisia, monarkisteja sekä niin kutsuttuja heimopakolaisia eli suomensukuisia inkeriläisiä ja itäkarjalaisia. Venäjän vallankumouksista alkanut kuohunta, vallankumouksia seurannut sisällissota ja nälänhätä olivat tärkeimpiä syitä pakolaisuuteen. Vasta itsenäistyneessä Suomessa ei ollut vakiintuneita käytäntöjä pakolaisten vastaanottamiseen, mutta pienelle valtiolle oli kunnia antaa turvapaikka sitä tarvitseville.

Apua vihollisen riveistä

Vaikka Suomen viime sotien historia on moneen otteeseen julistettu läpitutkituksi ja kuluneeksi aihepiiriksi, ainakin toistaiseksi oivaltavat tutkijat ovat kuitenkin kyenneet löytämään uusia näkökulmia sotiemme historiaan. Suomalaisen sotahistorian ja Venäjän pitkän linjan asiantuntija, tietokirjailija Carl-Fredrik Geust on uudessa teoksessaan tuonut esille aiheen, joka etenkin arkaluontoisuutensa vuoksi lienee pitkään pysynyt tabujen joukossa: Suomen armeijan palvelukseen toisen maailmansodan aikana loikanneet venäläiset.