Avainsana-arkisto: Suomi

Suuren kaupunkipalon varalta…: Palovakuuttaminen yhteisöllisenä käytäntönä eräässä ruotsalaisessa kaupungissa vuosina 1785–1807

Puukaupunkien tulipaloista tunnettuja ovat lähinnä katastrofit, mutta pienempiä tulipaloja sattui Turussakin verraten taajaan vuosina 1785-1807.[lix] Onkin syytä kysyä, millä tavoin kaupungissa sattuneet tulipalot heijastuivat vakuuttamiseen. Sijoittamalla tulipalot kartalle on mahdollista havaita, edistivätkö ne lähialueiden tai palaneiden tonttien vakuuttamista.

Jussi Jalonen: ”Keisarin ja isänmaan puolesta. Venäjän keisarillisen kaartin suomalaiset upseerit ja sotilaat Puolan taistelukentillä vuonna 1831”. Lectio praecursoria 12.4. 2014

FL Jussi Jalosen historian alaan kuuluva väitöskirja “On Behalf of the Emperor, On Behalf of the Fatherland. Finnish Officers and Soldiers of the Russian Imperial Life-Guard on the Battlefields of Poland, 1831”(Keisarin ja isänmaan puolesta. Venäjän keisarillisen kaartin suomalaiset upseerit ja sotilaat Puolan taistelukentillä vuonna 1831) tarkastettiin 12.4.2014 Tampereen yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Nils Villstrand (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Irma Sulkunen.

Alex Snellman: “Suomen aateli: yhteiskunnan huipulta uusiin rooleihin 1809–1939”. Lectio praecursoria 15.2.2014

FM Alex Snellmanin väitöskirja “Suomen aateli: yhteiskunnan huipulta uusiin rooleihin 1809–1939” tarkastettiin 15.2.2014 Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä oli dosentti Raimo Savolainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Markku Kuisma.

2001/4
Hyvinvointivaltio?

Integratiivinen nationalismi – porvarillisen Suomen hyvinvointi-ideologia toisen maailmansodan jälkeen?

1970- ja 1980-luvun suomalainen ja ruotsalainen politiikka eroavat toisistaan mielenkiintoisella tavalla. Öljykriisin jälkeen maiden oikeistot tuntuivat valinneen varsin erilaisen strategian ja ideologian. Ruotsalaisen oikeiston ja työnantajien vastaus öljykriisin jälkeisen ajan talouskysymyksiin oli uusliberalismi ja sen mukaisten käsitysten aktiivinen levittäminen ruotsalaiseen keskusteluun.

Samaan aikaan Suomessa työnantajien ja elinkeinoelämän edustajat valitsivat täysin vastakkaisen strategian ja ideologian. Suomessa ruvettiin puuhaamaan vastahyökkäyksen sijaan konsensusta Elinkeinoelämän Valtuuskunnan johdolla. Vaikka ensimmäiseen konsensushallituksen talouspolitiikkaan liittyivätkin valtiontalouden leikkaukset, kuuluu konsensuspolitiikkaan yleensä hyvinvointivaltion hyväksyminen, eikä sitä vastaan hyökkääminen.

Tätä taustaa vasten suomalainen porvaristo näyttää varsin erikoiselta ilmiöltä 1980-luvun länsimaiseen kehityksen verrattuna. Olen lähtenyt tutkimaan tätä ilmiötä tarkastelemalla suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteitä, erityisesti kommunismin voimakasta kannatusta, ja sen vaikutusta Suomen oikeiston ja työnantajien asenteisiin. Suomessa tarve yhteiskunnan sisäisen integraation lisäämiseen saattaa olla selittävä tekijä konsensuksen syntymiselle 1970-luvulla.

2001/4
Hyvinvointivaltio?

Historian käyttö ja heränneet oikeina suomalaisina. Väitöshaastattelussa Ilkka Huhta

Kirkkohistorioitsija Ilkka Huhta väitteli tohtoriksi historian tarkoitushakuista käyttöä koskevalla tutkimuksella körttiläisyyden julkisuuskuvan muutoksista. Tässä haastattelussa tuore tohtori Huhta kertoo, millaiseksi ”oikea Suomenkansa” määriteltiin 1900-luvun alussa.

2001/4
Hyvinvointivaltio?

Taidemarkkinoiden buumit ja kuplat. Väitöskirjahaastattelussa Pauliina Laitinen-Laiho

Syyskuun 8. päivänä 2001 tarkastettiin Turun yliopistossa kulttuurihistorian väitöskirja, Pauliina Laitinen-Laihon Kotimaiset taidemarkkinat 1980- ja 1990-luvuilla. FT Pauliina Laitinen-Laiho (s. 1970) on opiskellut kulttuuri- ja taidehistoriaa, klassista arkeologiaa, valtio-oppia ja museologiaa. Tutkimustyönsä lisäksi hän on työskennellyt galleriassa ja museossa sekä opettanut ja toimittanut taidemarkkinoihin ja taiteeseen liittyviä juttuja lehtiin, YLE:lle sekä internetiin.