Avainsana-arkisto: talonpojat

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Kruunu talonpoikien turvana – Kruununmakasiineista annetut avustukset talonpojille Suomessa 1700-luvun alkupuolella

Suomessa koettiin 1700-luvun alkupuolella useita vakavia katoja, jotka edellyttivät kruunun organisoimia avustustoimia. Viljan jakaminen sitä tarvitseville toteutettiin kruununmakasiinien kautta. Artikkelissa selvitetään, miten paljon viljaa lainattiin makasiineista, mistä vilja oli peräisin ja miten takaisinmaksu toteutui. Tutkimuksessa osoitetaan, että viljan lainaus oli oleellinen osa kruununmakasiinien toimintaa ja että viime kädessä kruunu oli talonpoikien turvana katovuosina.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Kruunu, talonpojat ja maanomistus – Paikallisia kamppailuja liikamaista

Tarkastelen artikkelissani isojakoon liittynyttä liikamaiden erottamista kolmen esimerkkikylän avulla. Liikamaiden erottamisesta käytiin ankariakin kiistoja paikallisten talollisten sekä kruunun ja kruunun virkamiesten välillä. Artikkelini valottaa näitä paikallisia kiistoja sekä liikamaiden erottamista osana kruunun politiikkaa, jossa määriteltiin omistusoikeuksia ja verotusta

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Elis-isäntä ja valistuneen talonpojan ideaali

Varsinaissuomalaisen maanviljelijän Elis Kesälän toimet 1890-luvulta sotavuosiin vastaavat yllättävän hyvin ”pohjoismaisen valistuneen talonpojan” myyttiä, joka siis on myös todellisuutta. Kesälä-muistot ja kirjallinen jäämistö kuvaavat yksilötasolla samoja ilmiöitä, joita The cultural construction of Norden -artikkelikokoelma (1997) tutkaili taustoittaessaan Pohjoismaiden kansallisia identiteettejä.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

Hämäläistalonpojat ja isojako 1760-luvulla

Uudemmassa suomalaisessa ja ruotsalaisessa tutkimuksessa on korostettu talonpoikien myönteistä suhtautumista isojakoon, 1700-luvun puolivälissä käynnistyneeseen maanjako-olojen uudistukseen. Hämeessä yhteisnautinnan purkamista kuitenkin myös vastustettiin, ja vastarinta sai jopa järjestäytyneitä muotoja. Artikkelissa pohditaan, mistä kielteiset reaktiot johtuivat ja miksi ne keskittyivät juuri hämäläispitäjiin.