Avainsana-arkisto: utopia

2017/2
Utopia

Utopiat ennen ja nyt

Nykyään utopiat ja dystopiat, etenkin kulttuurin tuotteina, ovat osa ihmisen pyrkimystä paitsi nähdä ja ennakoida tulevia aikoja, myös varautua ja valmistautua yhä nopeammiksi koettuihin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Utopiat esittävät vaihtoehtoja ja antavat toivoa, kun taas dystopiat tekevät meidät kriittisiksi ja varovaisiksi.

2017/2
Utopia

Musiikkityöläisten elektroninen puutarha: Kraftwerk-yhtyeen Kling Klang -studio myöhäismodernina utopiana

Yksi tärkeimmistä asioista, jotka kytkevät Kraftwerkin utopioiden ja futuristisen ajattelun historiaan on yhtyeen 1970-luvun puolivälistä lähtien ilmaisema käsitys itsestään ihmisen ja tekniikan symbioottisena kokonaisuutena, jota myös yhtyeen musiikki, ulkoasu, esiintymiset ja haastattelut korostivat. Kraftwerkin tapauksessa metaforat, mielikuvat ja kertomukset ihmiskoneista ja elektronisesta puutarhasta eivät tarkoittaneet pelkästään medialle ja faneille markkinoitua julkista imagoa, sillä yhtye kehitti 1970-luvun puolivälistä alkaen ihmisen ja elektronisten soittimien käyttöliittymiä, elektronisia soittimia ja studiotekniikkaa, saaden muutamille keksinnöilleen myös patentteja Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

2017/2
Utopia

“Los Angeles November, 2019” – Kuviteltu tulevaisuus, transhumanismi ja Blade Runner -elokuvan dystopia

Blade Runner valmistui 35 vuotta sitten. Nyt elämme elokuvan aikajanalla: replikantti Roy Batty aktivoitiin elokuvassa esiintyvän tiedon mukaan 8.1.2016. Teknologisesti ylevä elokuvan avauskohtaus Los Angelesin keskustan yllä, lentävine autoineen, tummanpuhuvine pilvenpiirtäjineen ja kaasuräjähdyksineen, on enää hiukan yli kahden vuoden päässä.

2017/2
Utopia

Dialektinen utopia. Asger Jornin taide ja Ernst Blochin utopia-ajattelu

Molemmat ajattelijat (Asger Jorn ja Ernst Bloch) katsovat utooppisuuden olevan prosessimaista ja osallistuvaa toimintaa yhteiskunnassa. He edistivät yksilön asemaa yhteiskunnassa. Tietoisina utopian toteutumisen mahdottomuudesta he korostivat luovan potentiaalin tason utooppista ulottuvuutta esimerkiksi unelmissa ja taiteen tekemisessä sekä estetiikassa. Taide tarvitsee unelmia toimiakseen.

2017/2
Utopia

Hyvää ja kaunista. Poliittisen taidepuheen utopistiset piirteet, hyvä ja parantava taide

Tiede ja taide ovat mielestämme itsessään arvokkaita asioita, jotka tekevät maailmasta paremman. Tämä ei kuitenkaan sulje pois ajatusta, että tiede ja taide myös parantavat maailmaa perinteisemmässä ja konkreettisessa mielessä, kuten vähentämällä kärsimystä ja vaikuttamalla positiivisesti niin sosiaalisesti, henkisesti kuin taloudellisestikin. Taide ja tiede eivät meille kuitenkaan ole koskaan vain välineitä, vaan kuuluvat sivistyneeseen maailmaan itsessään arvokkaina – maailmaan, jossa tutkimustieto on osa yhteiskunnallista keskustelua ja jossa taide ja kulttuuri kyseenalaistavat vallitsevia totuuksia.

2017/2
Utopia

Christianopolis – Varhaisluterilaisuuden ajan unohdettu tieteen ja uskon utopia

Artikkeli osoittaa varhaisluterilaisuuden olleen tiedemyönteinen, mutta samalla sen, että tieteiden taustalla olevat perusteet olivat teologisia. Christianopoliksen tiedekäsitys heijastaa – Francis Baconin ideaalin mukaan – metodologista pluralismia, jossa kaikki tiedonalat elävät demokraattisesti rinnan, ihmisen käyttäessä niissä kaikissa hänelle suotuja lahjoja ja kykyjä.

2015/1
Vasemmistolaista historiaa kartoittamassa

Utopia romahtaa

Graniittimiehessä kirjallisuus ja historia ovat yhtä suurta, kielellisesti kauniisti virtaavaa kertomusta, joissa yksilön elämä saa merkityksensä sekä ainutlaatuisena kokemuksena että osana suurempaa kokonaisuutta ja joka tuo esiin ideologioiden voiman sekä ihmisten kyvyn sopeutua vaikeisiinkin olosuhteisiin.