Avainsana-arkisto: valokuvat

2018/4
Kuva historiantutkimuksessa

Erään mutkikkaan suhteen anatomia – Valokuvat ja historiantutkimus

Tässä numerossa eri aloilta ja yliopistoista tulevat suomalaistutkijat esittelevät kuva-aineistoihin perustuvaa tutkimustaan. Lähteenä käytetään monenlaisia valokuvia, ja kuville esitetään monenlaisia kysymyksiä. Artikkeleita yhdistää aito kiinnostus kuvan arvoon lähdeaineistona, ja artikkelit osoittavatkin, miten eri tavoin kuva-aineistoa voi käyttää lähteenä ja miten monenlaisiin kysymyksiin siitä voi saada vastauksen. Kaikkia artikkeleita yhdistää myös ymmärrys siitä, että kuva-aineiston käyttöä lähteenä ei pidä tarkastella vastakkainasetteluna tai joko-tai -asetelmana: kuva-aineisto on lähteenä parhaimmillaan, kun sitä käytetään rinnan muiden aineistoryhmien kanssa.

2018/4
Kuva historiantutkimuksessa

LAPPI JA KANSALLINEN MAISEMAKUVASTO FINLAND I BILDER (1896) -TEOKSESSA

Artikkelissa analysoidaan jatkuvuutta ja muutosta Lapin kuvaamisen tavoissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Samalla tarkastellaan Lapin asemaa kansallisessa maisemakuvastossa ja sen muuttumista saamelaisten maasta suomalaisten erämaaksi. Tutkimusaiheeseen pureudutaan kontekstoimalla vuonna 1896 julkaistun I. K. Inhan toimittaman Finland i bilder – Suomi kuvissa -teoksen kuusi Lappia esittävää kuvaa. Teos oli ensimmäinen, joka esitteli suomalaisia maisemia laajasti valokuvin.

2018/4
Kuva historiantutkimuksessa

VALOKUVAT TEHDASYHTEISÖTUTKIMUKSESSA

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Tai jättävät kertomatta tai kertovat jotakin ihan muuta kuin oletetaan. Muistitietotutkimuksessa valokuvat ennen kaikkea auttavat kysymään ja vastaamaan. Valokuvat haastavat niin tutkijaa kuin haastateltavaakin. Kuvat antavat vastauksia, mutta herättävät myös kysymyksiä, jotka muuten jäisivät helposti kysymättä. Valokuvat Forssan tekstiiliteollisuudesta kertovat tehdasyhteisön ihmisten moninaisesta arjesta. Naisista, miehistä ja lapsista. Työstä, asumisesta ja vapaa-ajasta.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Daguerreobase-tietokanta tutkimuksen työvälineenä

Daguerreotypia oli ensimmäinen kaupallisesti menestynyt valokuvausmenetelmä. Se julkistettiin Ranskan tiedeakatemiassa vuonna 1839, ja on nimetty keksijänsä, Louis Jacques Mandé Daguerren mukaan. Daguerreobase-tietokanta on kaikille avoin monikielinen, ja yhä kasvava tietokanta. Sen tavoitteena on kerätä yhteen tiedot ja kuvat eurooppalaisista daguerreotyypeistä, jotka ovat hajallaan eri maiden yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa sekä daguerreotyyppeihin liittyvää kirjallisuutta.

Anonyymi vaan ei arvoton? Raportti Eine Fotografie – Über die Transdisziplinären Möglichkeiten der Bildforschung -konferenssista Berliinissä 27.–29.10.2016

Konferenssi Eine Fotografie – Über die transdisziplinären Möglichkeiten der Bildforschung osoitti, että anonyymien, kontekstittomien valokuvien haaste ei ole pieni: mitä erilaisimpien teemojen parissa työskentelevät, valokuvista kiinnostuneet historioitsijat ja museoalan ammattilaiset ovat törmänneet siihen kaikkien teemojen ja aikakausien kuvien yhteydessä. Kokoontuminen tarjosi kuitenkin myös toivonpilkahduksia: uudet digitaaliset menetelmät tulevat lähivuosina helpottamaan työskentelyä kontekstittomien kuvien parissa, ja jo nyt konferenssin osanottajat tarjosivat lukuisia mielenkiintoisia lähestymistapoja tähän mennessä hyödyttömänä pidettyyn aineistoon.

2015/4
Sodan todellisuus I

Kamerat sodissa, sodat valkokankaalla

”Sodan todellisuus” -kaksoisnumeron ensimmäisessä osassa analyysin kohteina ovat valokuvat ja elokuvat. Edellisten kautta avautuu tuoreita ja hätkähdyttäviä näkökulmia niin tapahtuma-ajankohdan pientenkin yksityiskohtien tallentamiseen kuin suoranaiseen propagandaan, kun taas jälkimmäiset kertovat siitä, miten varsinkin kipeisiin aiheisiin tarttuminen saattaa viedä useita vuosikymmeniä.

2015/4
Sodan todellisuus I

Talvisota – valkoisten lumipukujen muuttumaton kuvakertomus?

Tarkastelen tässä artikkelissa sitä, minkälainen ”kuvakertomus” erääksi Suomen historian avaintapahtumista mielletystä talvisodasta eri kuvateoksissa on aikojen saatossa muotoutunut, ja minkälaisia muutoksia tässä kertomuksessa on tapahtunut. Artikkelini lopussa tarkastelen kysymystä siitä, minkälainen ”kuvakertomus” talvisodasta tulisi muodostaa nyt tekeillä olevan muistomerkin yhteyteen.

2015/4
Sodan todellisuus I

Tuntemattomien sotilaiden albumi – Kurkistus kuvatun ja kuvaajan ajatteluun

Olli Kleemola, Aake Kinnunen ja Virpi Kivioja sijoittavat suomalaisten sotilaiden ottamat kuvat laajempaan kontekstiin. Kirjoittajat avaavat näkökulmia kuvien ja kameroiden taakse kätkeytyviin tarinoihin, tunteisiin, ajatuksiin ja motiiveihin. Helppolukuista mutta sisällöltään painavaa tietokirjaa voi suositella kaikille, jotka haluavat tietää enemmän sota-ajan valokuvista, niin kuvaajista kuin kuvatuista.

2015/4
Sodan todellisuus I

Värikäs kuva jatkosodasta

Eteen avautuu kuvatoimitukseltaan tasokas teos. Tekijät ovat osanneet valita SA-kuva-arkistossa olevasta valtavasta kuvamassasta puhuttelevia kuvia aina järkyttävästä pääkallon kaapimiskuvasta karjalaismökin ikkunalle unohtunutta ritsaa esittävään otokseen. […] Myös kuvien värjäys on toteutettu varsin onnistuneesti. Esipuheessa tekijät toteavatkin pyrkineensä värittämään kuvat alkuperäistä kuvaa kunnioittaen.