Avainsana-arkisto: Venäjä

2019/4
Tieto liikkeessä pitkällä 1800-luvulla

Santarmiyhteyksien stigmatisoimat: ilmiantajat venäläisen virkavallan avustajina Suomen suuriruhtinaskunnassa 1899-1917

Tarkastelen tässä artikkelissa ilmiantamista sosiaalisena käytäntönä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1899-1917. Kohdistan huomion ilmiantajiksi ryhtyneiden kansalaisten vuorovaikutukseen venäläisen virkavallan kanssa sekä tämän vuorovaikutuksen herättämiin reaktioihin julkisuudessa ja yleisemmin yhteiskunnassa. Esitän, että venäläisviranomaiset ja etenkin santarmihallinto osoittivat huomattavaa vastaanottavaisuutta suomalaisten tekemille ilmiannoille Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernöörikaudesta lähtien. Santarmit käyttivät ilmiantoja tukemaan tiettyihin kansalaisiin kohdistuvia epäilyksiään ja varsinkin 1910-luvulla myös rekrytoivat ilmiantajia rahapalkkioin vakituisempiin palvelussuhteisiin.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Inkeriläinen vähemmistö venäläisen kunnallispolitiikan kohteena: suurvalta-ajattelua 1800-luvun lopussa

Artikkeli keskittyy venäläisten kuntien suurvalta-ajatteluun Suomen lähialueella, Inkerissä suomalaisen väestön seuduilla. Tätä aatteellista kehitystä seurataan venäläisen virallisen ideologian synnyn ja kehityksen yhteydessä. Artikkelissa tutkitaan venäläistä kunnallistoimintaa 1800-luvun lopussa Pietarin kihlakunnassa kansallispolitiikan näkökulmasta.

2015/2
Monitieteinen historiantutkimus - Historiografia ja tulevaisuus

Aleksi Mainio: ”Näkymätön sota – Suomi vastavallankumouksellisen terrorismin ja vakoilun tukialueena 1918–1939”. Lectio Praecursoria 20.3.2015

Vuosina 1918-1939 Neuvostoliitossa elettiin äärimmäisen jännittyneessä ilmapiirissä. Sosialistisen maan ja sen kansalaisten suojelemisella voitiin perustella miltei mitä tahansa turvallisuusviranomaisten toimia. Todellisten ja kuvitteellisten ”kansanvihollisten” pysäyttäminen oli myös yksi Stalinin johtamien 1930-luvun puhdistusten liikkeelle paneva voima.

Jussi Jalonen: ”Keisarin ja isänmaan puolesta. Venäjän keisarillisen kaartin suomalaiset upseerit ja sotilaat Puolan taistelukentillä vuonna 1831”. Lectio praecursoria 12.4. 2014

FL Jussi Jalosen historian alaan kuuluva väitöskirja “On Behalf of the Emperor, On Behalf of the Fatherland. Finnish Officers and Soldiers of the Russian Imperial Life-Guard on the Battlefields of Poland, 1831”(Keisarin ja isänmaan puolesta. Venäjän keisarillisen kaartin suomalaiset upseerit ja sotilaat Puolan taistelukentillä vuonna 1831) tarkastettiin 12.4.2014 Tampereen yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Nils Villstrand (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Irma Sulkunen.

2002/1
Kirjeiden historiaa

Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton väliset kauppapoliittiset suhteet 1944–1962, osa 2

1. Neuvostoliiton Suomen-talousstrategia Huolimatta osoittamastaan kiinnostuksesta NL:n markkinoihin Suomi suostui vuonna 1940 kauppasopimuksen solmimiseen Moskovan sanelemilla ehdoilla nimenomaan poliittisen painostuksen takia. Toisaalta Suomen ja NL:n välisten suhteiden kehitys sotienvälisenä aikana […]