Artikkelit

2019/3
Historiallinen elokuva

Julie Taymorin Frida (2002) ja elämäkertaelokuvan konventiot

Tässä esseessä pohdin elämäkertaelokuvien konventioita ja sitä, miten niitä on käytetty Julie Taymorin Frida -elämäkertaelokuvassa. Minua kiinnostaa erityisesti se, miten konventiot ilmenevät suhteessa Kahlon taiteilijuuteen, sukupuoleen ja siihen, miten hänet näytetään. Tarkastelen myös sitä, millainen narratiivi Kahlon elämästä on elokuvassa muodostettu ja miten se vertautuu siihen, miten naisia elämäkertaelokuvissa on perinteisesti käsitelty.

2019/3
Historiallinen elokuva

Me ja muut – kahden maailman eroavaisuuksien ilmaisu musiikin keinoin The Wicker Man (1973) -elokuvassa

Tässä artikkelissa paneudun The Wicker Man (Britannia 1973) -elokuvaan sekä sen scoreen, ja erittelen niiden luomia merkityksiä. Ennen kaikkea voidaan kysyä, miten musiikki luo elokuvan tunnelman ja minkälaisia viestejä se pyrkii välittämään katsojalleen. Elokuva voidaan lokeroida kauhuelokuvaksi, mutta scoren sisällöstä johtuen se voidaan myös määritellä musikaaliksi.

2019/3
Historiallinen elokuva

TO “BOLDLY” GO WHERE NO WOMAN HAS GONE BEFORE – Naiset auktoriteettiasemassa Star Trek Original Series-sarjassa

Tässä artikkelissa keskityn ensimmäiseen ja alkuperäiseen 1960-luvun Star Trek -sarjaan. Vaikka sarja oli monella tavalla rohkea ja uutta luova, on se myös selkeästi nimenomaan 60-luvun mediatuote. Tämä näkyy erityisesti sarjan naishahmoissa, jotka monin tavoin esitettiin hyvinkin perinteisesti.

2019/3
Historiallinen elokuva

Maskuliinisuuden audiovisuaalinen representaatio elokuvan Lainsuojaton (1976) alkuperäismusiikissa

Tässä artikkelissa tarkastelen maskuliinisuuden representaatiota elokuvassa Lainsuojaton Josey Wales. Kiinnitän kontekstuaalisessa lähiluvussa huomiota erilaisiin musiikillisiin merkkeihin, joiden avulla ilmennetään maskuliinisuutta. Käytän tapausesimerkkinä elokuvan alkutekstijaksoa, joka kuvaa päähenkilö Walesin vaiheita Amerikan sisällissodassa. Alkutekstijaksossa keskiössä ovat Jerry Fieldingin alkuperäismusiikin militaariaiheet, jotka yhdistetään stereotyyppisesti maskuliinisuuteen.

2019/3
Historiallinen elokuva

”At the beginning of time the clock struck one”: Aika ja sen merkitys elokuvassa The Railway Man (2013)

The Railway Man sekä elokuvana että kirjana tuntuu korostavan aikaa ja sen merkitystä traumatisoivan kokemuksen kannalta. Esimerkiksi aika ja sen kadottaminen tulevat hyvin esiin Lomaxin kirjassa: ”Almost the first decree they [the Japanese] made was to remove the sense of time by which we lived [ – – ].” Tarkastelen siis sitä, miten aika näyttäytyy elokuvassa ja millainen sen merkitys on.

2019/3
Historiallinen elokuva

Terrorismia vai vapaussotaa? La Battaglia di Algeri -elokuva imperialismin kuvauksen merkkiteoksena

Imperialismi ja kolonialismi on elokuvahistoriassa paljon kuvattu aihe, mutta millä tavoin sitä esitetään? Tässä artikkelissa tutkitaan Gillo Pontecorvon La Battaglia di Algeri (1966) -elokuvaa. Näkökulmana on elokuvan sisäinen ja ulkoinen maailma, sekä niiden suhde. La Battaglia di Algeri on tyyppiesimerkki historiallisen elokuvan mahdollisuuksista ja voimasta. Se todistaa, kuinka monikäyttöinen työkalu elokuvan ja historian suhde voi olla historioitsijalle.

2019/3
Historiallinen elokuva

JFK: The Murder Conspiracy of All Times – or Oliver Stone’s Fixation?

The aim of this article is to analyse JFK in light of what it has to say about the alleged conspiracy and some of the possible motives behind the assassination. Because the film is absolutely massive and full of minuscule facts, factoids and fiction, I have concentrated on some key or otherwise interesting scenes and their relation to the much debated narratives of the real events – in the motorcade and beyond.

2019/1
Ranskan historia Suomessa 2000-luvulla

Pariisi: kävelyllä maailman pääkaupungissa

Pariisi on kaikissa kaupunkitutkimukseen liittyvissä kyselyissä nostettu maailman ykköspääkaupungiksi. Kaikki alkaa tarinasta, kaupungin pitkästä historiasta. Pariisi oli kertomus jo keskiajalla. Pariisiin liittyy moderni tapamme katsoa suurkaupunkia. Pariisi ei ole vain ranskalaisten pääkaupunki. Se on yhteistä ja kollektiivista kulttuuriperintöä, johon liittyy aikakaudesta toiseen siirtyvä tunne eurooppalaisen kaupungin erityisyydestä.

2019/1
Ranskan historia Suomessa 2000-luvulla

Ninon de Lenclos: kurtisaanin kunniallinen kauneus

Pariisi on vielä tänäkin päivänä synonyymi muodille. Tämä juontaa juurensa Ranskan suurelle vuosisadalle, 1600-luvulle, jolloin Pariisi kehittyi eurooppalaisen muodin keskukseksi ja matkailijat ihastelivat erityisesti pariisittarien tyylikkyyttä. Yläluokalle muodikkuus ja viimeistelty ulkoasu olivat myös keinoja erottautua muista sosiaaliluokista. Kurtisaani Ninon de Lenclos’lle, joka onnistui tekemään huikean nousun sosiaalisilla tikkailla, muodikas olemus oli myös mahdollisuus sitoa itsensä yhä vahvemmin osaksi pariisilaista eliittiä. Muodikkuus, vaatteet, asusteet ja viimeistelty ulkoinen olemus kertoivatkin identiteetistä, arvoista ja statuksesta – eikä niiden merkitystä tule väheksyä tänäkään päivänä.

2019/1
Ranskan historia Suomessa 2000-luvulla

Jean-Jacques FOL (1930–1988), historien et traducteur : un passeur culturel entre la France et le Nord

Tässä lyhyessä tekstissä Strasbourgin yliopiston nykyhistorian professori Maurice Carrez muistelee väitöskirjansa ohjaajaa Jean-Jacques Folia. Fol syntyi 19. kesäkuuta 1930 Clamecyssä ja kuoli joulukuussa 1988 – sattumalta samassa kuussa kuin toinen ranskalainen Suomi-ystävä ja -tuntija, professori Aurélien Sauvaegot. Fol oli pitkäaikainen kommunisti, johon ranskalaisten kommunistien osallistuminen vastarintaan natseja vastaan teki suuren vaikutuksen.

2018/4
Kuva historiantutkimuksessa

VALOKUVAT TEHDASYHTEISÖTUTKIMUKSESSA

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Tai jättävät kertomatta tai kertovat jotakin ihan muuta kuin oletetaan. Muistitietotutkimuksessa valokuvat ennen kaikkea auttavat kysymään ja vastaamaan. Valokuvat haastavat niin tutkijaa kuin haastateltavaakin. Kuvat antavat vastauksia, mutta herättävät myös kysymyksiä, jotka muuten jäisivät helposti kysymättä. Valokuvat Forssan tekstiiliteollisuudesta kertovat tehdasyhteisön ihmisten moninaisesta arjesta. Naisista, miehistä ja lapsista. Työstä, asumisesta ja vapaa-ajasta.

2018/2
Satavuotias Suomi katsoi peiliin

Kansalliset myytit katoavana historiakulttuurina

Kansakunnan rakentamisen kaudella historiankirjoittajat sepittivät menneisyydestä myyttejä, jotka perustivat suomalaisten omakuvan. Kun kansallisuusaate toisessa maailmansodassa menetti asemansa, koitti myyttien purkamisen aika. Koulukirjat, jotka olivat olleet myyttien päävälittäjä, luopuivat tutkimustiedon ja historiapolitiikan tukemina osasta myyttejä. Osa myyttejä jäi kuitenkin elämään historianopetuksessa ja muussa historiakulttuurissa. Kirjoittaja tarkastelee myyttejä historian etiikan ja tietoteorian valossa.

Ravitsevaa ja edullista. Suomen ensimmäiset elintarvikemessut 1926

Elintarvikealan messuhistoria alkaa Suomessa 1920-luvulla ensimmäisen maailmansodan, itsenäistymisen ja elintarvikesäännöstelyn jälkeen. Artikkelissa tuodaan esiin, millaiset Suomen ensimmäiset ravinto- ja nautintoainemessut olivat taustaltaan, tavoitteiltaan ja toteutukseltaan. Erityisesti tarkastellaan, millaisia väestön ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä messujen yhteydessä tuotiin esiin.

”Mitä erikoisin poliittinen koe”: Edward A. Freeman ja tulkinta Suomen autonomiasta 1890-luvun alun Britanniassa

Kiinnostus Suomea kohtaan oli varsin vähäistä 1890-luvun alun Britanniassa. Oxfordin yliopiston historian professori ja näkyvä yhteiskunnallinen keskustelija Edward A. Freeman oli kuitenkin sitä mieltä, että Suomen tilanne vaati brittien huomion ja hän julkaisi keväällä 1892 laajan katsauksen Suomen poliittisen järjestelmän kehityksestä ja nykytilasta. Tarkastelen tässä artikkelissa syitä Freemanin Suomea kohtaan osoittaman kiinnostuksen taustalla sekä sitä, miten hän linkitti Suomen autonomian osaksi ajankohtaista Home Rule -keskustelua Britanniassa.

Antti Tuurin sisällissotaromaanit

Sisällissodasta on kaksituhattaluvulla kirjoitettu runsaasti kaunokirjallisuutta. Antti Tuuri tarkastelee aihetta viidessä teoksessaan; osassa valkoisten, osassa punaisten näkökulmasta. Yhteistä teoksille on liikkuminen sodan katvealueilla: ajassa ennen sodan puhkeamista, ase- ja viljajunien matkassa, venäläisten sotilaiden internointileirillä ja Tampereen taistelujen groteskien ruumiskasojen joukossa.

2018/1
Ortodoksien 1900-luvun historiaa Suomessa

Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan ulkosuhteet arkkipiispa Paavalin luotsaamina 1960-luvulla

Pappismunkki Paavali (Yrjö Olmari 1914-1988) valittiin Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan apulaispiispaksi 1955, ja arkkipiispaksi Hermanin (Aav) jälkeen 1960. Paavali oli erityisen tunnettu liturgisesta uudistuksestaan, johon liittyi eräänlainen paluu bysanttilaiseen perinteeseen, tai […]

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

DIGITAALISEN KIRJEEN KATOAVA AINEELLISUUS?

Tässä artikkelissa käsittelemme kirjeiden materiaalisuutta ja sen merkitystä 1800-luvun todellisuudessa. Nostamme esiin parhaillaan digitaalisena editiona ilmestyvän Elias Lönnrotin kirjeenvaihdon, 1800-luvun keskeisen suomalaisen kirjeverkoston, ja kerromme haasteista ja ratkaisuista, joita paperisen kirjeen digitaaliseen julkaisemiseen on liittynyt. Lopuksi pohdimme digitaalisen kirjeen käyttöä tutkijan työn kannalta: mitä merkitsee aineellisuuden katoaminen?

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Daguerreobase-tietokanta tutkimuksen työvälineenä

Daguerreotypia oli ensimmäinen kaupallisesti menestynyt valokuvausmenetelmä. Se julkistettiin Ranskan tiedeakatemiassa vuonna 1839, ja on nimetty keksijänsä, Louis Jacques Mandé Daguerren mukaan. Daguerreobase-tietokanta on kaikille avoin monikielinen, ja yhä kasvava tietokanta. Sen tavoitteena on kerätä yhteen tiedot ja kuvat eurooppalaisista daguerreotyypeistä, jotka ovat hajallaan eri maiden yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa sekä daguerreotyyppeihin liittyvää kirjallisuutta.

Historia poliittisen maailmankatsomuksen palveluksessa: Tianxia-teoria ja kiinalainen poliittinen kosmologia

Kiina vahvistuu sekä taloudellisesti että poliittisesti, mutta pyrkii enenevissä määrin vaikuttamaan myös maailman ideologiseen ilmapiiriin. Kiinalaiset maailmanpolitiikan tutkijat pohtivat nyt voisiko Kiinan historiasta löytyä aineksia uudenlaiseen maailmanpoliittiseen teoriaan, joka vastaisi […]

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

Soturimyytti muutoksessa: Afgaanit ja Afganistan brittiläisessä sanomalehdistössä 1800-luvun alkupuolella

Tutkimukseni keskiössä on kysymys siitä, miten brittiläiset sanomalehdet kuvasivat afgaaneja ja heidän maataan, sekä miten brittien tavat kuvata näitä muuttuivat ensimmäisen afgaanisodan myötä. olen tutkimustani varten perehtynyt The Observerin ja The Manchester Guardianin afgaaneja tai Afganistania käsitteleviin artikkeleihin 1800-luvun alusta ensimmäisen afgaanisodan päättymiseen.

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

Kuningatar Viktoria ja prinssi Albert modernisaation vedenjakajalla

Brittein saarten 1800-luvun historiaa henkilötasolle tuotaessa etenkin kaksi hahmoa on totuttu nostamaan muiden yläpuolelle: kuningatar Viktoria (1819-1901) ja hänen prinssipuolisonsa Albert (1819-1861). Muutaman etäisen ja epäsuositunkin hallitsijan jälkeen brittimonarkian suosio vakiintui heidän aikanaan, millä oli osaltaan suuri merkitys usealle mantereelle levittäytynyttä imperiumia luotaessa. Tarkastelen artikkelissani, millä tavoilla Viktorian ja Albertin henkilökohtainen suhtautuminen ja panos näkyvät brittiläisen yhteiskunnan modernisaatiokehityksessä, mutta samalla tuon esille myös asioita, joissa konservatiivisuus on vaikuttanut heidän ajatteluunsa.

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

”Enempää ei Suomi voi tehdä” – Neuvosto-Venäjän pakolaiset vasta itsenäistyneessä maassamme

Vuosina 1917-1922 Neuvosto-Venäjältä pakeni Suomeen noin 30 000-40 000 ihmistä. Tuohon aikaan Suomessa oli enemmän pakolaisia kuin missään muussa pohjoismaassa, eikä vastaavaa määrää pakolaisia saapunut lyhyessä ajassa Suomeen ennen vuotta 2015. Venäjältä Suomeen paenneiden joukossa oli vastavallankumouksellisia, monarkisteja sekä niin kutsuttuja heimopakolaisia eli suomensukuisia inkeriläisiä ja itäkarjalaisia. Venäjän vallankumouksista alkanut kuohunta, vallankumouksia seurannut sisällissota ja nälänhätä olivat tärkeimpiä syitä pakolaisuuteen. Vasta itsenäistyneessä Suomessa ei ollut vakiintuneita käytäntöjä pakolaisten vastaanottamiseen, mutta pienelle valtiolle oli kunnia antaa turvapaikka sitä tarvitseville.

Vikatikki. Yritys tehdä August Ahlqvistista suomalainen suurmies

Ahlqvist-juhlinta, täysin riippumatta hänen tosiasiallisista luonteenpiirteistään tai saavutuksistaan, palveli kansallisia tarkoitusperiä, herätti ja edisti suomenkielisten kamppailua kielellisestä hegemoniasta yliopistossa ja mobilisoi opiskelijoita. Yliopistomiehen kunniaksi järjestetyt juhlallisuudet palvelivat myös Suomen yliopiston merkityksen korostamista kuvatessaan millaisia merkittäviä kansalaisia oli yliopiston palveluksessa.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Nils Nordenskiöld, suomalaisen mineralogian uranuurtaja ja eurooppalainen tiedemies

Käsittelen artikkelissani valtioneuvos Nils Gustaf Nordenskiöldin merkitystä Suomen tieteenhistorian kentässä etenkin mineralogian ja vuoritieteen näkökulmasta katsottuna sekä esittelen hänen eurooppalaisia tutkijayhteyksiään. Jo omana aikanaan Nordenskiöldiä pidettiin eniten matkustaneena suomalaisena, ja sellainen hän epäilemättä olikin: jo 1820-luvun alusta lähtien hän aivan viimeisiin elinvuosiinsa saakka oli jatkuvasti liikekannalla ja matkoilla paitsi kotimaassaan myös Venäjällä ja Euroopassa, erityisesti Englannissa, jonka koki itselleen läheisimmäksi maaksi.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Mertahameiden muuvi eli krinoliinit modernisoituvassa Suomessa

“Tellätään rinuliini helmahan ja sitten raitille kävelemään helmet päässä ja kädet puuskassa” kuvaa vuonna 1871 iittiläinen kirjoittaja rahaa käsiinsä saaneiden tyttölasten käytöstä. Tehdasvalmisteinen krinoliini ei jäänyt Suomessa säätyläisten pariin vaan yhtenä 1800-luvun uutuustuotteena siirtyi kaupunkien kautta maaseudulle. Artikkelissa käsitellään krinoliinimuodin leviämisen nopeutta ja laajuutta.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Tyhjää retoriikkaa vai järkiperäistä politiikkaa? Tilastojen käyttö ja merkitys Englannin 1834 köyhäinlain puolesta argumentoinnissa

Lontoossa kuhisee, kun komissaarit työskentelevät uuden 1834 köyhäinlain kimpussa. Senior Nassau ja Edwin Chadwick ovat valmistelleet 360-sivuisen tiivistelmän kyselytutkimuksesta, joka on aikansa suurin. Miksi tilastot nähtiin niin vakuuttavana keinona, että valtavan työläs kyselytutkimus luotiin? Tilastollisen aineiston perusteella komissaarit uskoivat voivansa kumota vahan ja perustella täysin uudenlaisen tavan auttaa köyhiä. Tilastollinen tapa tarkastella yhteiskunnallisia ongelmia muodostui 1834 raportin jälkeen kiinteäksi osaksi poliittista retoriikkaa ja on jatkunut nykypäiviin asti.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Mukashi, mukashi, olipa kerran japanilaissatuja Suomessa: Katsaus japanilaisten satujen käännöshistoriaan

Japanilaisten satujen suomennoshistoria alkaa lehdistöstä 1877 – vain kaksikymmentä vuotta Japanin länsimaille avautumisen jälkeen. Ensimmäiset itsenäiset satuteokset julkaistiin kuitenkin vasta 1918 eurooppalaisen välikielen kautta käännettyinä ja suoraan japanista suomennettua satukirjaa saatiin odottaa vuoteen 1928. Kääntäjät olivat aikansa älykköjä, avaramielisiä naisia ja miehiä, joiden suhde Japaniin oli omanlaisensa.