Artikkelit

2015/1
Vasemmistolaista historiaa kartoittamassa

Työmiehen kasvu poliitikoksi: Matti Paasivuoren (1866-1937) rooli suurlakossa ja ammatillisessa liikkeessä

Täysin kouluttamattomasta kansan miehestä ja kirvesmiesten lakkokenraalista kasvoi käytännön työelämän opettamana arvostettu asiantuntija ja sosiaalipoliitikko. Paasivuori syvensi tietojaan käytännön työelämän ja työväen sosiaalilainsäädännön puutteista, joiden poistamiseksi hän teki lukemattomia lakialoitteita.

2015/1
Vasemmistolaista historiaa kartoittamassa

Aistihavaintojen rikkaus Espanjan sisällissodan kuvauksissa

Kaikkien kirjoittajien teksteissä liikutaan sekä etulinjassa että kotirintamalla. Kuvauksista hahmottuukin sotatapahtumien lisäksi myös Espanjan maa – kaupungit, joissa yritettiin elää taistelujen välillä tavallista elämää, auringossa uinuvat maaseutukylät, jylhä vuoristo ja Välimeri sinisyydessään, kun maahan tulleet näkivät junan ikkunasta vieraiden maisemien vilisevän silmissään ja orientoituivat itselleen kokonaan uuteen ympäristöön kaikkia aistejaan käyttäen.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

”On ollut pientä erimielisyyttä” – Sodan todellisuus ja rintamakirjeissä kerrottu kokemus

Sotilaat yleensä kuvailivat rintamatapahtumia kirjeissään jonkin verran, mutta yksityiskohtaisia taistelukuvauksia niistä ei nykytutkimuskaan ole löytänyt. Erkka Pehkosen mukaan vaiettuja teemoja ovat myös kuoleman läheisyys ja vihollisen tappaminen. Sonja Hagelstam on löytänyt kirjeistä erittäin runsaasti erilaisia eufemismeja.

2002/3
Nationalismi ja Väinö Linna

Ukrainan kysymys ja Ukrainan kansallinen liike Venäjän keisarikunnassa 1800-luvulla

Ukrainan kansallista liikettä leimasi 1800-luvulla pyrkimys kompromissiin Venäjän kanssa: reformistinen ja vallankumouksellinen federalismi olivat huomattavasti suositumpia kuin ajatus itsenäisestä Ukrainan valtiosta. Ukrainalaisliikkeen näkemykset omasta kansakunnastaan olivat kuitenkin vaikeasti sovitettavissa yhteen […]

2002/3
Nationalismi ja Väinö Linna

Evakko – elokuva ja romaani karjalaispakolaisista

Ville Salmisen ohjaama Evakko-elokuva perustuu Unto Seppäsen vuonna 1954 ilmestyneeseen romaaniin, josta tuli tuolloin joulun luetuimpia kirjoja. Elokuvaksi käsikirjoitusta muokkasivat Jussi Talvi ja ohjaaja Ville Salminen. Salmisen työtä hidasti se, […]

2002/3
Nationalismi ja Väinö Linna

Sotateema suomalaisessa elokuvassa

Sota on suomalaisessa elokuvassa runsaudensarvi. Silmäillessä Kari Uusitalon ja Kai Vasen Oi maamme Suomi -kuvateosta, jonka alaotsikko on ”Isänmaan historia kotimaisen näytelmäelokuvan kuvastimessa”, voi laskea, että sen 120 kuvasta peräti […]

2002/3
Nationalismi ja Väinö Linna

Perinteistä kaupunkisuunnittelua uudistuvassa kaupungissa

Suomen kaupungeille 1800-luku oli kasvun ja muutoksen aikaa. Taustalla olivat yleinen väkiluvun kasvu, kaupan vapautuminen, sen lisääntyminen sekä teollistuminen. Kaupunkien väkiluku nousi vuosisadan kuluessa yli seitsenkertaiseksi, mikä tarkoitti yli kaksinkertaista kasvuvauhtia maaseutuun nähden, joka sekin kehittyi ripeästi. Kun vuosisadan alussa oli sadasta suomalaisesta kaupunkilaisia viisi, oli heitä vuosisadan lopulla jo 12. Osa kaupungeista saattoi jopa kymmen- tai kaksikymmenkertaistaa väkilukunsa luoden samalla syrjäisen puutalovaltaisen nahkansa teollisuuslaitosten ja kivitalojen tieltä. Muutos oli niin nopea, etteivät kaupungit tai kaupunkijärjestelmä pysyneet siinä mukana: kaupunkien ympärille syntyi työväen esikaupunkeja, joiden asema oli hallinnollisesti epämääräinen ja olot epäjärjestyneet.

2002/3
Nationalismi ja Väinö Linna

Kaupunkilaisten kaupungit

Kaupungissa elää samanaikaisesti useita yhteisöjä. Niiden tavat elää, mieltää ja rakentaa kaupunkia voivat olla hyvinkin erilaisia. Yhteisöjen väliset rajat eivät ole selkeitä tai muuttumattomia, vaan osittain päällekkäisiä ja tilapäisiä. Osa yhteisöistä voi pyrkiä määrittämään myös toisten tapaa kokea kaupunki. Haavetta on kuitenkin vaikea toteuttaa, sillä suunnittelu- ja päätäntävaltakaan eivät vielä merkitse tilan monopolia. Tilan muotoutumisprosessi on jatkuva, monisyinen vuorovaikutussuhde.

2002/3
Nationalismi ja Väinö Linna

Valistus ja järjenkäytön julkisuus: 1600-luvun oppineet libertiinit ja 1700-luvun klandestiinikirjallisuus

Järjenkäytön korostaminen on tavallisesti liitetty 1700-luvun valistukseen, mutta samoja piirteitä on löydettävissä jo edeltävän vuosisadan libertiinien ajattelusta.

Valistuksen keskeisiä teemoja olivat 1700-luvulla kriittisen järjenkäytön korostaminen ja auktoriteettien kyseenalaistaminen, uskontokritiikki, naturalistinen ihmiskuva, moraalin maallistuminen ja poliittisen vallan sekularisointi. Mitä enemmän tutkitaan 1600-luvun aatehistoriaa, sitä vahvemmin tulee esiin, että nämä kaikki elementit olivat läsnä jo 1600-luvun skeptikoiden ja ns. oppineiden libertiinien aatteissa.

2002/2
Intellektuellit ja isänmaa

Aseena elokuva

Näyttelijä, myöhempi Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan piti Hollywoodia ”suurena maailmanlaajuisena propagandatukikohtana” taistelussa kommunismia vastaan. Kylmässä sodassa elokuva olikin ase muiden aseiden joukossa. Sotaelokuva oli toisen maailmansodan aikana yleisin genre amerikkalaisessa […]

2002/2
Intellektuellit ja isänmaa

Valvontaa ja kontrollia Neuvostoliiton kulttuurielimissä: Vano Muradelin oopperan tapaus vuonna 1948

”Poliittisesti virheellinen sisältö” ja ”musiikillisen muodon perustava virheellisyys” johtivat säveltäjä Vano Muradelin Suuri ystävyys -oopperan hyllyttämiseen. Stalinin ajan Neuvostoliitossa kulttuurielämän kontrolli oli arkipäivää. Maailma tuli tietoiseksi Neuvostoliiton musiikkielämässä vallinneesta taiteellisen […]

2002/1
Kirjeiden historiaa

Sissisodasta terrorismiin

Nyt, talvella 2002, ajankohtaista uutisretoriikkaa on ”sota terrorismia vastaan”. Mitä terrorismi oikeastaan on, miten terrorismi vertautuu sissisotaan ja voiko terrorismia vastaan käydä sotaa? Sissisodan määritelmä ja olemus Sissisota on sodankäynnin […]

2002/1
Kirjeiden historiaa

Maydell-juttu

Suomen Tukholman-lähetystössä työskentelevä lähetystösihteeri Sigurd von Numers myönsi maaliskuussa 1932 ns. Nansen-passin Saksassa oleskelevalle entiselle Venäjän kansalaiselle. Paroni Frederich Karl Viktor von Maydell-Felks (s. 10.10. 1899) oli suomalaisille elokuvasta kiinnostuneille […]

2002/1
Kirjeiden historiaa

Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton väliset kauppapoliittiset suhteet 1944–1962, osa 2

1. Neuvostoliiton Suomen-talousstrategia Huolimatta osoittamastaan kiinnostuksesta NL:n markkinoihin Suomi suostui vuonna 1940 kauppasopimuksen solmimiseen Moskovan sanelemilla ehdoilla nimenomaan poliittisen painostuksen takia. Toisaalta Suomen ja NL:n välisten suhteiden kehitys sotienvälisenä aikana […]

2001/4
Hyvinvointivaltio?

Hyvinvointivaltion suunnanmuutos

Erityisesti jälkistrukturalistiset brittitutkijat puhuvat ajasta hyvinvointivaltion jälkeen ja ainakin Zygmunt Bauman hyvinvointivaltion noususta ja tuhosta. ((Bauman 1998.)) Bauman pitää tuhoa yhtä ylimääräytyneenä kuin nousuakin aikanaan ja tuhon olennaisena sisältönä universalismin idean rapautumista. Suomella on takanaan tiheä ja dramaattinen vuosikymmenen. Avautumisen globaaliin talouteen, EU-integraation ja rahaliiton jäsenyyden sekä syvän taloudellisen ja sosiaalisen kriisin on jokaisen etukäteen ajateltu uhkaavan hyvinvointivaltiota tai ainakin sen pohjoismaista mallia. Kun hyvinvointivaltiota yleisesti tai suomalaista erityisesti tulkitaan tällä hetkellä, joudutaan tavoittamaan ”liikkuvaa kohdetta”. Vasta tuleva historia testaa tulkintojen osuvuutta.

2001/4
Hyvinvointivaltio?

Integratiivinen nationalismi – porvarillisen Suomen hyvinvointi-ideologia toisen maailmansodan jälkeen?

1970- ja 1980-luvun suomalainen ja ruotsalainen politiikka eroavat toisistaan mielenkiintoisella tavalla. Öljykriisin jälkeen maiden oikeistot tuntuivat valinneen varsin erilaisen strategian ja ideologian. Ruotsalaisen oikeiston ja työnantajien vastaus öljykriisin jälkeisen ajan talouskysymyksiin oli uusliberalismi ja sen mukaisten käsitysten aktiivinen levittäminen ruotsalaiseen keskusteluun.

Samaan aikaan Suomessa työnantajien ja elinkeinoelämän edustajat valitsivat täysin vastakkaisen strategian ja ideologian. Suomessa ruvettiin puuhaamaan vastahyökkäyksen sijaan konsensusta Elinkeinoelämän Valtuuskunnan johdolla. Vaikka ensimmäiseen konsensushallituksen talouspolitiikkaan liittyivätkin valtiontalouden leikkaukset, kuuluu konsensuspolitiikkaan yleensä hyvinvointivaltion hyväksyminen, eikä sitä vastaan hyökkääminen.

Tätä taustaa vasten suomalainen porvaristo näyttää varsin erikoiselta ilmiöltä 1980-luvun länsimaiseen kehityksen verrattuna. Olen lähtenyt tutkimaan tätä ilmiötä tarkastelemalla suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteitä, erityisesti kommunismin voimakasta kannatusta, ja sen vaikutusta Suomen oikeiston ja työnantajien asenteisiin. Suomessa tarve yhteiskunnan sisäisen integraation lisäämiseen saattaa olla selittävä tekijä konsensuksen syntymiselle 1970-luvulla.