Artikkelit

2002/1
Kirjeiden historiaa

Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton väliset kauppapoliittiset suhteet 1944–1962, osa 2

1. Neuvostoliiton Suomen-talousstrategia Huolimatta osoittamastaan kiinnostuksesta NL:n markkinoihin Suomi suostui vuonna 1940 kauppasopimuksen solmimiseen Moskovan sanelemilla ehdoilla nimenomaan poliittisen painostuksen takia. Toisaalta Suomen ja NL:n välisten suhteiden kehitys sotienvälisenä aikana […]

2001/4
Hyvinvointivaltio?

Hyvinvointivaltion suunnanmuutos

Erityisesti jälkistrukturalistiset brittitutkijat puhuvat ajasta hyvinvointivaltion jälkeen ja ainakin Zygmunt Bauman hyvinvointivaltion noususta ja tuhosta. ((Bauman 1998.)) Bauman pitää tuhoa yhtä ylimääräytyneenä kuin nousuakin aikanaan ja tuhon olennaisena sisältönä universalismin idean rapautumista. Suomella on takanaan tiheä ja dramaattinen vuosikymmenen. Avautumisen globaaliin talouteen, EU-integraation ja rahaliiton jäsenyyden sekä syvän taloudellisen ja sosiaalisen kriisin on jokaisen etukäteen ajateltu uhkaavan hyvinvointivaltiota tai ainakin sen pohjoismaista mallia. Kun hyvinvointivaltiota yleisesti tai suomalaista erityisesti tulkitaan tällä hetkellä, joudutaan tavoittamaan ”liikkuvaa kohdetta”. Vasta tuleva historia testaa tulkintojen osuvuutta.

2001/4
Hyvinvointivaltio?

Integratiivinen nationalismi – porvarillisen Suomen hyvinvointi-ideologia toisen maailmansodan jälkeen?

1970- ja 1980-luvun suomalainen ja ruotsalainen politiikka eroavat toisistaan mielenkiintoisella tavalla. Öljykriisin jälkeen maiden oikeistot tuntuivat valinneen varsin erilaisen strategian ja ideologian. Ruotsalaisen oikeiston ja työnantajien vastaus öljykriisin jälkeisen ajan talouskysymyksiin oli uusliberalismi ja sen mukaisten käsitysten aktiivinen levittäminen ruotsalaiseen keskusteluun.

Samaan aikaan Suomessa työnantajien ja elinkeinoelämän edustajat valitsivat täysin vastakkaisen strategian ja ideologian. Suomessa ruvettiin puuhaamaan vastahyökkäyksen sijaan konsensusta Elinkeinoelämän Valtuuskunnan johdolla. Vaikka ensimmäiseen konsensushallituksen talouspolitiikkaan liittyivätkin valtiontalouden leikkaukset, kuuluu konsensuspolitiikkaan yleensä hyvinvointivaltion hyväksyminen, eikä sitä vastaan hyökkääminen.

Tätä taustaa vasten suomalainen porvaristo näyttää varsin erikoiselta ilmiöltä 1980-luvun länsimaiseen kehityksen verrattuna. Olen lähtenyt tutkimaan tätä ilmiötä tarkastelemalla suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteitä, erityisesti kommunismin voimakasta kannatusta, ja sen vaikutusta Suomen oikeiston ja työnantajien asenteisiin. Suomessa tarve yhteiskunnan sisäisen integraation lisäämiseen saattaa olla selittävä tekijä konsensuksen syntymiselle 1970-luvulla.

2001/4
Hyvinvointivaltio?

Italian poliittinen elokuva: Neorealismin historiapolitiikka

Italialainen elokuva on toisen maailmasodan jälkeen ollut aktiivinen politiikan ja historiapolitiikan tekijä. Se liikkuu joustavasti historiallisessa ajassa ja luottaa katsojien symbolismintajuun, se on tehnyt rohkeita historiatulkintoja fasismin ajasta, vastarintaliikkeestä, mafiasta, onpa se ennakoinut poliittisia kriisejäkin, tarttunut rohkeasti poliitikkojen yhteyksiin alamaailmaan, korruptioon ja jopa valtioterrorismiin.

2001/1
Ensimmäinen numero

Fakta, fiktio ja historiallinen romaani

Päivi Mäkelä aloitti artikkelissaan Historiantutkimuksen esittäminen, vaikuttavuus ja vakuuttavuus pohdinnan historian esittämisestä verkkolehti Ennen ja nytissä. Jatkan samaa historian julkisen käytön teemaa tarkastelemalla erityisesti historiallista romaania. Artikkelini perustuu poliittisen historian […]

2001/1
Ensimmäinen numero

Historiatutkimuksen esittäminen, vaikuttavuus ja vakuuttavuus

Historiatieteiden tutkijakoulun kolmannessa konferenssissa Tampereella 31.5.—1.6.2001 teemana oli Historian esittäminen. Itseäni jäi konferenssin jälkeen askarruttamaan erityisesti kaksi asiakokonaisuutta, joita alla lyhyesti käsittelen. Ensimmäinen kokonaisuus koskee historiantutkimuksen esittämisen muotoa, muotoon sidostuvaa […]

2001/1
Ensimmäinen numero

Mitä kirkkohistoriassa tapahtuu?

Maamme yliopistoissa tutkitaan ja opetetaan historiaa myös teologisissa tiedekunnissa. Ennen & nyt aloittaa ensimmäisessä numerossaan oppiainekohtaisten katsausten sarjansa juuri kirkkohistoriasta. Alan nykytilaa esittelevät TT Mikko Ketola, joka toimii kirkkohistorian assistenttina […]

2001/1
Ensimmäinen numero

Etsivä löytää historian

Professori Robert Darnton esittää, että ratkaisu tieteellisen vähälevikkisen kirjallisuuden kannattavuusongelmiin on Internet. Sähköisen julkaisemisen puolestapuhujaksi ryhtyneellä Darntonilla on myös omia Internet- ja hypertekstiprojekteja. Arvostettu kirjahistorioitsija, Robert Darnton, on tunnettu myös […]

2001/1
Ensimmäinen numero

Etsivä löytää historian

Robert Darnton Helsingissä 7.—9.6. 2001 Princetonin yliopiston Euroopan historian professori Robert Darnton vieraili Helsingin yliopiston historian laitoksessa 7.—9. kesäkuuta 2001 pidetyn Nordisk idéhistorisk doktorandkonferensin (NIHK) yhteydessä. Yksi konferenssin työpajoista keskittyi […]