Arvostelut

Toiseutta ja kuvallista sotapropagandaa idän ja lännen rajamailla

Kuvien historiatieteellinen tutkimus elää parhaillaan selkeää nousukautta, joten mikä olisi otollisempi hetki pureutua toiseuden tematiikkaan sen keinoin. War Matters: Constructing Images of the Other(1930s to 1950s) tarttuu tilaisuuteen tuoreella otteella ja nostaa keskiöön etupäässä itäeurooppalaisia näkökulmia 1930-luvulta 1950-luvulle.

2016/2
Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan

JUHLAKIRJA SUOMEN KANSALLISHEVOSESTA

Suomenhevonen – arjen sankari on yleistajuinen tietokirja, jonka tavoitteena on kertoa maamme alkuperäisen hevosrodun tarina esihistoriasta nykypäivään ja tehdä samalla sen vuosisatainen työ näkyväksi. Suomenhevosta sekä hevosen ja ihmisen yhteistyötä lähestytään teoksessa monipuolisesti eri näkökulmista.

Valkoinen mies pimeyden sydämessä – kolme tarinaa siirtomaavallasta

Conradin tarinoissa itä on jo suurelta osin ”kesytetty”; se on täynnä vilkkaita satamakaupunkeja, joissa valkoisen miehen ja paikallisten elämät on sovitettu yhteen, ja lännen ja idän kohtaaminen on jo arkipäivää. Afrikkaa kuvatessa sen sijaan näkyy perinteinen käsitys “pimeästä”, tuntemattomasta maanosasta. Länsi ei vielä ole päässyt täysin tunkeutumaan Afrikan ytimeen; junaraitioiden rakentaminen on vasta aluillaan, ja syvemmälle mantereelle mennessä tukikohdat ja siirtokunnat käyvät pienemmiksi, elämä turvattomammaksi ja luonto lähemmäksi.

MAAILMOJEN KONFLIKTISTA IHANTEIDEN RAUNIOILLE – MARGINAALINÄKÖKULMA SUOMALAISEN MODERNISAATION HISTORIAAN

Hannu Suni on tarttunut teoksessaan Röyhkeä opettaja 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomea koskevassa historiankirjoituksessa marginalisoituun, mutta ajassaan monipuolisesti vaikuttaneeseen Esa Paavo-Kallioon (1858–1936), joka vaiherikkaan elämänsä aikana ehti toimia niin kirjailijana, nuorisoseura- ja raittiusmiehenä, puhujana ja runoilijana, lehtimiehenä, kansakoulunopettajana, maallikkosaarnaajana, kansanperinteen kerääjänä, työväenliikkeen agitaattorina kuin laulujen kirjoittajanakin. Sunin teoksen kohde on klassinen historian häviäjä: aikanaan aktiivinen ja huomiota herättänyt hahmo, joka on kuitenkin useampaan kertaan konkreettisesti sivuutettu häneen kytköksissä olleiden ilmiöiden historiaa kirjoitettaessa.

Imperialismitutkimusta vanhojen ja uusien selitysmallien risteyskohdassa

Historical Problems of Imperial Africa on kattava kokoelma artikkeleita imperialismista ja sen vaikutuksista eri näkökulmista. Tarkasteltavat aiheet kattavat Afrikan jakamisen siirtomaavaltojen kesken, siirtomaavaltojen toiminnan ja siirtomaavallan vaikutusten arvioinnin eri näkökulmista. Kirjaan on kerätty kustakin aiheesta artikkeleita, joiden kirjoittajilla on erilaisia – jopa keskenään täysin päinvastaisia – näkökulmia käsiteltävistä aiheista. Mukaan mahtuu myös eksoottisempia tarkastelunäkökulmia, kuten sosialistisia ja feministisiä tulkintoja.

2016/1
Sodan todellisuus II

Murenevan imperiumin vaitonaiset ja järkähtämättömät portinvartijat

Bredan aurinko on asiantuntevalla otteella kirjoitettu lukuromaani, joka on paljon enemmän kuin mukaansatempaava seikkailutarina. Sodan todellisuus paiskataan lukijan kasvoille kaikessa vastenmielisyydessään, eikä tietoisuus siitä, että Alatriste ja Íñigo selviävät hengissä jatkamaan seikkailujaan, vähennä juonen intensiteettiä. Silti sota on enimmäkseen odottelua, minkä Pérez-Reverte tekee selväksi taistelukuvausten väliin jäävillä sotilaiden sielunmaisemia maalaavilla, yksinäistä yksitoikkoisuutta havainnollistavilla hetkillä.

2016/1
Sodan todellisuus II

Valikoima jatkosodan kiellettyjä kertomuksia

Juuri nyt viime sotiimme liittyvät vaietut ja kielletyt asiat elävät julkaistujen tutkimusten ja tietokirjojen sekä niiden otsikoinnin perusteella korkeasuhdannetta. Tästä kiinnostuksesta ammentaa myös tietokirjailija Mika Kuljun sekä toimittaja Pekka Tuomikosken tuore teos Tuntematon jatkosota. TK-miesten sensuroidut dokumentit, jossa tarkastelun kohteena ovat Suomen armeijan jatkosodanaikaisten tiedotuskomppanioiden ne tekstit, joiden kohtalona oli kirjoitusaikakautenaan arkistoon hautautuminen.

2015/4
Sodan todellisuus I

Espanjan sisällissotaa monitieteisesti

Hanne Koiviston ja Raimo Parikan toimittama teos kokoaa yksiin kansiin hyvin monenlaista asiantuntemusta, ja sen artikkeleista huokuu Espanjan sisällissodan suhteellisen vähäinen käsittely suomalaisessa tieteellisessä tutkimuksessa: uusia oivalluksia synnyttäviä näkökulmia on yhtä monta kuin kirjoittajiakin.

2015/4
Sodan todellisuus I

Tuntemattomien sotilaiden albumi – Kurkistus kuvatun ja kuvaajan ajatteluun

Olli Kleemola, Aake Kinnunen ja Virpi Kivioja sijoittavat suomalaisten sotilaiden ottamat kuvat laajempaan kontekstiin. Kirjoittajat avaavat näkökulmia kuvien ja kameroiden taakse kätkeytyviin tarinoihin, tunteisiin, ajatuksiin ja motiiveihin. Helppolukuista mutta sisällöltään painavaa tietokirjaa voi suositella kaikille, jotka haluavat tietää enemmän sota-ajan valokuvista, niin kuvaajista kuin kuvatuista.

2015/4
Sodan todellisuus I

Värikäs kuva jatkosodasta

Eteen avautuu kuvatoimitukseltaan tasokas teos. Tekijät ovat osanneet valita SA-kuva-arkistossa olevasta valtavasta kuvamassasta puhuttelevia kuvia aina järkyttävästä pääkallon kaapimiskuvasta karjalaismökin ikkunalle unohtunutta ritsaa esittävään otokseen. […] Myös kuvien värjäys on toteutettu varsin onnistuneesti. Esipuheessa tekijät toteavatkin pyrkineensä värittämään kuvat alkuperäistä kuvaa kunnioittaen.

2015/2
Monitieteinen historiantutkimus - Historiografia ja tulevaisuus

Menneisyys ja historiankirjoitus: mitä, miten, kuka ja kenelle?

[…] ovatko universaalin totuuden esittäminen, kollektiivisen identiteetin tuottaminen, monoliittisten totaliteettien tarjoaminen itseymmärryksen pohjaksi — jotka voidaan nähdä uhkana moniäänisyydelle ja itsemääräämisoikeudelle sekä kriittiselle avoimelle keskustelulle avoimessa yhteiskunnassa — enää tieteellisen historiankirjoituksen ilmiselviä helmasyntejä?

2015/2
Monitieteinen historiantutkimus - Historiografia ja tulevaisuus

Kokemus ja historia

Historia ei ole yksinomaan akateemisen tutkimuksen vaalima tulkinta menneisyydestä vaan aktiivisesti jotain, joka muokkautuu vastavuoroisessa suhteessa erilaisiin yhteisöihin, elämän- ja kulttuuripiireihin. Historian ilmeneminen ei myöskään ole ajatonta, vaan se on kytköksissä erilaisiin sosiaalisen vuorovaikutuksen tapoihin ja tekniikoihin.

2015/1
Vasemmistolaista historiaa kartoittamassa

Utopia romahtaa

Graniittimiehessä kirjallisuus ja historia ovat yhtä suurta, kielellisesti kauniisti virtaavaa kertomusta, joissa yksilön elämä saa merkityksensä sekä ainutlaatuisena kokemuksena että osana suurempaa kokonaisuutta ja joka tuo esiin ideologioiden voiman sekä ihmisten kyvyn sopeutua vaikeisiinkin olosuhteisiin.

Valokeilassa Vaasan tyttäret

Sen lisäksi, että Vasadöttrarna kertoo prinsessoista, tarjotaan lukijoille myös laaja näkökulma silloisesta Ruotsin ulkopoliittisesta tilanteesta. Kustaa Vaasa oli ottanut johtaakseen maan, joka vallanvaihdoksen jälkeen kärsi virkamiespulasta. Ruotsi ei vielä 1500-luvun alkuvuosikymmeninä ollut kansainvälisen politiikan suuria toimijoita, ja siksi Kustaa Vaasan yksi tärkeimmistä tehtävistä olikin turvata valtakuntansa jatkuvuus ja legitimiteetti.

Edustava mutta epävarma presidentti

Suomalaisessa historiankirjoituksessa 1920-luku tuntuu jääneen monessakin mielessä itsenäistymisvuosien ja sotavuosien varjoon. Tämä varjoon jääminen on koskenut monia tuon ajan merkittäviä vaikuttajia, myös tasavallan toista presidenttiä Lauri Kristian Relanderia (1883–1942). Nyt, vasta yli 70 vuotta kuolemansa jälkeen, Relanderista on ilmestynyt ensimmäinen tieteelliseksi luokiteltava elämäkerta Raskailta tuntuivat askeleet, jonka on kirjoittanut dosentti Erkki Vasara.

Santeri Alkio; kansalainen ja poliitikko päiväkirjojensa valossa

Santeri Alkion päiväkirjat on julkaistu kolmena järeänä niteenä. Professori Kari Hokkasen toimittamat teokset kattavat Alkion päivittäiset mietteet ensimmäisen maailmansodan syttymisestä aina vuonna 1930 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Koottujen päiväkirjojen kolmen osan vaatimattomat otsikot ovat Profeetta (1914–1918), Valtiomies (1919–1921) ja Patriarkka (1922–1930).

Kolmessa osassa toimitetut päiväkirjat ovat ainutlaatuinen lähdejulkaisu, jonka kautta suomalainen lukija voi seurata maamme historian murrosvaiheita erään aikakauden merkittävimmän valtiomiehen silmin.

Historian syylliset ja uhrit – Sisällissodan jälkeisen vaikean menneisyyden käsittely Suomessa, Etelä-Afrikassa ja Bosnia-Herzegovinassa

Kolmen varsin erilaisen konfliktin sijoittaminen samaan kirjaan saattaa tuntua yllättävältä, mutta tästä huolimatta Sirkka Ahonen onnistuu tehtävässä. Suomen luokkapohjainen ja lyhytkestoinen vuoden 1918 sisällissota, Etelä-Afrikan apartheidin aikainen pitkä rotukonflikti (race conflict) ja Bosnian etnistaustainen sota vuosina 1992-95 saavat yhteisen muuttujan kirjoittajan tarkastellessa niissä esiintyneitä syytöksiä toisen osapuolen syyllisyydestä ja itsensä uhriksi joutumisesta.

Suomalaisen historiatietoisuuden jäljillä

”Käsissäsi oleva kirja on huipennus monivuotiselle Historiatietoisuus Suomessa -tutkimushankkeelle”, alkaa Pilvi Torstin esipuhe teoksessa Suomalaiset ja historia. Kyse on siis laajan tutkimusryhmän yhteistyön tuloksesta, jolla on ollut onni saada rahoitusta laadukkaaseen ja tarpeelliseen tutkimukseen. Se näkyy tuloksessa. Tutkimus on kiinnostava ja sisältää uutta tietoa sekä muutamia hauskoja eriskummallisuuksia.

Raskaat ajat – suuret kuolonvuodet Suomessa 1695–1697

Mirkka Lappalaisen tuorein teos Jumalan vihan ruoska: suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697 (Helsinki: Siltala 2012) kuvaa Suomen historian tuhoisimpia nälkävuosia, joiden aikana lähes kolmannes suomalaisista menehtyi pahojen katovuosien seurauksena. Teos on ensimmäinen moderni yleisesitys suurista kuolonvuosista, ja se lähestyy ensiluokkaisesti kriisiaikaa kokonaisvaltaisesta näkökulmasta liikkuen niin ihmisten arkisen selviytymisen kentällä kuin valtakunnanpolitiikan tasolla.

Elämän valtiattaret. Kätilökoulutuksen tutkimus naishistorian avartajana

1600- ja 1700-lukujen Ruotsissa koulutetut kätilöt olivat alansa arvostettuja ammattilaisia. Ajan muotitieteisiin kuuluneeseen synnytysoppiin olikin syytä panostaa, sillä valtakunnassa oli väestöpoliittinen ongelma: kansaa oli vähänlaisesti mm. lukuisien sotien ja vähäisen syntyvyyden vuoksi. Kirjassaan Ujostelemattomat Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen osoittaa, että kätilöiden ammattikoulutuksen yleistymisellä ja rintaruokintakampanjoinnilla oli selvä yhteys imeväis- ja synnytyskuolleisuuden laskuun.

Spatial turn och historiebruk i en europeisk kontext

Sedan 1990-talet har man inte längre talat om the lignuistic turn som det senaste inom historievetenskapen, utan om en spatial turn. Detta kommer mycket väl fram i ett europeiskt samarbetsprojekt, som utmynnat i föreliggande verk om spatialitet i europeisk historia. Boken har utgetts av CLIOHRES Network of Excellence, och är det tredje verket i serien, som troligen får digra uppföljare.

Uuden sukupolven tulkintoja keskiajan ja uuden ajan alun naisista

Tamperelaiset historiantutkijat Sari Katajala-Peltomaa ja Raisa Maria Toivo ovat yhdistäneet voimansa tarjotakseen uudenlaista naiskuvan tutkimusta keskiajalta ja uuden ajan alusta. Teos Noitavaimo ja neitsytäiti perustuu pitkälti molempien väitöskirjatyöhön siten, että Katajala-Peltomaa vastaa keskiaikaa ja Toivo uuden ajan alkua koskevista osuuksista. Näin on saatu näkyviin kulttuurisia jatkumoita ja toisaalta myös muutoksia naiskuvassa pidemmältä aikaväliltä ja vieläpä ajanjaksoilta, joiden välissä on usein ajateltu olleen perustavanlaatuinen katkos (vanha aika – uusi aika).

Aino Kallas, lahjakas poikkeusyksilö vai ikuinen isän tyttö?

Aino Kallaksen koottuja teoksia (1938) koristanut valokuva – filmitähden olemus ja kirjailijan kaihoinen kaukaisuuteen tähdätty katse – lumosi allekirjoittaneen koulutyttöiässä isovanhempien kodin ullakolla. Vastaavalla innolla tartuin Maarit Leskelä-Kärjen, Kukku Melkkaan ja Ritva Hapulin toimittamaan teokseen Aino Kallas. Tulkintoja elämästä ja tuotannosta.