Arvostelut

2015/4
Sodan todellisuus I

Tuntemattomien sotilaiden albumi – Kurkistus kuvatun ja kuvaajan ajatteluun

Olli Kleemola, Aake Kinnunen ja Virpi Kivioja sijoittavat suomalaisten sotilaiden ottamat kuvat laajempaan kontekstiin. Kirjoittajat avaavat näkökulmia kuvien ja kameroiden taakse kätkeytyviin tarinoihin, tunteisiin, ajatuksiin ja motiiveihin. Helppolukuista mutta sisällöltään painavaa tietokirjaa voi suositella kaikille, jotka haluavat tietää enemmän sota-ajan valokuvista, niin kuvaajista kuin kuvatuista.

2015/4
Sodan todellisuus I

Värikäs kuva jatkosodasta

Eteen avautuu kuvatoimitukseltaan tasokas teos. Tekijät ovat osanneet valita SA-kuva-arkistossa olevasta valtavasta kuvamassasta puhuttelevia kuvia aina järkyttävästä pääkallon kaapimiskuvasta karjalaismökin ikkunalle unohtunutta ritsaa esittävään otokseen. […] Myös kuvien värjäys on toteutettu varsin onnistuneesti. Esipuheessa tekijät toteavatkin pyrkineensä värittämään kuvat alkuperäistä kuvaa kunnioittaen.

2015/2
Monitieteinen historiantutkimus - Historiografia ja tulevaisuus

Menneisyys ja historiankirjoitus: mitä, miten, kuka ja kenelle?

[…] ovatko universaalin totuuden esittäminen, kollektiivisen identiteetin tuottaminen, monoliittisten totaliteettien tarjoaminen itseymmärryksen pohjaksi — jotka voidaan nähdä uhkana moniäänisyydelle ja itsemääräämisoikeudelle sekä kriittiselle avoimelle keskustelulle avoimessa yhteiskunnassa — enää tieteellisen historiankirjoituksen ilmiselviä helmasyntejä?

2015/2
Monitieteinen historiantutkimus - Historiografia ja tulevaisuus

Kokemus ja historia

Historia ei ole yksinomaan akateemisen tutkimuksen vaalima tulkinta menneisyydestä vaan aktiivisesti jotain, joka muokkautuu vastavuoroisessa suhteessa erilaisiin yhteisöihin, elämän- ja kulttuuripiireihin. Historian ilmeneminen ei myöskään ole ajatonta, vaan se on kytköksissä erilaisiin sosiaalisen vuorovaikutuksen tapoihin ja tekniikoihin.

2015/1
Vasemmistolaista historiaa kartoittamassa

Utopia romahtaa

Graniittimiehessä kirjallisuus ja historia ovat yhtä suurta, kielellisesti kauniisti virtaavaa kertomusta, joissa yksilön elämä saa merkityksensä sekä ainutlaatuisena kokemuksena että osana suurempaa kokonaisuutta ja joka tuo esiin ideologioiden voiman sekä ihmisten kyvyn sopeutua vaikeisiinkin olosuhteisiin.

Valokeilassa Vaasan tyttäret

Sen lisäksi, että Vasadöttrarna kertoo prinsessoista, tarjotaan lukijoille myös laaja näkökulma silloisesta Ruotsin ulkopoliittisesta tilanteesta. Kustaa Vaasa oli ottanut johtaakseen maan, joka vallanvaihdoksen jälkeen kärsi virkamiespulasta. Ruotsi ei vielä 1500-luvun alkuvuosikymmeninä ollut kansainvälisen politiikan suuria toimijoita, ja siksi Kustaa Vaasan yksi tärkeimmistä tehtävistä olikin turvata valtakuntansa jatkuvuus ja legitimiteetti.

Edustava mutta epävarma presidentti

Suomalaisessa historiankirjoituksessa 1920-luku tuntuu jääneen monessakin mielessä itsenäistymisvuosien ja sotavuosien varjoon. Tämä varjoon jääminen on koskenut monia tuon ajan merkittäviä vaikuttajia, myös tasavallan toista presidenttiä Lauri Kristian Relanderia (1883–1942). Nyt, vasta yli 70 vuotta kuolemansa jälkeen, Relanderista on ilmestynyt ensimmäinen tieteelliseksi luokiteltava elämäkerta Raskailta tuntuivat askeleet, jonka on kirjoittanut dosentti Erkki Vasara.

Santeri Alkio; kansalainen ja poliitikko päiväkirjojensa valossa

Santeri Alkion päiväkirjat on julkaistu kolmena järeänä niteenä. Professori Kari Hokkasen toimittamat teokset kattavat Alkion päivittäiset mietteet ensimmäisen maailmansodan syttymisestä aina vuonna 1930 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Koottujen päiväkirjojen kolmen osan vaatimattomat otsikot ovat Profeetta (1914–1918), Valtiomies (1919–1921) ja Patriarkka (1922–1930).

Kolmessa osassa toimitetut päiväkirjat ovat ainutlaatuinen lähdejulkaisu, jonka kautta suomalainen lukija voi seurata maamme historian murrosvaiheita erään aikakauden merkittävimmän valtiomiehen silmin.

Historian syylliset ja uhrit – Sisällissodan jälkeisen vaikean menneisyyden käsittely Suomessa, Etelä-Afrikassa ja Bosnia-Herzegovinassa

Kolmen varsin erilaisen konfliktin sijoittaminen samaan kirjaan saattaa tuntua yllättävältä, mutta tästä huolimatta Sirkka Ahonen onnistuu tehtävässä. Suomen luokkapohjainen ja lyhytkestoinen vuoden 1918 sisällissota, Etelä-Afrikan apartheidin aikainen pitkä rotukonflikti (race conflict) ja Bosnian etnistaustainen sota vuosina 1992-95 saavat yhteisen muuttujan kirjoittajan tarkastellessa niissä esiintyneitä syytöksiä toisen osapuolen syyllisyydestä ja itsensä uhriksi joutumisesta.

Suomalaisen historiatietoisuuden jäljillä

”Käsissäsi oleva kirja on huipennus monivuotiselle Historiatietoisuus Suomessa -tutkimushankkeelle”, alkaa Pilvi Torstin esipuhe teoksessa Suomalaiset ja historia. Kyse on siis laajan tutkimusryhmän yhteistyön tuloksesta, jolla on ollut onni saada rahoitusta laadukkaaseen ja tarpeelliseen tutkimukseen. Se näkyy tuloksessa. Tutkimus on kiinnostava ja sisältää uutta tietoa sekä muutamia hauskoja eriskummallisuuksia.

Raskaat ajat – suuret kuolonvuodet Suomessa 1695–1697

Mirkka Lappalaisen tuorein teos Jumalan vihan ruoska: suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697 (Helsinki: Siltala 2012) kuvaa Suomen historian tuhoisimpia nälkävuosia, joiden aikana lähes kolmannes suomalaisista menehtyi pahojen katovuosien seurauksena. Teos on ensimmäinen moderni yleisesitys suurista kuolonvuosista, ja se lähestyy ensiluokkaisesti kriisiaikaa kokonaisvaltaisesta näkökulmasta liikkuen niin ihmisten arkisen selviytymisen kentällä kuin valtakunnanpolitiikan tasolla.

Elämän valtiattaret. Kätilökoulutuksen tutkimus naishistorian avartajana

1600- ja 1700-lukujen Ruotsissa koulutetut kätilöt olivat alansa arvostettuja ammattilaisia. Ajan muotitieteisiin kuuluneeseen synnytysoppiin olikin syytä panostaa, sillä valtakunnassa oli väestöpoliittinen ongelma: kansaa oli vähänlaisesti mm. lukuisien sotien ja vähäisen syntyvyyden vuoksi. Kirjassaan Ujostelemattomat Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen osoittaa, että kätilöiden ammattikoulutuksen yleistymisellä ja rintaruokintakampanjoinnilla oli selvä yhteys imeväis- ja synnytyskuolleisuuden laskuun.

Spatial turn och historiebruk i en europeisk kontext

Sedan 1990-talet har man inte längre talat om the lignuistic turn som det senaste inom historievetenskapen, utan om en spatial turn. Detta kommer mycket väl fram i ett europeiskt samarbetsprojekt, som utmynnat i föreliggande verk om spatialitet i europeisk historia. Boken har utgetts av CLIOHRES Network of Excellence, och är det tredje verket i serien, som troligen får digra uppföljare.

Uuden sukupolven tulkintoja keskiajan ja uuden ajan alun naisista

Tamperelaiset historiantutkijat Sari Katajala-Peltomaa ja Raisa Maria Toivo ovat yhdistäneet voimansa tarjotakseen uudenlaista naiskuvan tutkimusta keskiajalta ja uuden ajan alusta. Teos Noitavaimo ja neitsytäiti perustuu pitkälti molempien väitöskirjatyöhön siten, että Katajala-Peltomaa vastaa keskiaikaa ja Toivo uuden ajan alkua koskevista osuuksista. Näin on saatu näkyviin kulttuurisia jatkumoita ja toisaalta myös muutoksia naiskuvassa pidemmältä aikaväliltä ja vieläpä ajanjaksoilta, joiden välissä on usein ajateltu olleen perustavanlaatuinen katkos (vanha aika – uusi aika).

Aino Kallas, lahjakas poikkeusyksilö vai ikuinen isän tyttö?

Aino Kallaksen koottuja teoksia (1938) koristanut valokuva – filmitähden olemus ja kirjailijan kaihoinen kaukaisuuteen tähdätty katse – lumosi allekirjoittaneen koulutyttöiässä isovanhempien kodin ullakolla. Vastaavalla innolla tartuin Maarit Leskelä-Kärjen, Kukku Melkkaan ja Ritva Hapulin toimittamaan teokseen Aino Kallas. Tulkintoja elämästä ja tuotannosta.

Ensimmäisen maailmansodan kollektiivinen päiväkirja

Uusimmassa teoksessaan Peter Englund pysyttelee hänelle tutussa aiheessa, sodassa – tällä kertaa kohteena on ensimmäinen maailmansota. Teoksen rakenne on uudenlainen: kirja koostuu yli kahdesta sadasta lyhyestä kappaleesta, joilla on 19 eri kertojaa. Heidän kauttaan Englund kuvaa ensimmäistä maailmansotaa eri puolilla maailmaa sodan kokeneiden rivisotilaiden ja siviilien silmin.

Toimivat ja tuntevat 1700-luvun naiset

Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen on saattanut julki niin sisällöltään kuin ulkoasultaan viehättävän teoksen. Vainio-Korhonen on aiemmassakin tutkimuksessaan perehtynyt 1700-luvun naisten, niin aatelin, kaupunkilaisten kuin rahvaankin elämään. Kirjoittaja pystyy hienovaraisesti osoittamaan aiemman suomalaisen historiankirjoituksen epäkohtia.

Vahva kokonaisnäkemys 1500-luvun lopun kriisistä

Jo takakansitekstissään Mirkka Lappalaisen uusin tutkimus uuden ajan alun Suomesta ja Ruotsista lupaa jännittävän lukuelämyksen. Sen mukaan teos tarttuu riuskalla otteella suuriin kysymyksiin: kansalliseen nuijasotamyyttiin, uskonpuhdistuksen etenemiseen sekä Suomen suunniteltuun siirtämiseen Ruotsista Puolan yhteyteen. Lukemisen vauhtiin päästyä sitä ei helpolla laskekaan pois.

Suomalainen kirjailija tšekkiläisin silmin

Ensimmäinen Mika Waltarin elämän ja tuotannon kokonaiskuvaus ilmestyi Tšekissä vuonna 2007. Teoksen kirjoittaja Markéta Hejkalová on tšekkiläinen kirjallisuudentutkija, joka on kääntänyt useita Waltarin teoksia äidinkielelleen. Waltarin menestys onkin ollut maassa merkittävää.

Materiaalinen kulttuuri

Arvosteltavana John Stylesin ja Amanda Vickeryn toimittama teos sukupuolesta, mausta ja materiaalisesta kulttuurista 1700-luvun ja 1800-luvun alun Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa. Artikkelikokoelman kantavina teemoina ovat kulutuskulttuuri ja sukupuoli.

Populaarimusiikin pimeä puoli

Bruce Johnson ja Martin Cloonan ovat tarttuneet aiheeseen, johon ei sen keskeisyydestä huolimatta ole tässä laajuudessa aiemmin tartuttu: musiikkiin ja väkivaltaan. Tutkimus on tärkeä ja ajankohtainen puheenvuoro, ja hyvä esimerkki siitä, että populaarikulttuurin tutkimus voi kun voikin tarkastella kohdettaan laajoista, kulttuurisista käyttötavoista käsin sortumatta ympäripyöreyteen tai kulttuurintutkimuksellisen jargonin kierrätykseen.

Monipuolisesti kauneudesta

Silmän ilot -teoksessaan Anu Korhonen kirjoittaa siitä, minkä hän tunnetusti tuntee mainiosti: uuden ajan alun Euroopasta. Hän kartoittaa kauneuden käsitettä uuden ajan alun kontekstissa tutkien kauneutta käsittelevää kirjallista aineistoa opaskirjoista ja saarnoista näytelmiin.

Väärän käden maailma

Väärän käden maailma. Vasenkätisten kulttuurihistoriaa. Pierre-Michel Bertrand. Suom. Sampsa Peltonen ja Pirjo Thorel. Atena, Jyväskylä 2006. Vasenkätisyys on viime vuosikymmeniin asti koettu ongelmalliseksi asiaksi. Vasenta kättä on pidetty heikkona ja […]

Eurooppalaisen identiteetin lähteillä

Religion, Ritual and Mythology: Aspects of Identity Formation in Europe. Edited by Joaquim Carvalho. Edizioni Plus – Pisa University Press: Pisa 2006. 308 sivua. www.cliohres.net/books/book3.htm Euroopan historiantutkijoita yhdistävä EU-rahoitteinen verkosto […]

2002/3
Nationalismi ja Väinö Linna

Uutisbisneksen synnystä Euroopassa

Viime vuosikymmenten kirja- ja mediahistoria on luodannut eurooppalaisen julkaisu- ja kustannustoiminnan syntyvaiheita lähinnä maakohtaisesti. Brendan Dooleyn ja Sabrina Baronin toimittama artikkelikokoelma The Politics of Information in Early Modern Europe kokoaa tuloksia ensimmäistä kertaa ”pan-eurooppalaiseen” kehykseen. Se rakentaa kuvaa 1600-luvusta ”uutisten ensimmäisenä vuosisatana”, aikana, jolloin urbaani yleisö kaikkialla Euroopassa janosi tietoja ajankohtaisista tapahtumista ja uutisointi kehittyi ammattimaiseksi kaupalliseksi toiminnaksi.