Haastattelut

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

”Kääntäjä on ikkuna, jota parhaimmillaan ei huomaa, tärkeää on vain mitä sen läpi näkyy.”: haastattelussa kääntäjä Kai Nieminen

Kai Nieminen on japanilaisen kaunokirjallisuuden kääntämisen pioneeri ja taituri, jonka nimeä ei voi olla mainitsematta, kun aiheena on japanilaisen kaunokirjallisuuden asema Suomessa. Vuosikymmenten aikana lukuisia teoksia japanilaista proosaa, runoutta ja näytelmiä suomalaisille lukijoille välittäneen Niemisen polku mestarikääntäjäksi on ollut pitkä ja polveileva.

Tutkijahaastattelu: teknologian vaikutukset 1980-luvun työelämään

Sosiologi Jukka Niemelän tutkijahaastattelussa tarkastellaan 1980-luvun teknologisen kehityksen, erityisesti tietotekniikan, vaikutuksia työelämään ja työelämän sosiaalisiin suhteisiin. Haastattelu on toteutettu osana Turun yliopistossa järjestettyä Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssia 1980-luvun kulttuurihistoria -teemaryhmässä. 1980-luvun […]

2016/1
Sodan todellisuus II

John Morton -keskuksen johtajan Benita Heiskasen haastattelu

Vietnamin sodan muistelukulttuurille Yhdysvalloissa on alusta lähtien ollut ominaista keskittyminen sodan tapahtumien tai lopputuloksen sijaan veteraanien traumaan ja toipumisprosessiin. Kertomusten keskinäinen kamppailu on kuitenkin jatkuvaa, alati erilaisissa keskusteluissa, tavoissa ja käytänteissä käytävää – yksi näennäinen konsensuskin tarkoittaa aina vain yhtä uutta kiistan aihetta.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Turun jugendarkkitehtuuri 1910-luvulla

Turun yliopiston kaupunkihistorian dosentin Rauno Lahtisen mukaan jugendtyylin juuret olivat uuden vuosisadan yhteiskunnallisissa ilmiöissä ja varsinkin vuosisadan vaihtumisessa. 1900-luvun alussa koettiin tarvetta löytää uusi tyyli uudelle vuosisadalle, jonka avulla jätettäisiin taakse vanhanaikaiseksi koettu 1800-luku.

Miia Ijäksen väitöshaastattelu

Miia Ijäs väitteli Tampereen yliopistossa 31.5.2014 väitöskirjallaan Res publica redefined? The Polish-Lithuanian transition period of the 1560s and 1570s in the context of European state formation processes (Uudistettu unioni? Puola-Liettuan murroskausi 1560-1570-luvuilla eurooppalaisen valtiomuodostuksen kontekstissa).

Kulttuurien kohtaamisia Levantissa ja Ottomaanien imperiumissa 1500-1700-luvuilla: Tutkijahaastattelu Eva Johanna Holmbergin kanssa

Matkailija oli aina muukalainen, kun tämä saapui vieraaseen maahan. Periaatteessa matkailija oli aina turvaton, kaukana kotimaansa ja perheensä muodostamasta turvaverkosta. Myös uuden ajan alussa ihmisille oli tärkeää perhe, yhteisö, ystävät sekä sosiaalisetverkostot. Tietenkin tilanteita dramatisoitiin. Jos matkakirjassa ei ollut edes yhtä rosvojoukon hyökkäystä tai muunlaista vaaratilannetta, sitä saatettiin pitää tylsänä.

Vasemmistoälymystön jäljillä

Vasemmistointellektuellit siis tavallaan tarvitsivat puolueita voidakseen toimia ja päästäkseen enemmän esille. Mutta loppupeleissä he eivät koskaan olleet uskollisia puolueille, eivätkä puolueiden linjauksille, vaan he pitivät aina viimeisen sanavallan itsellään. He olivat puolueen näkökulmasta liian itsenäisiä, liian jyrkkiä ja liian omapäisiä.

Valokuva ensimmäisessä maailmansodassa

Valokuva ja valokuvaaminen ovat olleet vahvasti osa sodankäyntiä koko lyhyen historiansa ajan. Ensimmäiset tunnetut sotavalokuvat otettiin Krimin sodan vuosina 1853-1856 ja jo tässä ensimmäisessä valokuvatussa sodassa alkoivat kehittyä sotavalokuvauksen konventiot, jotka ovat nähtävillä myöhemmissä valokuvatuissa sodissa. Vaikka valokuvaus on ollut osa sotaa jo Krimin sodasta lähtien, on ensimmäinen maailmansota siinä mielessä poikkeuksellinen, että ensimmäistä kertaa valokuvilla oli suuri rooli sodan dokumentoinnissa ja valokuvia otettiin kaikilla rintamilla.

Suomen johdon tuntoja vuodelta 1960

Vuonna 1960 amerikkalainen politiikantutkija, Fulbright-stipendiaatti Karen Erickson (University of Southern New Hampshire) haastatteli suomalaisia päättäjiä. Viisikymmentä vuotta myöhemmin dosentti Hannu Rautkallio tavoitti stipendiaatti Karen Ericksonin, ja syvähaastattelujen aineistot päätettin tuoda […]

Ville Sarkamon väitöskirjahaastattelu

Ville Sarkamo väitteli Jyväskylän yliopistossa 16.12.2011 väitöskirjallaan Karoliinien soturiarvot. Kunnian hallitsema maailmankuva Ruotsin valtakunnassa 1700-luvun alussa. Vastaväittäjänä toimi professori Kimmo Katajala, Itä–Suomen yliopistosta ja kustoksena Professori Petri Karonen Jyväskylän yliopistosta.

Johanna Annolan väitöskirjahaastattelu

Johanna Annola väitteli 26.11.2011 Tampereen yliopistossa väitöskirjallaan Äiti, emäntä, virkanainen, vartija. Köyhäintalojen johtajattaret ja yhteiskunnallinen äitiys 1880–1918. Annolan vastaväittelijänä toimi yliopistonlehtori Panu Pulma Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Irma Sulkunen Tampereen yliopistosta.

Verkostoitumisen historiaa. Marko Hakasen väitöskirjahaastattelu.

Marko Hakanen väitteli 9.9.2011 Jyväskylän yliopistossa väitöskirjallaan Vallan verkostoissa: Per Brahe ja hänen klienttinsä 1600-luvun Ruotsin valtakunnassa. Hakasen vastaväittelijänä toimi Mirka Lappalainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Petri Karonen Jyväskylän yliopistosta. Varhaismoderniin historiaan erikoistunut Marko Hakanen tarkastelee väitöstutkimuksessaan 1600-luvun verkostoitumista ja sen yhteiskunnallista merkitystä Per Brahen klienttisuhteiden kautta.

Tutkimusta 1700-luvulla ja tänään

Janne Tunturi väitteli Turussa 27.11.2010 aiheesta ”Romanssien ja runouden aikakausi: Thomas Warton keskiaikaa määrittelemässä 1750–1790”. Thomas Warton (1726–1790) oli englantilainen antikvaari ja runoilija, jonka laajaa teosta ” History of English Poetry” Tunturi on tutkinut nimenomaan historiantutkimuksen näkökulmasta. Tunturi hahmottaa väitöksessään Wartonin ja hänen sidosryhmiensä kautta 1700-luvun käsityksiä keskiajasta. Analysoidessaan Wartonin työtä Tunturin tutkimus tuo esille, että toisin kuin usein luullaan, keskiaikaa ei 1700-luvulla hyljeksitty tutkimuskohteena vaan nimenomaan Warton aikalaisineen oli luomassa sitä kuvaa, joka aikakaudesta on vallalla yhä nykyäänkin.

Juha Mälkin väitöshaastattelu

Valtiotieteiden tohtori, majuri Juha Mälkki väitteli syyskuussa 2008 aiheesta ”Herrat, jätkät ja sotataito. Kansalaissotilas- ja ammattisotilasarmeijan rakentuminen 1920- ja 1930-luvulla ’talvisodan ihmeeksi’”. Huolimatta ammattisotilaan asemasta hän väitteli Helsingin yliopistosta, yhteiskuntahistorian laitokselta, talous- ja sosiaalihistorian oppiaineesta.

Juha Poterin väitöshaastattelu

Teologian tohtori Juha Poteri väitteli huhtikuussa 2009 aiheesta Sankarihautaus vapaussodassa – valkoisten kaatuneiden hautaaminen Suomessa vuonna 1918. Tällä hetkellä hän suunnittelee jatkavansa sankarihautaukseen liittyvää tutkimusta.

Oula Silvennoisen väitöshaastattelu

Viime aikojen puhutuimpiin väitöskirjoihin kuuluu varmasti filosofian tohtori Oula Silvennoisen tutkimus Salaiset aseveljet: Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933–1944. Hän väitteli lokakuussa 2008 Helsingin yliopistossa oppiaineenaan Suomen ja Pohjoismaiden historia. Aihe on monien mielestä erittäin kiinnostava, mutta sen pariin päätyminen vei oman aikansa.

Tutkimuskohteena 1700-luvun Ruotsi

Syyslukukaudella 2009 Helsingin yliopistossa väitteli ennätysmäärä historioitsijoita, joiden tutkimusteema käsitteli 1700-luvun Ruotsin historiaa. Millaiset tekijät ovat vaikuttaneet 1700-luvun tutkimuksen kehittymiseen Helsingin yliopistossa ja millaista 1700-luvun tutkimusta 2000-luvun Suomessa tehdään? Tällaisten kysymysten ääressä kohtasivat tammikuisessa Helsingissä neljä tuoretta filosofian tohtoria Johanna Ilmakunnas, Jouko Nurmiainen, Päivi Pihlaja ja Mona Rautelin.

Huono-osaisuuden syyt ja seuraukset 1800-luvun Suomessa. Päivi Pukeron väitöshaastattelu

Päivi Pukero väitteli Joensuun yliopistosta 12.12.2009 väitöskirjallaan ”Epämääräisestä elämästä Kruunun haltuun” Irtolaisuuden ja huono-osaisuuden kontrolli Itä-Suomessa 1860–1885. Väitöskirjassaan Pukero tutki, miten 1800-luvun loppupuolella sosiaalista poikkeavuutta virallisesti määriteltiin ja kontrolloitiin.

Väestöhistorian haasteet ja mahdollisuudet. Päivi Happosen väitöshaastattelu

Päivi Happonen väitteli Joensuun yliopistossa 28.11. 2009 väitöskirjallaan Kaksi todellisuutta? Kirkonkirjat ja henkikirjat Sortavalan kaupungin väestöllisen profiilin kuvaajina 1800-luvun alusta vuoteen 1940. Tutkimuksessaan Happonen tarkastelee väestöhistoriallisiin lähteisiin liittyviä ongelmia sekä lähteiden luotettavuutta väestötapahtuminen ja väestönrakenteen kuvaajina.

Keskiaikaisen naiskuvan monipuolistaja. Susanna Niirasen väitöshaastattelu

Susanna Niiranen väitteli 21.3.2009 Jyväskylän yliopistossa naistrubaduureista kertovalla työllään ”Miroir de mérite”: Valeurs sociales, rôles et image de la femme dans les textes médiévaux des trobairitz. Niirasen väitöskirja antaa kuvan aktiivisista keskiaikaisista naisista, jotka kuuluivat eteläisen Ranskan trubaduurikulttuuriin 1100 – 1200-luvulla.

Työväen varhaista historiaa kartoittamassa

Filosofian lisensiaatti, valtiotieteen ja teologian maisteri Pekka Rehumäki väitteli Oulun yliopistossa 11.10.2008 aiheesta ”Tasa-arvoa tanssilattialla. Käsityöväen sivistysseurat 1840-luvulta 1870-luvun alkuun”. Väitöstilaisuuden kustoksena toimi professori Jouko Vahtola ja väitöskirjan virallisena vastaväittäjänä professori Kari Teräs Turun yliopistosta.

Erkki Huhtamo – haastattelu

Lauantaina 29.11.2008 tarkastettiin Turun yliopiston Tauno Nurmela -salissa Erkki Huhtamon kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöskirja The Roll Medium: The Origins and Development of the Moving Panorama until the 1860’s. Virallisena vastaväittäjänä tilaisuudessa toimi professori John Fullerton Tukholman yliopistosta ja kustoksena Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi.

Verlan tehdas yhdistää ja erottaa. Inkeri Ahveniston väitöshaastattelu

Lauantaina 27.9.2008 Turun yliopistossa tarkastettiin Inkeri Ahveniston väitöskirja Tehdas yhdistää ja erottaa Verlassa 1800-luvulta 1960-luvulle. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Pauli Kettunen Helsingin yliopistosta ja kustoksena kulttuurihistorian professori Hannu Salmi Turun yliopistosta. Väitöskirjassaan Inkeri Ahvenisto tutkii vuonna 1996 Unescon maailmanperintölistalle valittua Verlan tehdasyhdyskuntaa monipuolisesti niin arkistolähteiden kuin haastatteluiden kautta.

Teknologista kansakuntaa rakentamassa

Petri Pajun väitös ”Ilmarisen Suomi” ja sen tekijät. Matematiikkakonekomitea ja tietokoneen rakentaminen kansallisena kysymyksenä 1950-luvulla tarkastettiin lauantaina 24.5.2008 Turun yliopistossa. Virallisena vastaväittäjänä toimii prof. Raimo Lovio Helsingin kauppakorkeakoulusta ja kustoksena prof. Hannu Salmi.

Kiistelty tutkimus ottaa kantaa Lapin maaoikeuskiistaan

Lapin maaoikeuskysymyksestä on kiistelty jo parin vuosikymmenen ajan. Oikeutusta nykypäivän ratkaisuihin on etsitty usein menneisyydestä. Kesäkuun 14. päivänä väitelleen Matti Enbusken väitöskirjatutkimus on kuitenkin ensimmäisiä tutkimuksia, jossa teemaa käsitellään historiantutkimuksen näkökulmasta.