Katsaukset

Anonyymi vaan ei arvoton? Raportti Eine Fotografie – Über die Transdisziplinären Möglichkeiten der Bildforschung -konferenssista Berliinissä 27.–29.10.2016

Konferenssi Eine Fotografie – Über die transdisziplinären Möglichkeiten der Bildforschung osoitti, että anonyymien, kontekstittomien valokuvien haaste ei ole pieni: mitä erilaisimpien teemojen parissa työskentelevät, valokuvista kiinnostuneet historioitsijat ja museoalan ammattilaiset ovat törmänneet siihen kaikkien teemojen ja aikakausien kuvien yhteydessä. Kokoontuminen tarjosi kuitenkin myös toivonpilkahduksia: uudet digitaaliset menetelmät tulevat lähivuosina helpottamaan työskentelyä kontekstittomien kuvien parissa, ja jo nyt konferenssin osanottajat tarjosivat lukuisia mielenkiintoisia lähestymistapoja tähän mennessä hyödyttömänä pidettyyn aineistoon.

2017/1
Pelit ja historia

Suomen pelimuseo – joukkorahoituskampanjasta museonäyttelyksi

Tässä katsauksessa tutustutaan Suomen pelimuseon ensimmäisen näyttelyn syntyyn, museon kertyviin esinekokoelmiin sekä erilaisiin tapoihin säilyttää ja esitellä pelikulttuuria. Esiin nostetaan pelien erityinen ja ongelmallinenkin asema museo-objekteina, sekä pohditaan vaihtoehtoisia tapoja […]

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Murakami Haruki: Postmoderni vaiko sittenkin perinteinen japanilainen?

Japanilaista kulttikirjailija Haruki Murakamia luonnehditaan usein kirjailijana postmoderniksi, ja hänen romaanejaan kuvaillaan adjektiiveilla maaginen ja hypnoottinen. Suorastaan banaalin arkisesti kuvattuihin tapahtumiin upotetut mielikuvitukselliset elementit ja yllättävät sukellukset fantasiamaailmoihin ovat puolestaan […]

Yhteiskuntahistorioitsijoiden kokoontuminen: European Social Science History Conference 30.3.–2.4.2016, Valencia

European Social Science History Conference 2016 (ESSHC) järjestettiin auringossa kylpevässä Valenciassa maalis-huhtikuun taitteessa. Kyseessä on massiivinen, kahden vuoden välein järjestettävän ja International Institute of Social Historyn tukeman ESSHC:n 11. kokoontuminen. Konferenssi koostui tällä kertaa yhteensä lähes 400 esitelmäpohjaisesta työryhmästä ja paneelikeskustelusta ja osallistujalistalla oli runsas 1800 nimeä.

Valta, kirkko ja valtio -symposiumi Jyväskylässä 9. ja 10. toukokuuta 2016

Jyväskylässä yliopistossa järjestettiin historian ja etnologian laitoksen, Suomen Akatemian Yhteiskunnan historia -huippututkimusyksikön sekä Protestant Roots of Finnish National Identities 2017 -tutkimusverkoston (ProFini) yhteistyönä Valta, kirkko ja valtio -symposiumi.

Kuvan voima historiassa: Tunnelmia ja ajatuksia Visual History. Konzepte, Forschungsfelder und Perspektiven -konferenssista 2.-4.3.2016

Berliinissä järjestettiin maaliskuun alussa 2016 Flensburgin Eurooppa-yliopiston sekä Potsdamissa toimivan Zentrum für Zeithistorische Forschungin yhteistyönä kuva-aineistoihin pohjautuvaa historiantutkimusta, sen perspektiivejä ja tutkimusalan nykytilaa tarkasteleva konferenssi, johon osallistuin kuulijana. Raportissani luon konferenssin sisällön esittelyn kautta kokonaiskuvaa saksankielisellä alueella aktiivisesta visual history -tutkimussuuntauksesta ja tutustutan lukijan konferenssissa esille nostettuihin ajatuksiin, sekä pohdin myös, mikä on visuaalisiin aineistoihin perustuvan historiantutkimuksen tilanne Suomessa.

Ytimen varjossa – 30 vuotta Tshernobylistä -seminaari

Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine järjesti 22.4.2016 jo kevätperinteeksi muodostuneen teemaseminaarin Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta ja sen moninaisista vaikutuksista. Luvassa oli jo otsikoista päätellen erittäin monipuolinen kattaus näkökulmia tuohon pysäyttävään ja traumaattiseen tapahtumaan, sen historialliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen taustaan sekä moninaisiin ”jälkielämiin” etenkin populaarikulttuurin piirissä.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Yli rajojen: 1800-luvun tutkimuksen verkoston 7. vuosikonferenssin satoa

Tämänvuotinen 1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssi järjestettiin Tampereen yliopistolla 29.-30.1.2015. Kahteen päivään mahtui mitä moninaisimpia aiheita, jotka vaihtelivat 1800-luvun alkupuolen Suomen ulkomaankaupasta vasemmistoagitaattorien käytännön työhön 1900-luvun ensimmäisinä vuosina ja Tasmaniaan lähetetyistä rangaistusvangeista aina mediumistisiin maalauksiin ja automaattikirjoitukseen.

Koodaamisen ja kirjoittamisen vuoropuhelu? – Mitä on digitaalinen humanistinen tutkimus

Digitaalinen humanistinen tutkimus (eng. digital humanities) on tällä vuosikymmenellä vakiintunut tutkimusala, jossa humanistiset näkökulmat ja digitaalinen tietojenkäsittely yhdistyvät. Katsauksessa esittelemme sekä kansainvälisiä että kotimaisia digitaalisen humanismin suuntauksia.

2015/1
Vasemmistolaista historiaa kartoittamassa

Poliittisen elämän virstanpylväät: Suomen Kommunistisen Puolueen kaaderien omaelämäkerrat tutkimuslähteinä

Tietojen keruun systemaattisuus, laajuus ja taustat kertovat suunnitelmallisesta toiminnasta, jossa tavoitteena oli luoda ”yksi kansa”, yhtenäinen ajattelumalli ja identiteetti. Tietojen keruun avulla kommunistinen puolue halusi luoda järjestystä ja hallita yhteiskuntaa ja sen prosesseja.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

PID-hankkeen lyhyt historia

Arkistolaitos asetti 25.9.2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli uudistaa erityisesti digitaalisessa muodossa olevien asiakirjojen viittauskäytäntö. Työryhmän tuli määrittää, mitä kontekstitietoja asiakirjoista ja niiden metatiedoista automaattiseen lähdeviitteeseen generoituu.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

Propagandasotaa: 2. tiedotuskomppanian propagandatoiminta sotapäiväkirjan valossa hyökkäysvaiheessa 1941

Mitä komppanian sotapäiväkirjasta sitten voi odottaa löytävänsä? Suomalaisia sotapäiväkirjoja tutkinut Pasi Tuunainen rinnastaa sotapäiväkirjan laivan lokikirjaan ja toteaa, että sotapäiväkirjaan tuli periaatteessa kirjata ”tarkat tiedot kaikesta toiminnasta”. Tapahtumat tuli kirjata tuoreeltaan, kronologisessa järjestyksessä ja mahdollisimman suurella tarkkuudella.

Mellan individ och struktur

Hur åskådliggör och beskriver man en biografisk avhandlings uppbyggnad, avgränsning och tillvägagångssätt? I artikeln behandlar jag metodologiska aspekter ur min doktorsavhandling om den finländske statsmannen Leo Mechelin, som var verksam […]

Ellen Thesleffin maalarin ruumis – kuinka kertoa taiteilijan elämä?

Taidehistorian piirissä tapahtuu tällä hetkellä jonkinasteista biografisen otteen uudelleen arviointia. Jälkistrukturalismin aikana tekijä autenttisen luovuuden lähteenä julistettiin kuolleeksi, mikä johti myös biografisen tutkimuksen näkemiseen ongelmallisena taiteen tutkimuksessa. Toisaalta taidehistorioitsija Tutta Palin kysyy aiheellisesti, onko elämäkerrallista tutkimusta kuitenkaan koskaan laitettu syrjään taidehistoriassa, sillä samaan aikaan taidekirjoittamisessa, etenkin näyttelyjulkaisujen puolella, taide-ja-elämä keskustelu säilyi.

Suurmiesjuhlat 1800-luvun lopussa

Porthanin patsasjuhlassa luotiin keskeiset rituaalit, joita myöhemmin noudatettiin seuraavissa suurmiesjuhlissa. Patsas ympäröitiin lipuilla, seppeleillä ja juhlakoristeilla. Fredrik Cygnaeus piti juhlapuheen, minkä jälkeen laulettiin Maammelaulu. Ylioppilaita ja maistereita seisoi kunniavartiossa patsaan ympärillä. Samantapaisia juhlarituaaleja noudatettiin myös Runebergin patsaan paljastustilaisuudessa vuonna 1885 Helsingissä ja Pietari Brahen muistomerkin juhlinnassa Turussa 1888.

Muistettu Minna Krohn. Elämäkerta, suhteet ja tutkijan katse

Katsomalla Minna Krohnin elämäntapahtumia hänen voi ajatella soveltuvan mitä erinomaisimmin uudenlaisen biografian kehyksiin. Tällöin ollaan nimenomaan kiinnostuneita siitä, mikä on jäänyt tunnetun taakse, kuuluisien ihmisten elämäkertojen taakse, miehistä kirjoitetun historian taakse tai nykyään ehkä yhä enemmän myös kanonisoitujen naisten historian taakse. Tällöin Minna Krohn nousee kiinnostavaksi nimenomaan marginaalisuutensa ja ristiriitaisuutensa vuoksi.

Kruununhaan piiri: Ryhmäbiografia ja fennomaaninen verkosto

1800-luvun puolivälissä julkisen keskustelun sfääri alkoi muotoutua ja sanomalehdissä, muun muassa piirin jäseniin kytkeytyvissä Suomettaressa ja Saimassa, kirjoitettiin naisten koulutuksesta ja heille sopivasta julkisesta toiminnasta. Uusi sosiaalisen alue eli käytännössä hyväntekeväisyystyö ja opettajuus muodostuivat naisille hyväksytyiksi toimintamuodoiksi. Ne nähtiin naisen äidillisen tehtävän yhteiskunnallisena jatkeena.

Elisabeth ja Friedrich Nietzsche – yksilöiden elämäkerroista vuorikiipeilijöiden ja vaeltajien kuoroon

Huomasin ajattelevani kaiken aikaa tapaa, jolla Friedrich Nietzschen henkilö esitetään. Voiko häntä tuoda näyttämölle? Miksi häntä ei voisi tuoda näyttämölle? Pitäisikö häntä esittää kuoron, monen ihmisen joukon? He olisivat monisärmäinen, liikkuva, moniääninen, kaleidoskooppimainen tai kubistinen ”Friedrich Nietzsche”, jossa myös eri sukupuolet ovat läsnä.

Euroopan ja mongoli-imperiumin diplomaattisen kanssakäymisen unohdettu huipentuma: Läntisen kirkon keskiajan Kiinan-lähetystyö 1271–1370

Keskiajan läntinen Kiinan-lähetystyö jäi marginaaliseksi ilmiöksi, joka pian unohdettiin sekä Kiinassa että Euroopassa. Kuten keskiajan Aasian-yhteydet ovat jääneet uuden ajan alun löytöretkien varjoon, keskiajan Kiinan-lähetystyö ei ole saanut osakseen läheskään yhtä paljon huomiota kuin jesuiittojen myöhempi työ. Keskiajan lähetystyötä tulisi kuitenkin pitää enempänä kuin pelkkänä kuriositeettina.

Vasemmistonaisten mahdollisuudet 1930-luvun Suomessa

Hanne Koivisto jakaa vasemmistoälymystöön kuuluneet naiset karkeasti kolmeen eri ryhmään: voimakkaisiin ja itsenäisiin vaikuttajanaisiin, muusiin ja puolisoihin sekä avustajiin ja apulaisiin. Valtaosa naisista oli kotoisin joko keski- tai työväenluokan kodeista ja suuri osa heistä oli ylioppilaita ja yliopistossa opiskelleita. Useimmat olivat naimisissa ja toimivat paljon myös yhdessä puolisonsa kanssa. Vaimon taiteellinen tai poliittinen toiminta jäi kuitenkin usein sivuun, sillä miehen toiminta koettiin merkittävämpänä.

Ensimmäinen maailmansota – modernin suursodan kauhut

Ne ruusuiset ennakkokäsitykset, joita ihmisillä sodasta oli, perustuivat siihen kuvaan joka aikaisemmista sotakokemuksista oli maalattu. Kirjallisuudessa, historiankirjoituksessa ja kuvataiteessa sotaa oli vahvasti romantisoitu. Sitä kuvattiin uljaana ja kunniakkaana seikkailuna. Sodan ruma puoli, kurjuus ja synkkyys oli joko silotettu tai tyystin pyyhitty pois. Sotaa oli myös useilta tahoilta mainostettu puhdistavana ja parantavana voimana, joka Euroopan yli pyyhkiessään huuhtoisi mennessään teollistuneiden kaupunkien rappion ja mädänneisyyden.

Sähköiset aineistot tarjoavat uusia mahdollisuuksia historiantutkimukselle

Marraskuu oli antoisaa aikaa sähköisten arkistojen parissa työskenteleville, aineistoja hyödyntäville opiskelijoille sekä asiasta kiinnostuneille harrastajille kuten sukututkijoille. Kuun puolivälissä järjestettiin Arkistolaitoksen toimesta tutkijayhteisöille suunnattu Lisätietoja verkossa! -seminaari, sekä Historiallisen yhdistyksen Digitaaliarkistoseminaari, joka oli tarkoitettu laajemmalle historiasta ja arkistoista kiinnostuneelle yleisölle.

SA-kuvat tarjoavat tutkijoille uusia näkökulmia sotaan

Puolustusvoimat avasi vuoden 2013 kansallisena veteraanipäivänä siihen asti analogisessa muodossa tutkijoita palvelleen TK-kuva-arkistonsa. Noin 160 000 kuvaa kuvateksteineen käsittänyt arkisto herätti heti avajaispäivänään niin suurta kiinnostusta, että palvelimet kaatuivat välittömästi. Vuotta myöhemmin, veteraanipäivänä 2014, puolustusvoimat täydensi arkistoa lisäämällä sinne noin 800 kappaletta jatkosodan aikana otettuja värivalokuvia sekä linkittämällä aineistoon Elonetissä katseltavissa olevat Puolustusvoimien katsauselokuvat. Näin SA-kuva.fi-sivusto on kehittynyt kansainvälisesti vertaansa vailla olevaksi viime sotien visuaalisen viestinnän ja propagandan arkistoksi.

Politiikka ja kirja

Lähes kaikkihan voidaan nähdä ”poliittisena”: esimerkiksi Lutherista alkanut uskonpuhdistus ja katolisen kirkon toiminta voidaan nähdä poliittisena taisteluna. Tässä artikkelissa politiikka nähdään kuitenkin rajatummin, ts. valtiollisista ja yhteiskunnallisista asioista käytynä keskusteluna ja kamppailuna.