Katsaukset

Dekadentteja tuntemuksia ja lopun tunnelmia kahdella maalla – Raportti konferenssista End Games and Emotions: The Sense of Ending in Modern Literature and Art, 15.–18.8.2017, Tallinna & Helsinki

Elokuussa 2017 järjestettiin Tallinnassa ja Helsingissä konferenssi End Games and Emotions: The Sense of Ending in Modern Literature and Art. Nelipäiväinen konferenssi toteutettiin Tallinnan ja Helsingin yliopistojen sekä Viron tiedeakatemian […]

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssi ”Materiaalinen kulttuuri ja kulttuurin materiaalisuus pitkällä 1800-luvulla”. Jyväskylä, 26.–27.1.2017.

1800-luvun tutkimuksen verkosto järjesti tammikuun lopussa Jyväskylässä jo yhdeksännen vuosikonferenssinsa teemalla ”Materiaalinen kulttuuri ja kulttuurin materiaalisuus pitkällä 1800-luvulla”. Konferenssin avaussanoista vastanneen Jyväskylän historian ja etnologian laitoksen yliopistotutkija Piia Einosen mukaan tämänvuotisen areenan valinta oli erityisen osuva, koska Jyväskylässä tehdään paljon 1800-lukua koskevaa tutkimusta ja myös yliopiston kampus on suurelta osin peräisin kyseiseltä vuosisadalta.

Reformaatio 500 vuotta – katsaus merkkivuoden antiin

Reformaation merkkivuosia on vietetty ennenkin ja kukin aikakausi on nostanut esiin itselleen tärkeitä teemoja ja merkityksiä reformaation historiasta, kuten Saksan Evankelisen Kirkon reformaation merkkivuoden lähettiläs Margot Kässmann otti esille Turussa pitämässään luennossa. Niin myös meidän aikanamme reformaation merkkivuotta valmistellessa on tuotu esille nykyajalle tärkeitä ja merkityksellisiä aiheita. Näin ollen merkkivuosi ja sen esiin nostamat aiheet kertovat ehkä lopulta enemmän meistä itsestämme ja meidän kulttuuristamme, kuin 500 vuotta sitten teesejä julkaisseesta munkista ja hänen vahingossa aiheuttamastaan lumivyörystä, joka muovasi maailmanhistoriaa.

Autenttisuuden jäljillä(kö?): Päiväkirja, minuus ja historia -symposium

Torstaina 18.5.2017 pidettiin Turun yliopiston SELMA-tutkimuskeskuksen ja kulttuurihistorian oppiaineen järjestämä päiväkirjasymposium ”Autenttisuuden jäljillä(kö?): Päiväkirja, minuus ja historia” Minervassa taidehistorian seminaarisalissa. Esitelmiä oli pitämässä laaja joukko päiväkirjatutkimuksen kanssa tavalla tai toisella tekemisissä olevia tutkijoita professori Kirsi Vainio-Korhosesta Turun yliopiston eri historia-aineiden tohtorikoulutettaviin. Aihekirjokin oli äärimmäisen stimuloiva, sillä päivän aikana liikuttiin esimerkiksi amiraali Carl Tersmedenin henkilö- ja ajankohtatiedoiltaan suorastaan hupaisassa määrin epätarkan ”Lefnadsjournalin”, erilaisten matkakuvausten ja mielisairaalapäiväkirjojen välillä.

”Pakkasenkirkkaasta” seremoniasäilästä jadekoristeiseen selänrapsuttimeen: Pekingin Palatsimuseon aarteita Museokeskus Vapriikissa

100-vuotiasta Suomea juhlistaakseen Pekingin Palatsimuseo on valikoinut huikean laajasta kokoelmastaan yli sata esinettä ja lähettänyt ne Tampereelle Museokeskus Vapriikkiin. Siellä ne muodostavat ensimmäisessä kerroksessa 1.10. asti auki olevan ”Kielletty kaupunki – elämää Kiinan keisarien hovissa” -näyttelyn, jonka esineiden monipuolisuus on suorastaan häkellyttävä. Esillä on kaikkea tähtikarttapallosta ”ilmastoituun” jäälaatikkoon – ytimekkäiden teemojen alle jaoteltuna.

Anonyymi vaan ei arvoton? Raportti Eine Fotografie – Über die Transdisziplinären Möglichkeiten der Bildforschung -konferenssista Berliinissä 27.–29.10.2016

Konferenssi Eine Fotografie – Über die transdisziplinären Möglichkeiten der Bildforschung osoitti, että anonyymien, kontekstittomien valokuvien haaste ei ole pieni: mitä erilaisimpien teemojen parissa työskentelevät, valokuvista kiinnostuneet historioitsijat ja museoalan ammattilaiset ovat törmänneet siihen kaikkien teemojen ja aikakausien kuvien yhteydessä. Kokoontuminen tarjosi kuitenkin myös toivonpilkahduksia: uudet digitaaliset menetelmät tulevat lähivuosina helpottamaan työskentelyä kontekstittomien kuvien parissa, ja jo nyt konferenssin osanottajat tarjosivat lukuisia mielenkiintoisia lähestymistapoja tähän mennessä hyödyttömänä pidettyyn aineistoon.

2017/1
Pelit ja historia

Suomen pelimuseo – joukkorahoituskampanjasta museonäyttelyksi

Tässä katsauksessa tutustutaan Suomen pelimuseon ensimmäisen näyttelyn syntyyn, museon kertyviin esinekokoelmiin sekä erilaisiin tapoihin säilyttää ja esitellä pelikulttuuria. Esiin nostetaan pelien erityinen ja ongelmallinenkin asema museo-objekteina, sekä pohditaan vaihtoehtoisia tapoja […]

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Murakami Haruki: Postmoderni vaiko sittenkin perinteinen japanilainen?

Japanilaista kulttikirjailija Haruki Murakamia luonnehditaan usein kirjailijana postmoderniksi, ja hänen romaanejaan kuvaillaan adjektiiveilla maaginen ja hypnoottinen. Suorastaan banaalin arkisesti kuvattuihin tapahtumiin upotetut mielikuvitukselliset elementit ja yllättävät sukellukset fantasiamaailmoihin ovat puolestaan […]

Yhteiskuntahistorioitsijoiden kokoontuminen: European Social Science History Conference 30.3.–2.4.2016, Valencia

European Social Science History Conference 2016 (ESSHC) järjestettiin auringossa kylpevässä Valenciassa maalis-huhtikuun taitteessa. Kyseessä on massiivinen, kahden vuoden välein järjestettävän ja International Institute of Social Historyn tukeman ESSHC:n 11. kokoontuminen. Konferenssi koostui tällä kertaa yhteensä lähes 400 esitelmäpohjaisesta työryhmästä ja paneelikeskustelusta ja osallistujalistalla oli runsas 1800 nimeä.

Valta, kirkko ja valtio -symposiumi Jyväskylässä 9. ja 10. toukokuuta 2016

Jyväskylässä yliopistossa järjestettiin historian ja etnologian laitoksen, Suomen Akatemian Yhteiskunnan historia -huippututkimusyksikön sekä Protestant Roots of Finnish National Identities 2017 -tutkimusverkoston (ProFini) yhteistyönä Valta, kirkko ja valtio -symposiumi.

Kuvan voima historiassa: Tunnelmia ja ajatuksia Visual History. Konzepte, Forschungsfelder und Perspektiven -konferenssista 2.-4.3.2016

Berliinissä järjestettiin maaliskuun alussa 2016 Flensburgin Eurooppa-yliopiston sekä Potsdamissa toimivan Zentrum für Zeithistorische Forschungin yhteistyönä kuva-aineistoihin pohjautuvaa historiantutkimusta, sen perspektiivejä ja tutkimusalan nykytilaa tarkasteleva konferenssi, johon osallistuin kuulijana. Raportissani luon konferenssin sisällön esittelyn kautta kokonaiskuvaa saksankielisellä alueella aktiivisesta visual history -tutkimussuuntauksesta ja tutustutan lukijan konferenssissa esille nostettuihin ajatuksiin, sekä pohdin myös, mikä on visuaalisiin aineistoihin perustuvan historiantutkimuksen tilanne Suomessa.

Ytimen varjossa – 30 vuotta Tshernobylistä -seminaari

Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine järjesti 22.4.2016 jo kevätperinteeksi muodostuneen teemaseminaarin Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta ja sen moninaisista vaikutuksista. Luvassa oli jo otsikoista päätellen erittäin monipuolinen kattaus näkökulmia tuohon pysäyttävään ja traumaattiseen tapahtumaan, sen historialliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen taustaan sekä moninaisiin ”jälkielämiin” etenkin populaarikulttuurin piirissä.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Yli rajojen: 1800-luvun tutkimuksen verkoston 7. vuosikonferenssin satoa

Tämänvuotinen 1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssi järjestettiin Tampereen yliopistolla 29.-30.1.2015. Kahteen päivään mahtui mitä moninaisimpia aiheita, jotka vaihtelivat 1800-luvun alkupuolen Suomen ulkomaankaupasta vasemmistoagitaattorien käytännön työhön 1900-luvun ensimmäisinä vuosina ja Tasmaniaan lähetetyistä rangaistusvangeista aina mediumistisiin maalauksiin ja automaattikirjoitukseen.

Koodaamisen ja kirjoittamisen vuoropuhelu? – Mitä on digitaalinen humanistinen tutkimus

Digitaalinen humanistinen tutkimus (eng. digital humanities) on tällä vuosikymmenellä vakiintunut tutkimusala, jossa humanistiset näkökulmat ja digitaalinen tietojenkäsittely yhdistyvät. Katsauksessa esittelemme sekä kansainvälisiä että kotimaisia digitaalisen humanismin suuntauksia.

2015/1
Vasemmistolaista historiaa kartoittamassa

Poliittisen elämän virstanpylväät: Suomen Kommunistisen Puolueen kaaderien omaelämäkerrat tutkimuslähteinä

Tietojen keruun systemaattisuus, laajuus ja taustat kertovat suunnitelmallisesta toiminnasta, jossa tavoitteena oli luoda ”yksi kansa”, yhtenäinen ajattelumalli ja identiteetti. Tietojen keruun avulla kommunistinen puolue halusi luoda järjestystä ja hallita yhteiskuntaa ja sen prosesseja.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

PID-hankkeen lyhyt historia

Arkistolaitos asetti 25.9.2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli uudistaa erityisesti digitaalisessa muodossa olevien asiakirjojen viittauskäytäntö. Työryhmän tuli määrittää, mitä kontekstitietoja asiakirjoista ja niiden metatiedoista automaattiseen lähdeviitteeseen generoituu.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

Propagandasotaa: 2. tiedotuskomppanian propagandatoiminta sotapäiväkirjan valossa hyökkäysvaiheessa 1941

Mitä komppanian sotapäiväkirjasta sitten voi odottaa löytävänsä? Suomalaisia sotapäiväkirjoja tutkinut Pasi Tuunainen rinnastaa sotapäiväkirjan laivan lokikirjaan ja toteaa, että sotapäiväkirjaan tuli periaatteessa kirjata ”tarkat tiedot kaikesta toiminnasta”. Tapahtumat tuli kirjata tuoreeltaan, kronologisessa järjestyksessä ja mahdollisimman suurella tarkkuudella.

Mellan individ och struktur

Hur åskådliggör och beskriver man en biografisk avhandlings uppbyggnad, avgränsning och tillvägagångssätt? I artikeln behandlar jag metodologiska aspekter ur min doktorsavhandling om den finländske statsmannen Leo Mechelin, som var verksam […]

Ellen Thesleffin maalarin ruumis – kuinka kertoa taiteilijan elämä?

Taidehistorian piirissä tapahtuu tällä hetkellä jonkinasteista biografisen otteen uudelleen arviointia. Jälkistrukturalismin aikana tekijä autenttisen luovuuden lähteenä julistettiin kuolleeksi, mikä johti myös biografisen tutkimuksen näkemiseen ongelmallisena taiteen tutkimuksessa. Toisaalta taidehistorioitsija Tutta Palin kysyy aiheellisesti, onko elämäkerrallista tutkimusta kuitenkaan koskaan laitettu syrjään taidehistoriassa, sillä samaan aikaan taidekirjoittamisessa, etenkin näyttelyjulkaisujen puolella, taide-ja-elämä keskustelu säilyi.

Suurmiesjuhlat 1800-luvun lopussa

Porthanin patsasjuhlassa luotiin keskeiset rituaalit, joita myöhemmin noudatettiin seuraavissa suurmiesjuhlissa. Patsas ympäröitiin lipuilla, seppeleillä ja juhlakoristeilla. Fredrik Cygnaeus piti juhlapuheen, minkä jälkeen laulettiin Maammelaulu. Ylioppilaita ja maistereita seisoi kunniavartiossa patsaan ympärillä. Samantapaisia juhlarituaaleja noudatettiin myös Runebergin patsaan paljastustilaisuudessa vuonna 1885 Helsingissä ja Pietari Brahen muistomerkin juhlinnassa Turussa 1888.

Muistettu Minna Krohn. Elämäkerta, suhteet ja tutkijan katse

Katsomalla Minna Krohnin elämäntapahtumia hänen voi ajatella soveltuvan mitä erinomaisimmin uudenlaisen biografian kehyksiin. Tällöin ollaan nimenomaan kiinnostuneita siitä, mikä on jäänyt tunnetun taakse, kuuluisien ihmisten elämäkertojen taakse, miehistä kirjoitetun historian taakse tai nykyään ehkä yhä enemmän myös kanonisoitujen naisten historian taakse. Tällöin Minna Krohn nousee kiinnostavaksi nimenomaan marginaalisuutensa ja ristiriitaisuutensa vuoksi.

Kruununhaan piiri: Ryhmäbiografia ja fennomaaninen verkosto

1800-luvun puolivälissä julkisen keskustelun sfääri alkoi muotoutua ja sanomalehdissä, muun muassa piirin jäseniin kytkeytyvissä Suomettaressa ja Saimassa, kirjoitettiin naisten koulutuksesta ja heille sopivasta julkisesta toiminnasta. Uusi sosiaalisen alue eli käytännössä hyväntekeväisyystyö ja opettajuus muodostuivat naisille hyväksytyiksi toimintamuodoiksi. Ne nähtiin naisen äidillisen tehtävän yhteiskunnallisena jatkeena.

Elisabeth ja Friedrich Nietzsche – yksilöiden elämäkerroista vuorikiipeilijöiden ja vaeltajien kuoroon

Huomasin ajattelevani kaiken aikaa tapaa, jolla Friedrich Nietzschen henkilö esitetään. Voiko häntä tuoda näyttämölle? Miksi häntä ei voisi tuoda näyttämölle? Pitäisikö häntä esittää kuoron, monen ihmisen joukon? He olisivat monisärmäinen, liikkuva, moniääninen, kaleidoskooppimainen tai kubistinen ”Friedrich Nietzsche”, jossa myös eri sukupuolet ovat läsnä.