Katsaukset

Raportti Holin kevätseminaarista 2019

Suuntasin maaliskuussa Historian Opiskelijain Liiton kevätseminaariin Suomen Turkuun. Tilanne oli itselleni uusi, sillä en ollut koskaan aikaisemmin tehnyt vastaavaa. Olin toki aikaisemmin käynyt Turussa niin matkailun riemusta kuin suorittamassa avoimen […]

2019/2
Digitaalinen historiantutkimus

Suomenkielisen lehdistön paikalliskirjekulttuuria tallentava digitaalinen Translocalis-tietokanta

Suomenkieliseen lehdistöön muotoutui sen alkuvaiheessa 1800-luvun puolivälissä laaja lukijakirjekulttuuri, joka teki siitä eräänlaisen varhaisen interaktiivisen median. Lukijakirjekulttuurin keskeinen piirre oli, että siihen osallistuneet tuhannet yhteiskunnan eri kerroksista olleet kirjoittajat kirjoittivat tekstinsä eri paikallisyhteisöjen nimissä. Translocalis on Tampereen yliopistossa toimivan Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikön systemaattisesti kokoama digitaalinen tietokanta näistä 1800-luvulla suomenkielisessä lehdistössä julkaistuista paikalliskirjeistä. Paikalliskirjeiden kokoaminen yhteen digitaaliseen tietokantaan tekee niistä ajallisesti ensimmäisen suomenkielisen väestönosan omakätisesti kirjoittaman jälkipolville säilyneen tutkimusaineiston, joka on yhteiskunnallisesti kattava.

2019/2
Digitaalinen historiantutkimus

Digitaalinen historiantutkijan työkenttänä: Pohjoismainen digitaalisten ihmistieteiden kokous (Kööpenhamina, 5.-8. maaliskuuta 2019)

Pohjoismainen digitaalisten ihmistieteiden konferenssi DHN 2019 (Digital Humanities in the Nordic countries) järjestettiin tänä vuonna Kööpenhaminassa. DHN2019 toi omalla pohjoismaisella otteellaan esiin digihumanismin tuoreinta tutkimusta.

Considerations on New Materialist and Posthuman Agendas in Biographical Studies

Following new materialist and posthuman agendas, this article deals with the concept of individuation (Gilbert Simondon, Gilles Deleuze) as a methodological resource for biographical studies and historical scholarship at large. It maps premises for the non-anthropocentric scrutiny of and reflection on individual human activities and focuses on the unexpectedness which is constituted in the material interactions and entanglements of everyday life.

2019/1
Ranskan historia Suomessa 2000-luvulla

Kirja kulttuurisena esineenä Chrétien de Troyes’n teoksissa

Kirjat ovat hyvin kulttuurisesti määrittyneitä esineitä. Niihin liittyy merkityksiä, jotka eivät rajoitu vain kirjan sisältöön tai toisaalta vain kirjaan fyysisenä esineenä. Tässä katsausartikkelissa esittelen, minkälaisia kulttuurisia merkityksiä kirjoille annettiin Chrétien […]

2018/3
Monipuolista Suomi-kuvaa eilen ja tänään

Kielteinen maakuvatyö – Maahanmuuton ”vetovoimatekijöiden” vähentäminen

Voiko maakuvatyön tavoitteena joskus olla kielteisen vaikutelman luominen? Kielteinen maakuvatyö vaikuttaisi olevan ristiriidassa suhteessa perinteisiin käsityksiin, jotka korostavat vetovoimaisen kuvan luomisen keskeisyyttä. Katsaus tarkastelee tutkimusmahdollisuuksia liittyen maan esittämiseen ei-houkuttelevana turvapaikanhakijoille. Lisäksi arvioidaan, millainen on ollut Suomen kuva maahanmuuttomaana ja onko viime vuosina siirrytty tässä suhteessa kielteisen maakuvan viestimisen suuntaan.

2018/2
Satavuotias Suomi katsoi peiliin

Sápmi100? Saamelaishistorian vastanarratiivejä Suomi100-tapahtumassa Sajoksessa

Suomen Historiallinen Seura, Oulun Historiaseura ja Saamelaisarkisto järjestivät 21. syyskuuta 2017 Suomi 100-seminaarin Inarin Sajoksessa. Tilaisuuteen kutsuttiin kolme saamentutkijaa esitelmöimään saamelaisten historiasta itsenäisessä Suomessa. Artikkelimme käsittelee sitä, millaisia narratiiveja saamelaisten historiasta tilaisuudessa artikuloitiin ja millaisia vastanarratiiveja Suomen historiaan näiden kautta rakentuu.

2018/2
Satavuotias Suomi katsoi peiliin

Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvasta (2017) käyty keskustelu ja kulttuurisen muistin kaanon — pohdintaa teoreettisesta taustasta

Mitä keskustelu Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvan (2017) ympärillä voi kertoa suhtautumisesta menneisyyteen ja muistamiseen tai suomalaisen kulttuurisen muistin rakentumisesta? Millaisia teoreettisia käsitteitä keskustelun tarkastelussa voidaan hyödyntää? Katsauksessa esitellään teoreettista taustaa Aku Louhimiehen (2017) Tuntemattoman sotilaan ympärillä käydyn keskustelun menneisyyspoliittiseen tarkasteluun. Katsaus pohjautuu tekeillä olevaan kulttuuripolitiikan maisteriohjelman pro gradu -työhön ja ennen kaikkea sen teoreettiseen pohjaan.

2018/1
Ortodoksien 1900-luvun historiaa Suomessa

Katsaus muistelukirjoihin historiallisen ikonitutkimuksen lähteenä

Monet historialliset lähteet ovat tuttuja suomalaisille ikonien asiantuntijoille. Usein ikonitutkimuksen lähteenä käytetään kalustoluetteloja, työsopimuksia, kirjeitä, päiväkirjoja, matkakertomuksia jne. Ortodoksisen kirkon muistelukirjat ovat kuitenkin jääneet ikonitutkimuksessa melkein täysin huomiotta.

Dekadentteja tuntemuksia ja lopun tunnelmia kahdella maalla – Raportti konferenssista End Games and Emotions: The Sense of Ending in Modern Literature and Art, 15.–18.8.2017, Tallinna & Helsinki

Elokuussa 2017 järjestettiin Tallinnassa ja Helsingissä konferenssi End Games and Emotions: The Sense of Ending in Modern Literature and Art. Nelipäiväinen konferenssi toteutettiin Tallinnan ja Helsingin yliopistojen sekä Viron tiedeakatemian […]

2017/3
Materiaalinen 1800-luku, osa I

1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssi ”Materiaalinen kulttuuri ja kulttuurin materiaalisuus pitkällä 1800-luvulla”. Jyväskylä, 26.–27.1.2017.

1800-luvun tutkimuksen verkosto järjesti tammikuun lopussa Jyväskylässä jo yhdeksännen vuosikonferenssinsa teemalla ”Materiaalinen kulttuuri ja kulttuurin materiaalisuus pitkällä 1800-luvulla”. Konferenssin avaussanoista vastanneen Jyväskylän historian ja etnologian laitoksen yliopistotutkija Piia Einosen mukaan tämänvuotisen areenan valinta oli erityisen osuva, koska Jyväskylässä tehdään paljon 1800-lukua koskevaa tutkimusta ja myös yliopiston kampus on suurelta osin peräisin kyseiseltä vuosisadalta.

Reformaatio 500 vuotta – katsaus merkkivuoden antiin

Reformaation merkkivuosia on vietetty ennenkin ja kukin aikakausi on nostanut esiin itselleen tärkeitä teemoja ja merkityksiä reformaation historiasta, kuten Saksan Evankelisen Kirkon reformaation merkkivuoden lähettiläs Margot Kässmann otti esille Turussa pitämässään luennossa. Niin myös meidän aikanamme reformaation merkkivuotta valmistellessa on tuotu esille nykyajalle tärkeitä ja merkityksellisiä aiheita. Näin ollen merkkivuosi ja sen esiin nostamat aiheet kertovat ehkä lopulta enemmän meistä itsestämme ja meidän kulttuuristamme, kuin 500 vuotta sitten teesejä julkaisseesta munkista ja hänen vahingossa aiheuttamastaan lumivyörystä, joka muovasi maailmanhistoriaa.

Autenttisuuden jäljillä(kö?): Päiväkirja, minuus ja historia -symposium

Torstaina 18.5.2017 pidettiin Turun yliopiston SELMA-tutkimuskeskuksen ja kulttuurihistorian oppiaineen järjestämä päiväkirjasymposium ”Autenttisuuden jäljillä(kö?): Päiväkirja, minuus ja historia” Minervassa taidehistorian seminaarisalissa. Esitelmiä oli pitämässä laaja joukko päiväkirjatutkimuksen kanssa tavalla tai toisella tekemisissä olevia tutkijoita professori Kirsi Vainio-Korhosesta Turun yliopiston eri historia-aineiden tohtorikoulutettaviin. Aihekirjokin oli äärimmäisen stimuloiva, sillä päivän aikana liikuttiin esimerkiksi amiraali Carl Tersmedenin henkilö- ja ajankohtatiedoiltaan suorastaan hupaisassa määrin epätarkan ”Lefnadsjournalin”, erilaisten matkakuvausten ja mielisairaalapäiväkirjojen välillä.

”Pakkasenkirkkaasta” seremoniasäilästä jadekoristeiseen selänrapsuttimeen: Pekingin Palatsimuseon aarteita Museokeskus Vapriikissa

100-vuotiasta Suomea juhlistaakseen Pekingin Palatsimuseo on valikoinut huikean laajasta kokoelmastaan yli sata esinettä ja lähettänyt ne Tampereelle Museokeskus Vapriikkiin. Siellä ne muodostavat ensimmäisessä kerroksessa 1.10. asti auki olevan ”Kielletty kaupunki – elämää Kiinan keisarien hovissa” -näyttelyn, jonka esineiden monipuolisuus on suorastaan häkellyttävä. Esillä on kaikkea tähtikarttapallosta ”ilmastoituun” jäälaatikkoon – ytimekkäiden teemojen alle jaoteltuna.

Anonyymi vaan ei arvoton? Raportti Eine Fotografie – Über die Transdisziplinären Möglichkeiten der Bildforschung -konferenssista Berliinissä 27.–29.10.2016

Konferenssi Eine Fotografie – Über die transdisziplinären Möglichkeiten der Bildforschung osoitti, että anonyymien, kontekstittomien valokuvien haaste ei ole pieni: mitä erilaisimpien teemojen parissa työskentelevät, valokuvista kiinnostuneet historioitsijat ja museoalan ammattilaiset ovat törmänneet siihen kaikkien teemojen ja aikakausien kuvien yhteydessä. Kokoontuminen tarjosi kuitenkin myös toivonpilkahduksia: uudet digitaaliset menetelmät tulevat lähivuosina helpottamaan työskentelyä kontekstittomien kuvien parissa, ja jo nyt konferenssin osanottajat tarjosivat lukuisia mielenkiintoisia lähestymistapoja tähän mennessä hyödyttömänä pidettyyn aineistoon.

2017/1
Pelit ja historia

Suomen pelimuseo – joukkorahoituskampanjasta museonäyttelyksi

Tässä katsauksessa tutustutaan Suomen pelimuseon ensimmäisen näyttelyn syntyyn, museon kertyviin esinekokoelmiin sekä erilaisiin tapoihin säilyttää ja esitellä pelikulttuuria. Esiin nostetaan pelien erityinen ja ongelmallinenkin asema museo-objekteina, sekä pohditaan vaihtoehtoisia tapoja […]

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Murakami Haruki: Postmoderni vaiko sittenkin perinteinen japanilainen?

Japanilaista kulttikirjailija Haruki Murakamia luonnehditaan usein kirjailijana postmoderniksi, ja hänen romaanejaan kuvaillaan adjektiiveilla maaginen ja hypnoottinen. Suorastaan banaalin arkisesti kuvattuihin tapahtumiin upotetut mielikuvitukselliset elementit ja yllättävät sukellukset fantasiamaailmoihin ovat puolestaan […]

Yhteiskuntahistorioitsijoiden kokoontuminen: European Social Science History Conference 30.3.–2.4.2016, Valencia

European Social Science History Conference 2016 (ESSHC) järjestettiin auringossa kylpevässä Valenciassa maalis-huhtikuun taitteessa. Kyseessä on massiivinen, kahden vuoden välein järjestettävän ja International Institute of Social Historyn tukeman ESSHC:n 11. kokoontuminen. Konferenssi koostui tällä kertaa yhteensä lähes 400 esitelmäpohjaisesta työryhmästä ja paneelikeskustelusta ja osallistujalistalla oli runsas 1800 nimeä.

Valta, kirkko ja valtio -symposiumi Jyväskylässä 9. ja 10. toukokuuta 2016

Jyväskylässä yliopistossa järjestettiin historian ja etnologian laitoksen, Suomen Akatemian Yhteiskunnan historia -huippututkimusyksikön sekä Protestant Roots of Finnish National Identities 2017 -tutkimusverkoston (ProFini) yhteistyönä Valta, kirkko ja valtio -symposiumi.

Kuvan voima historiassa: Tunnelmia ja ajatuksia Visual History. Konzepte, Forschungsfelder und Perspektiven -konferenssista 2.-4.3.2016

Berliinissä järjestettiin maaliskuun alussa 2016 Flensburgin Eurooppa-yliopiston sekä Potsdamissa toimivan Zentrum für Zeithistorische Forschungin yhteistyönä kuva-aineistoihin pohjautuvaa historiantutkimusta, sen perspektiivejä ja tutkimusalan nykytilaa tarkasteleva konferenssi, johon osallistuin kuulijana. Raportissani luon konferenssin sisällön esittelyn kautta kokonaiskuvaa saksankielisellä alueella aktiivisesta visual history -tutkimussuuntauksesta ja tutustutan lukijan konferenssissa esille nostettuihin ajatuksiin, sekä pohdin myös, mikä on visuaalisiin aineistoihin perustuvan historiantutkimuksen tilanne Suomessa.

Ytimen varjossa – 30 vuotta Tshernobylistä -seminaari

Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine järjesti 22.4.2016 jo kevätperinteeksi muodostuneen teemaseminaarin Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta ja sen moninaisista vaikutuksista. Luvassa oli jo otsikoista päätellen erittäin monipuolinen kattaus näkökulmia tuohon pysäyttävään ja traumaattiseen tapahtumaan, sen historialliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen taustaan sekä moninaisiin ”jälkielämiin” etenkin populaarikulttuurin piirissä.

2015/3
Liikkeellä pitkällä 1800-luvulla

Yli rajojen: 1800-luvun tutkimuksen verkoston 7. vuosikonferenssin satoa

Tämänvuotinen 1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssi järjestettiin Tampereen yliopistolla 29.-30.1.2015. Kahteen päivään mahtui mitä moninaisimpia aiheita, jotka vaihtelivat 1800-luvun alkupuolen Suomen ulkomaankaupasta vasemmistoagitaattorien käytännön työhön 1900-luvun ensimmäisinä vuosina ja Tasmaniaan lähetetyistä rangaistusvangeista aina mediumistisiin maalauksiin ja automaattikirjoitukseen.

Koodaamisen ja kirjoittamisen vuoropuhelu? – Mitä on digitaalinen humanistinen tutkimus

Digitaalinen humanistinen tutkimus (eng. digital humanities) on tällä vuosikymmenellä vakiintunut tutkimusala, jossa humanistiset näkökulmat ja digitaalinen tietojenkäsittely yhdistyvät. Katsauksessa esittelemme sekä kansainvälisiä että kotimaisia digitaalisen humanismin suuntauksia.

2015/1
Vasemmistolaista historiaa kartoittamassa

Poliittisen elämän virstanpylväät: Suomen Kommunistisen Puolueen kaaderien omaelämäkerrat tutkimuslähteinä

Tietojen keruun systemaattisuus, laajuus ja taustat kertovat suunnitelmallisesta toiminnasta, jossa tavoitteena oli luoda ”yksi kansa”, yhtenäinen ajattelumalli ja identiteetti. Tietojen keruun avulla kommunistinen puolue halusi luoda järjestystä ja hallita yhteiskuntaa ja sen prosesseja.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

PID-hankkeen lyhyt historia

Arkistolaitos asetti 25.9.2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli uudistaa erityisesti digitaalisessa muodossa olevien asiakirjojen viittauskäytäntö. Työryhmän tuli määrittää, mitä kontekstitietoja asiakirjoista ja niiden metatiedoista automaattiseen lähdeviitteeseen generoituu.

2014/4
Linkit menneen ja tulevan välillä

Propagandasotaa: 2. tiedotuskomppanian propagandatoiminta sotapäiväkirjan valossa hyökkäysvaiheessa 1941

Mitä komppanian sotapäiväkirjasta sitten voi odottaa löytävänsä? Suomalaisia sotapäiväkirjoja tutkinut Pasi Tuunainen rinnastaa sotapäiväkirjan laivan lokikirjaan ja toteaa, että sotapäiväkirjaan tuli periaatteessa kirjata ”tarkat tiedot kaikesta toiminnasta”. Tapahtumat tuli kirjata tuoreeltaan, kronologisessa järjestyksessä ja mahdollisimman suurella tarkkuudella.