Katsaukset

Rooman historian symbolien tutkimisen sietämätön vaikeus

Klassillinen arkeologia on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana aktivoitunut ilahduttavan laajalla rintamalla ja kiinnostavalla tavalla myös syntysijoillaan Euroopan kulttuurisissa pääkaupungeissa Ateenassa ja Roomassa sekä toisaalta Pompejissa ja Herculaneumissa. Antiikintutkimuksen ja klassillisen arkeologian historia ovat kiintoisin tavoin kytkeytyneet Euroopan historiaan, josta tutkijoiden olisi hyvä olla tietoisia. Seuraavassa käsittelen muutamia viime vuosien aikana ilmestyneiden tutkimusten ansiosta ajankohtaisia, mutta Suomessa turhan vähälle huomiolle jääneitä esimerkkejä, jotka kertovat menneisyyden jäänteiden symboliarvojen ylläpitämisen ulottuvuuksien moninaisuudesta.

Uusien aikojen dominanssia – Konferenssiraportti, Annual Social History Society Conference, Glasgow 30.3.–1.4.2010

Brittiläisen (Lancaster) Social History Societyn vuosittainen konferenssi keräsi jälleen kerran huomattavan määrän osanottajia. Pääasiassa Iso-Britannian historiaan keskittyviä papereita esitettiin konferenssissa noin 160, englanninkielisen maailman ulkopuolelta paperin esitti peräti seitsemän henkilöä. Valtaosa esitelmistä keskittyi 1800-luvun ja etenkin 1900-luvun historiantutkimukseen.

Paljon sympatiaa, vähän tekoja – katsaus Talvisota muiden silmin -seminaariin

Marraskuussa 2009 tuli talvisodan alkamisesta kuluneeksi 70 vuotta. Hieman tuoreemman näkökulman aiheesta tarjosi Historiallisen yhdistyksen pitämä Talvisota muiden silmin -seminaari. Seminaarissa esitelmöitiin kuinka talvisotaa oli käsitelty Ison-Britannian, Ranskan ja Italian lehdistössä. Seminaari perustui syksyllä 2009 ilmestyneeseen Talvisota muiden silmin -teokseen.

Lapin historian havinaa – Yksilötasolta yhteisiin muistoihin

Siviiliväestön sotakokemukset ovat usein jääneet taka-alalle sotilaallisen historiankirjoituksen tieltä. Jatkosodan tapahtumista lappilaisella siviiliväestöllä on aivan oma tarinansa kerrottavanaan. Toisin kuin sotilaiden tarinat, jotka usein ovat olleet liian kipeitä kerrottaviksi omille lapsille, ovat nämä tarinat siirtyneet sukupolvelta toiselle suvun sisällä.

Sankaripoikia ja nuoren kansakunnan kasvukipuja

Sodan välitön jälkikuva poikkeaa usein siitä, millaiseksi sen historialliset tulkinnat muodostuvat vuosien ja vuosikymmenten mittaan. Suomen sisällissodasta vuonna 1918 on taitettu peistä moneen otteeseen. Jo sodan nimi on kiistanalainen ja kertoo paljon käyttäjästään. Tässä artikkelissa nostan esille yhden näkökulman ja teossarjan, jonka ensimmäinen osa ilmestyi alle vuosi sodan päättymisen jälkeen. Kaikkiaan kolmiosainen teossarja ”Sankaripoikia – vapaussodassamme kaatuneiden alaikäisten muistoksi” on tärkeä tarkastelun kohde, sillä heidän tarinoissaan tulevat esille sekä varhaisempi, ehkä haaveellisempikin suomalainen nationalismi että pyrkimys sotilaallisempaan, ”kehittyneempään” kansakunnan kuvaan.

Westfalenin rauha muutti Eurooppaa

Vuonna 1648 Saksan Westfalenissa sijaitsevassa Münsterin kaupungissa allekirjoitettiin rauhansopimukset keisari Ferdinand III:n ja Ranskan sekä Ruotsin välillä. Rauhansopimukset ja niitä edeltänyt Euroopan historian ensimmäinen suuri rauhankongressi saivat osakseen runsaasti huomiota jo omana aikanaan, ja 360 vuotta myöhemmin Westfalenin rauhaa pidetään yhä tärkeänä käännekohtana kansainvälisten suhteiden historiassa.

Aatelin aineellinen kulttuuri 1500-luvun lopulla

Tehdessäni väitöskirjatutkimusta Suomen aatelin verkostoista ja valtasuhteista 1500-luvun lopulla vastaani on osunut kirjeiden ohella tiliaineistoa, joka käsittelee aatelin aineellista kulttuuria Suomen oloissa harvinaisen yksityiskohtaisesti ja runsaasti. Tästä saa kiittää tutkimukseni keskushenkilöä Arvid Henrikinpoika Tawastia ja hänen kartanoidensa vouteja ja kirjureita, jotka laativat vuosittain inventaariot kartanoiden tavaroista. Lisäksi Tawast kävi kauppaa Saksaan ja laati kauppamiesten muistin tueksi ”ostosluetteloita”. Tässä artikkelissa analysoin sitä, miten Tawastin kokoelman lähdeaineistot voivat avartaa vallitsevia käsityksiä 1500-luvun aineellisesta kulttuurista

Yliopistollisten opinnäytteiden julkaiseminen internetissä

Tässä artikkelissa pohditaan opinnäytteiden verkkojulkaisemiseen liittyviä kysymyksiä. Kuka opinnäytteitä verkossa julkaisee, mistä ne löytyvät ja miksi niitä kannattaa julkaista verkossa? Mitä teknisiä tai oikeudellisia ongelmia verkkojulkaiseminen saattaa opinnäytteen tekijälle aiheuttaa? Entä mitä mieltä verkkojulkaisemisesta ovat oppiaineet, väitelleet tai perusopiskelijat?

Elävää keskiaikaa

Keskiajan esittämisellä on sen verran vahva asema populaarikulttuurissa, että sille on annettu oma nimi: medievalismi. Se yhdistelee keskiajan yleistietämystä sekä toisinaan tieteellistä tutkimusta viihteen tavanomaisiin esitystapoihin, kuten elokuviin ja kirjallisuuteen. Medievalismia ovat myös keskiaikaseurat, harrastajamainen tutkimus sekä keskiaikaiset tapahtumat. Varsinais-Suomen suurimpiin kesätapahtumiin kuuluva Turun Keskiaikaiset markkinat on ilmiön tyylipuhdas ilmentymä. Tässä artikkelissa pohdimme viihteen vastuuta, mahdollisuuksia sekä ongelmia tuoda tutkimustietoa suuren yleisön keskuuteen tämän tietyn pop-kulttuurin tuotteen kautta.

Keskustelua ja kulinarismia Lyonissa – Yhdeksäs kaupunkihistorian konferenssi 27.–30.8.2008

Elokuussa 2008 eurooppalainen kaupunkihistoriajärjestö European Association for Urban History, EAUH, järjesti yhdeksännen kaupunkihistorian konferenssin Lyonissa Ranskassa. Kahden vuoden välein järjestettävä konferenssi kokoaa pääosin eurooppalaisia historioitsijoita, taidehistorioitsijoita, sosiologeja, maantieteilijöitä, arkkitehtejä ja muita tieteen alan asiantuntijoita, joita kaikkia yhdistää kiinnostus kaupunkiin ja erityisesti urbaaneihin kysymyksiin historian näkökulmasta.

Paikallishistorian teosta oppia työelämään

Porin kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen laitos julkaisi viime toukokuussa osittain opiskelijavoimin tehdyn paikallishistorian. Kyseinen teos ei toki ole ainoa laatuaan laitoksella, joka panostaa opiskelijoiden toteuttamiin tilaustöihin. Teoksen tekijät kertovat minkälaista oli osallistua useamman vuoden kestäneeseen kirjaprojektiin.

Näätämön avaimia – historian läsnäolo pohjoisessa kylässä

Miten historian läsnäolo ilmenee Näätämön kylässä? Tässä artikkelissa käsittelen taiteen paikkasidonnaisuutta, yhteisöllistä ympäristötaidetta ja historian läsnäoloa. Ympäristö- ja yhteisötaiteeseen liittyy monitieteellinen taustatyö, jossa tutustutaan paikkaan ja yhteisöön. Paikka on moniaistisesti koettava ympäristö, historian ja tulevaisuuden näyttämö ja kerroksellinen kokonaisuus sille annettuja merkityksiä.

Jatko-opiskelijat aktiivisina Oulussa

Mitä historiantutkimus on? Mitä merkitystä historian tutkimisella on? Oulun yliopiston historiatieteiden jatko-opiskelijat lähtivät etsimään näihin kysymyksiin vastausta keväällä järjestämässään Historian filosofia -symposiumissa. Seminaaria ei olisi syntynyt ilman jatko-opiskelijoiden omasta aktiivisuudesta kehittynyttä perjantaiklubia.

Rajanvetoja pohjoismaisessa naishistoriassa

Yhdeksännen kerran järjestetty pohjoismainen naishistorioitsijatapaaminen kokosi elokuussa yhteen yli 150 nais- ja sukupuolihistorioitsijaa kaikista pohjoismaista. Tällä kertaa konferenssi järjestettiin Reykjavikissa Islannissa 11.–13.8.2008, ja sen järjestäjänä toimi Islannin yliopisto.

CLIOHnet tulevan tohtorin asialla

Useiden eurooppalaisten historian laitosten pyynnöstä luodussa CLIOHnetissa on tällä hetkellä mukana 75 yliopiston historian laitosta Euroopan unionin alueelta. Tampereella CLIOHnettiä ja sen toimintaa avasivat opiskelijoille hankkeen suomalaiset koordinaattorit Seija Jalagin sekä Tapio Onnela.

CLIOHnet Advocates Future Doctors

At present, 75 history departments from different parts of the Europe are involved in the European Union-funded Socrates-Erasmus Thematic Network CLIOHnet. In Tampere, the project and its activities were introduced by the Finnish coordinators of CLIOHnet.

Euro-PR ja katseita menneisyyteen

Euroopan unionin tiedotus- ja imagokampanjoissa hyödynnetään paljon, mutta valittuja paloja, Euroopan historiaa ja kulttuuriperintöä. Seuraavassa käsittelen historian osuutta EU:n popularisoinnissa ja identiteettityössä. Esimerkkini perustuvat painettuun materiaaliin, näyttelyihin, tapahtumiin ja internetiin. […]

Sukututkimus apuna historiantutkimuksessa

Onko sukututkimuksesta hyötyä historiantutkimukselle? Se on kysymys, jonka sukututkijat usein esittävät historiantutkijalle. Kysymykseen ei voi vastata sanoilla kyllä tai ei. Ensin on pohdittava miten ja millaisista lähtökohdista sukututkimusta tehdään. Ollakseen […]

2002/2
Intellektuellit ja isänmaa

Taloushistoriaa Jyväskylän yliopistossa

Kahden tieteenalan välillä tasapainotteleminen voi olla vaikeaa mutta parhaimmillaan myös hedelmällistä. Jyväskylän yliopiston pieni taloushistorian oppiaine pyrkii kaatamaan vanhoja raja-aitoja. Vaikea valssi historian ja taloustieteen välillä, kuvasi taloushistorioitsija John Komlos […]