Lectio praecursoria

Riikka-Maria Pöllä: ”Refashioning the Respectable Elite Woman in Louis XIV’s Paris – Madame de Sévigné and Ninon de Lenclos”. Lectio praecursoria 28.4.2017.

My study analyses two educated and admired elite women: Madame de Sévigné and Ninon de Lenclos. Furthermore, the study is about their self-fashioning, about their success in their performances among Parisian elite society and about the dichotomy between the reality and ideals. I refashioned the requirements of status for the respectable woman: in other words, l’honneste femme.

Marita Kilpimaa: ”’Paljon olen mailimata kulkenut, paljon olen kokenut ja nähnyt’. Andreas Alarieston lauletut elämänpolut ja resilienssi”. Lectio praecursoria 31.3.2017.

Andreas Alariestoon liittyvä tutkimushistoriani alkoi huhtikuussa vuonna 1976. Silloin avattiin Helsingin taidehallissa hyvin erikoinen näyttely. Esillä oli komeita värikkäitä naivistisia lapinaiheisia maalauksia, joiden tekijä, 75-vuotias lapinmies Andreas Alariesto oli täysin tuntematon. Vasta eläkkeelle pääsyn ja Rovaniemelle muuton jälkeen 69-vuotiaalla Andreas Alariestolla alkoi kiihkeä maalauskausi, joka huipentui seitsemän vuotta myöhemmin sensaatiomaiseen menestykseen Helsingin Taidehallissa.

Hanna Vanonen: ”Stable and Fluid War Traditions – Re-Thinking the War Material from Qumran”. Lectio praecursoria 24.3.2017.

Helmikuussa kuluvaa vuotta Suomen Kuvalehti (SK 8/2017) ehdotti yhdessä pääjutussaan raflaavasti: ”Lopetetaan antropologia!”. Jutussa kysyttiin, mitä ihmettä yksilö tai yhteiskunta tekee koulutuksella, joka pakottaa viettämään kuukausikaupalla aikaa kenttätöissä ulkomailla, vain havainnoimassa ihmisiä ja heidän toisinaan varsin triviaaleilta tuntuvia tapojaan. Ja mitä kukaan tekee koulutuksella, jonka kautta ei todellakaan avaudu varmoja työllisyysnäkymiä? Jos jo antropologia, jossa sentään liikutaan nykyajassa, todetaan hyödyttömäksi, voi heti perään kysyä kaksin verroin painavammin: Mitä ihmeen järkeä sitten on käyttää vuosia elämästään perehtyen Qumranin teksteihin?

Heta Aali: ”Merovingian Queenship in Early Nineteenth-Century French Historiography”. Lectio praecursoria 11.3.2017.

Merovingiaikaan liittyi 1800-luvun alun historiankirjoituksessa runsaasti suuria ja tärkeitä kysymyksiä niin monarkian, luokkarakenteen, vallanjaon kuin esimerkiksi poliittisten oikeuksien kannalta. Kuningattaret kiinnostivat lukijoita ja historioitsijoita, koska heidän historiansa ja merovingien historia tarjosivat jokaiselle 1800-luvun alun lukijalle ja kirjoittajalle jotain: vahvaa uskonnollisuutta ja pyhimyksiä; sivilisaation lapsuuden; germaanisen vapauden; vahvoja soturikuninkaita ja nuorena kuolleita lapsikuninkaita; ideaaleja hallitsijoita ja turmeltuneita kuninkaallisia. Toisin sanoen, murroshetken Euroopan historiassa.

Erja Simuna: ”The many faces of a conflict: representations of the 1981 Northern Irish hunger strike in international press”. Lectio praecursoria 25.2.2017

Nälkälakon uutisointi tarjoaa paljon mielenkiintoisia esimerkkejä poikkeavista käsityksistä. Tulkinnat tapahtuneesta vaihtelivat: yhden mielestä kyseessä oli yksittäisen terroristin teko, kun taas toinen piti sitä kauan jatkuneen konfliktitilanteen viimeisimpänä käänteenä.

Laura Tarkka-Robinson: ”Rudolf Erich Raspe and the Anglo-Hanoverian Enlightenment.” Lectio praecursoria 28.1.2017.

Raspe liked to imagine himself as an intermediary who encouraged closer cooperation between Britain and Hanover. As such, he is a prime example of a cultural mediator, working in the interface of national cultures which he was at the same time both bringing closer together and making more distinct from one another.

Olli Kleemola: ”Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941–1945”. Lectio Praecursoria 17.12.2016.

VTM Olli Kleemolan poliittisen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941–1945” tarkastettiin Turun yliopistossa 17.12.2016. Vastaväittäjänä toimi tutkijatohtori Ville Kivimäki (Tampereen yliopisto) […]

Kaisa-Maria Pihlava: ”The Authority of Women Hosts of Early Christian Gatherings in the First and Second Centuries C.E.” Lectio praecursoria 19.11.2016.

Tutkimukseni lähtökohtana oli kymmenisen varhaiskristillistä tekstiä, joissa lyhyesti mainitaan naisia, joiden kodeissa varhaisia kristittyjä kokoontui tai mahdollisesti kokoontui. Väitöskirjani aiheena oli siis naiset, joiden kodeissa varhaiset kristityt kokoontuivat, ja erityisesti näiden naisten auktoriteetti. Aluksi tutkin varhaiskristittyjen yhteisöjä, jotka muodostivat toimintaympäristön näille naisille. Tutkimuksessani tulin siihen tulokseen, etteivät varhaisimpien kristittyjen yhteisöt ehkä olleet yleisesti ottaen sellaisia tasa-arvoisuuden tyyssijoja, jollaisina ne joskus halutaan nähdä esimerkiksi Apostolien tekojen kuvausten vaikutuksesta. Sen sijaan todennäköisemmältä vaikuttaa, että varhaisimmasta kristinuskosta lähtien kodeissa kokoontuvat yhteisöt olivat hierarkkisia yhteisöjä.

Juha-Matti Granqvist: ”Helsingin porvaristo Viaporin rakennuskaudella (1748–1808).” Lectio praecursoria 26.11.2016.

Uuden ajan alun porvaristo koostui niistä liikemiehistä, joilla oli pormestarin ja raadin lupa harjoittaa ammattiaan kaupungissa. Tämä joukko käsitti kirjavan elinkeinojen meren, suurista tukkukauppiasta käsityöläismestarien, merikapteenien, ravintolanpitäjien ja teurastajien kautta aina viinaa keittäviin pienporvareihin. Tutkijat, jotka ovat lähestyneet porvaristoa, ovat kuitenkin olleet kiinnostuneita ennen kaikkea sen ”johtavista miehistä” eli suurkauppiaista. Kauppiaseliitin lisäksi tutkijoiden kiinnostusta on vetänyt hieman hillitymmin puoleensa myös käsityöläistö. Pahasti varjoon on jäänyt porvariston kolmas pääryhmä eli pienporvarit: kaupunkien pikkuliikemiehet, suolan, tupakan ja silakan kaupustelijat, viinankeittäjät ja kapakoitsijat, ajurit ja ravintolanpitäjät.

Tea Holm: ”Spiritualismin muotoutuminen Suomessa – Aatehistoriallinen tutkimus.” Lectio praecursoria 25.11.2016.

Tutkimukseni tarkastelee spiritualismin muotoutumista Suomessa 1800-luvun puolivälistä alkaen aina nykypäivään asti. Spiritistiset ilmiöt, jotka vaikuttivat spiritualistisen liikkeen syntymiseen, saapuivat Suomeen niinkin varhain kuin 1850-luvulla pöytätanssi-ilmiön muodossa. Vuosien myötä huomasin spiritualismin vahvat yhteydet yleishenkisyyteen tai nykyhenkisyyteen, mitä kautta saatoin liittää työn laajempaan kontekstiinsa, joka oli samaan aikaan hyvin ajankohtainen.

Sari Aalto: ”Medisiinarit, ammattiin kasvaminen ja hiljainen tieto. Suomalaisen lääkärikoulutuksen murroksen vuodet 1933–1969”. Lectio Praecursoria 11.11.2016.

Tutkimus osoittaa, että lääkärin ideaali rakentui vuosisadan alkupuoliskolla ajatukselle vapaasta ammatinharjoittajasta, työn kutsumusluonteesta ja humanistisen sivistyksen merkityksestä lääkärille. Sodan jälkeen ideaalia luonnehti ammatillinen ja lääketieteellinen osaaminen. Taustalla olivat uudet keinot parantaa sairauksia ja kasvava erikoistuminen. Suuntaus sysäsi sivuun kutsumusajattelun, johon palattiin 1950-luvun jälkipuoliskolla.

2016/5
Nationalistinen ja kansainvälinen 1800-luku

Olli Turunen: ”The Emergence 
of Intangible Capital: Human, Social, and Intellectual Capital in Nineteenth Century British, French, and German Economic Thought.” Lectio praecursoria 22.4.2016.

Tässä lektiossa pyrin kytkemään aineettoman pääoman käsitettä koskevan 1800-luvun keskustelun sellaisiin sekä menneisyyden että lähihistorian ilmiöihin, joita käsittelevässä tutkimuksessa inhimillinen, sosiaalinen ja aineeton pääoma olivat tai ovat edelleen keskeisen tärkeitä käsitteitä.

Reima Välimäki: ”The Awakener of Sleeping Men. Inquisitor Petrus Zwicker, the Waldenses, and the Retheologisation of Heresy in Late Medieval Germany”. Lectio praecursoria 8.10.2016.

Kun tutkii historiallista uskonnollista vainoa, toivoo, ettei tutkimuksella olisi kovin paljoa sanottavaa nykyajalle. Näin siitäkin huolimatta, että akateemiselta tutkimukselta edellytetään yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Mieluiten tutkisin keskiajan harhaoppisten vainoa menneisyyden ilmiönä, ilman että tutkimusaiheeni kommentoisi nykypäivän ongelmia. Valitettavasti näin ei ole.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Henna-Riikka Pennanen: ”Material, Mental, and Moral Progress: American conceptions of civilization in late 19th century studies on ‘things Chinese and Japanese’”. Lectio praecursoria 7.2.2015.

Suurimman jakolinjan asiantuntijat vetivät aasialaisen ja länsimaisen sivilisaation välille. Aasialainen sivilisaatio oli läpikotaisin konfutselainen, kollektivistinen, epätasa-arvoinen ja jälkeenjäänyt. Läntinen sivilisaatio, ja erityisesti sen amerikkalainen sivuhaara, sen sijaan esitettiin kristillisenä, individualistisena, tasa-arvoisena, vapaana ja kansanvaltaisena.

2016/4
Munkkien rakkausrunoista Mishimaan ja mangaan: Poimintoja Japanin kirjallisuushistoriasta

Juha Sahi: ”Verkostot kaukaiseen itään. Suomen kauppasuhteet Japaniin 1919–1974.” Lectio praecursoria 19.3.2016.

Niin tuonti- kuin vientikaupassakin kehittyivät suomalaisten ja japanilaisten yhtiöiden väliset suhteet 1900-luvun alussa hallinneista epäsuorista verkostoista aina suoriin ja lopulta täysin välikäsistä vapaisiin välittömiin yhteistyösuhteisiin. Tämä kaupan verkostoissa realisoitunut evoluutio selittää pääosin kussakin yhteistyösuhteessa koetut onnistumiset ja epäonnistumiset sekä tarjoaa vankan perustan ymmärtää ulkomaankaupan tilastotietojen havainnollistamaa kaupan arvon ja määrän kehitystä.

Maiju Wuokko: ”Markkinatalouden etujoukot: Elinkeinoelämän valtuuskunta, Teollisuuden keskusliitto ja liike-elämän poliittinen toiminta 1970–1980-lukujen Suomessa”. Lectio praecursoria 30.9.2016.

Vielä jokunen vuosikymmen sitten kilpailukyky ja kipeät leikkaukset kuuluivat pääasiassa yritysjohtajien sanavalikoimaan. Nyt ne soljuvat itsestään selvästi myös poliitikkojen huulilta. Mutta milloin ja miten politiikan yleinen kieli on alkanut käydä näin hyvin yksiin liike-elämän edustajien puheenparren kanssa?

Olga Sipola: ”Valamon luostarikirkkojen ikonisisustus 1700-luvulta 1800-luvun alkuun”. Lectio praecursoria 7.10.2016

Valamon luostarin muovautuminen ja integroituminen Laatokan ympäristöön ja oman paikan etsiminen venäläisessä kirkollisessa elämässä vei aikansa. Ikonit, jotka nyt ovat esillä Heinäveden pääkirkossa, kulttuurikeskuksessa ja muissa paikoissa, heijastavat vanhan Valamon luostarin näitä ponnistuksia.

Rami Mähkä: ”Something Completely Historical: Monty Python, History and Comedy”. Lectio praecursoria 17.9.2016

Monty Python ei keksinyt historian asettamista komedian kohteeksi ja naurunalaiseksi tekemiseksi, mutta heidän historialliset komediansa ovat epäilemättä vaikuttaneet siihen, miten historiaa ymmärretään. Huolellisesti rakennettujen epookkikuvausten ohella historia näyttäytyy heidän töissään usein triviana, vailla syvempää merkitystä. Mutta silloinkin komedia vetoaa katsojien historiatietoisuuteen.

Niko Kannisto: ”Vaaleanpunainen tasavalta? SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924.” Lectio praecursoria 21.5.2016.

FM, HM Niko Kanniston historian alaan kuuluva väitöskirja ”Vaaleanpunainen tasavalta? SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924” (White and Red Republic? SDP, Independence and the Question of National Unity 1918–1924) tarkastettiin 21.5.2016 […]

Veli Pekka Toropainen: ”Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623–1670.” Lectio praecursoria 14.5.2016.

Filosofian maisteri Veli Pekka Toropaisen väitöskirja ”Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623–1670″ tarkastettiin Turun yliopistossa lauantaina 14.5.2016. Vastaväittäjänä toimi professori Marko Lamberg (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen.  […]

Ella Viitaniemi: ”Yksimielisyydestä yhteiseen sopimiseen. Paikallisyhteisön poliittinen kulttuuri ja Kokemäen kivikirkon rakennusprosessi 1730–1786.” Lectio praecursoria 13.5.2016.

FM Ella Viitaniemen Suomen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Yksimielisyydestä yhteiseen sopimiseen. Paikallisyhteisön poliittinen kulttuuri ja Kokemäen kivikirkon rakennusprosessi 1730–1786” (Changes in the Political Culture and Local Community Shown in the Building Process […]

Marjo Liukkonen: ”Hennalan naismurhat 1918”. Lectio praecursoria 4.4.2016

Lähes 20 vuoden sisällissotakirjallisuuden harrastus sai minut ihmettelemään, miksi akateemista tutkimusta on tehty kaikesta muusta sisällissotaan liittyvästä, mutta Suomen suurin naismurha ei ole kiinnostanut ketään tieteentekijää. Aiheen kiehtovuutta lisäsi se, että kotikaupungissani Lahdessa Hennala on tabu. […] Aloitin tutkimukseni Kansallisarkistosta, jossa kävin läpi yli 13 000 vankikorttia, joiden tietoja vertailin Suomen sotasurmat -projektin 104:n Hennalassa teloitetun naisen listaan. Totesin, että vankikorteissa ei ollut ainuttakaan samaa nimeä kuin SSSP:n listalla. Naiset oli teloitettu ennen vankikorttien tekoa!

Richard Robinson: ”Waves of Excess: Drinking Cultures in Brighton 1880–1939”. Lectio Praecursoria 5.3.2016

Whether imbued with aspirational value or stained with the shame of insincere piety, alcohol could be adopted to a multitude of meanings and roles. Indeed, in the late nineteenth and early twentieth century – for much of the time period of this study – alcohol’s position in English society was more flexible and contested than ever before, and perhaps than at any time since.

Markus Kari: ”Suomen rahoitusmarkkinoiden murros 1980-luvulla – Oikeushistoriallinen tutkimus”. Lectio praecursoria 13.2.2016

Koko perinteinen rahoitusjärjestelmä murtui 1980-luvulla. Muutos kuitenkin tapahtui järjestyksessä, jossa oikeudelliset instituutiot laahasivat markkinoiden muutoksen perässä. Keinottelu ja markkinoiden väärinkäyttö oli mahdollista. Kun lisäksi esimerkiksi sisäpiirin tekemien kauppojen rangaistavuus ei ollut lain tasolla säädetty asia, oli perusteltua puhua kasinokapitalismista tai Suomen markkinoiden villistä idästä.

Alejandro Pedregal: Film & Making Other History: Counterhegemonic Narratives for a Cinema of the Subaltern. Lectio Praecursoria 17.6.2015

The focus in the fields of historical and biographical film practices is connected to the fact that this research is primarily orientated to these very realms of narrative and history-making. The interest in these practices is related to the massive effect that they have in forming, moulding, manipulating and legitimating our public historical thinking, as constant controversies around these types of productions prove.

Mikko Mattlar: ”Ei mitä hyvänsä rilutusta”. Populaarimusiikin tie legitiimiksi kulttuuriksi Helsingin Sanomissa 1950–1982. Lectio Praecursoria 10.6.2015.

Vuosina 1963-1968 Päivästä päivään -osaston iskelmä- ja poppalstoja toimittivat parikymppiset toimittajat, jotka pitivät HS:n lukijoita ajan tasalla popmaailman tapahtumista ja saattoivat samalla painottaa, että kitarayhtyeiden esiintymisissä on kyse muustakin kuin lavalla riehumisesta ja yleisön tarkoituksellisesta saattamisesta hysteriaan. Kirjoittaminen oli niin aktiivista, että popmusiikin tapahtumista ja sen muotien vaihtumisista oli mahdollista pysyä ajan tasalla pelkästään Helsingin Sanomia lukemalla.

Kalle Kuusniemi: ”The Voice of Confessionalism and Inter-Lutheran Relations : The Influence of the Missouri Synod in the Baltic and Ingrian Lutheran Churches, 1991-2001”. Lectio Praecursoria 6.6.2015.

Luterilaisten olisi hyvä olla tietoisia siitä, että erityisesti moni amerikkalainen luterilainen on omaksunut idean, että luterilaiset kilpailevat keskenään ja joskus jopa pyrkivät kampittamaan toisiaan. Tämä asenne heijastunee luterilaisten väleihin myös muualla kuin Yhdysvalloissa.

KAI VARSIO: ”POSTIMERKIT MERISOTATAIDON DOKUMENTTEINA, BRITANNIAN JA SAKSAN LAIVASTOJEN VARUSTELU MAAILMANSOTIEN VÄLISENÄ AIKANA.” LECTIO PRAECURSORIA 11.6.2015.

Kommodori (evp) Kai Varsion väitöskirja ”Postimerkit merisotataidon dokumentteina. Britannian ja Saksan laivastojen varustelu maailmansotien välisenä aikana.” tarkastettiin 11.6.2015 Maanpuolustuskorkeakoulussa. Vastaväittäjinä väitöstilaisuudessa toimivat professori, eversti Pasi Kesseli Maanpuolustuskorkeakoulusta ja filosofian maisteri, […]

Tuula Pere: ”Suojattu, suvaittu vai sanktioitu sananvapaus? Oikeushistoriallinen tutkimus 1960- ja 1970-lukujen yhteiskunnallisen ja kulttuurisen murroksen vaikutuksesta suomalaisen sananvapauden rajoihin joukkoviestinnässä”. Lectio praecursoria 12.6.2015.

Ihmisen historia on samalla sananvapauden historiaa. Sananvapaudesta on taisteltu, sitä on puolustettu ja sitä on käytetty vaihtelevalla menestyksellä länsimaisen yhteiskunnan ja kulttuurin eri käänteissä. Sananvapaus on ollut kahlittunakin tehokas vallankäytön väline. Suurinta valtaa ovat kuitenkin usein käyttäneet ne, joilla on ollut mahdollisuus määritellä sananvapauden rajoja sekä sitä, mitkä asiat pääsevät julkisuuteen ja miten ja kenen toimesta niitä käsitellään.

Outi Vuorenrinne: ”Nutturat löystymässä. Kirjavalinnan liberalisoituminen Suomen yleisissä kirjastoissa 1960- ja 1970-luvuilla”. Lectio praecursoria 12.6.2015.

”Kirjasto, tuo suomalaisen yhteiskunnan suurin tasa-arvosaavutus” — tämä juhlallinen ingressi Aamulehden Tapahtumakalenteri -palstalla kehottaa kyllä menemään kirjastoon, mutta ei sanataiteen äärelle, vaan kuuntelemaan ajankohtaista puutarhanhoitoesitelmää ja tutustumaan taidenäyttelyyn. Kirjasto on galleria ja paikka, missä oppii kasvien lannoituksen. Yhtäkaikki, pysäyttävää tässä ingressissä on se itsestäänselvyys, jolla tasa-arvo liitetään nykyiseen kirjastolaitokseen riippumatta siitä, mihin huomio kohdistetaan sen seinien sisällä.