Lectio praecursoria

Jeanette Lindblom: ”Women and public space: Social codes and female presence in the Byzantine urban society of the 6th to the 8th centuries”. Lectio praecursoria 27.4.2019.

Forskningens tematik kom slutligen att avgränsas till kvinnornas relation till det offentliga rummet, såväl i ideologisk som konkret bemärkelse. I min avhandling undersöker jag först det ideologiska ramverk som det tidigbysantinska samhället ställde upp och hur det påverkade kvinnornas aktiviteter och närvaro i den offentliga sidan av samhället.

Reetta Eiranen: ”Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä.” LECTIO PRAECURSORIA 14.6.2019.

FM Reetta Eirasen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä” tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 14.6.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Tiina Kinnunen […]

Terhi Leppäaho: ”Kiitosta kiinnostavimmalle kirjallisuudelle. Suomessa myönnettävät kirjallisuuspalkinnot ja niistä tuotettu kirjallinen julkisuus lehdistössä 1970–2000”. Lectio praecursoria 14.12.2019.

Kirjallisuuspalkinto edustaa henkilökohtaisesti omaan ammattikuvaan vaikuttavia asioita: taloudellisesti tavoiteltavaa palkkiota, tunnustusta omasta työstä tai kirjailijakenttää kategorisoivaa palkintoa, joka erottelee kirjailijoita hierarkkisesti. Kirjallisuuspalkinnot saavat merkityksensä lehdistön tuottamassa kirjallisessa julkisuudessa, jolloin kirjallisuuden arvo määrittyy suoraan verrannollisesti sille suotavan palstatilan kautta.

Richard Brander: ”Finland och den tidiga västintegrationen. Hjalmar J. Procopé och Europarörelsen 1948–1954.” Lectio praecursoria, 12.4.2019.

Politices magister Richard Branders avhandling i politisk historia ”Finland och den tidiga västintegrationen. Hjalmar J. Procopé och Europarörelsen 1948–1954” framlades för offentlig granskning vid Helsingfors universitets statsvetenskapliga fakultet 12 april […]

Mia Lempiäinen-Avci: ”Plant remains in archaeology – A multidisciplinary approach to cultivation, consumption, trade and migration of economic plants in Southern Finland AD 1000–1900”. Lectio praecursoria 16.3.2019.

Arkeologinen ja biologinen aineisto yhdessä toimivat erinomaisena lähtökohtana menneisyyden tutkimukselle, sillä makrofossiilien avulla voidaan tutkia esimerkiksi viljelyn historiaa, hyötykasvien käyttöä, kaupankäyntiä, ruokavaliota tai menneisyyden luonnonympäristöä. Lisäksi makrofossiileja voi käyttää aineistona esimerkiksi 14C-radiohiiliajoituksissa, geneettisessä tutkimuksessa sekä isotooppianalyyseissä.

Maria Rantala: ”Ylös, ulos ja lenkille! Suomalaiset kuntoliikuntajärjestöt ja liikuntakampanjajulisteet vuosina 1941–2010”. Lectio praecursoria 12.1.2019

Osallistun liikunnan edistämiseen liittyvään keskusteluun tutkimalla kuntoliikuntajärjestöjen toimintaa ja niiden tuottamien kampanjamateriaalien sisältöjä vuosien 1941–2010 väliseltä ajalta. Teen näkyväksi sitä, mitä nämä järjestöt ovat tehneet liikunnan edistämisen saralla ja millaista mielikuvaa ne ovat liikunnasta ja liikkumattomuudesta pyrkineet suomalaisille välittämään.

Lauri Viinikkala: ”Digitaalisia valheita vai historiallista tietoa? Aineellisen todellisuuden, kerronnan ja historiallisen tiedon suhde yhdistetyn todellisuuden teknologiaa hyödyntävissä menneisyyden esityksissä”. Lectio praecursoria 26.1.2019

Yhdistetyn todellisuuden teknologialla on muista esitystavoista selkeästi poikkeava suhde menneisyyttä koskevan tiedon välittämiseen – ja tuottamiseen. Teknologiassa ja sen osa-alueista erityisesti lisätyssä todellisuudessa aineellisella todellisuudella – aistittavalla maailmalla, menneisyyden autenttisilla jäännöksillä – on aivan keskeinen asema.

Tuija Kirkinen: ”Between skins – Animal Skins in the Iron Age and historical burials in eastern Fennoscandia”. Lectio praecursoria 5.4.2019.

Turkisten vaatekäyttö on aikoinaan mahdollistanut nykyisen Suomen alueen ja koko pohjoisen Euraasian asuttamisen. Oma tutkimukseni keskittyy kuitenkin huomattavasti myöhäisempään aikaan eli rautakauteen ja keskiaikaan, jolloin kudotut villavaatteet olivat jo pitkälti korvanneet turkikset ainakin eteläisen Suomen alueella. Turkiksilla oli kuitenkin edelleen suuri merkitys nimenomaan talvivaatteina sekä suojaamaan tuulelta ja vedeltä.

Otto Latva: ”The Giant Squid: Imagining and Encountering the Unknown from the 1760s to the 1890s”. Lectio Praecursoria 2.3.2019.

Erilaisten merieläinten kirjo viimeisten vuosisatojen aikana julkaistujen kulttuurintuotteiden joukossa on valtava. On kuitenkin joitain selkeästi erottuvia eläimiä, joita esimerkiksi populaarikulttuuri ja julkinen keskustelu ovat ruotineet tavanomaista enemmän. Erityisesti valtamerten suurissa syvyyksissä asustavat jättiläiskalmarit ovat herättäneet huomiota 1800-luvun lopulta näihin päiviin saakka.

Aaro Sahari: ”Valtio ja suurteollisuuden synty: laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918–1954.” Lectio praecursoria 15.12.2018.

FM Aaro Saharin väitöskirja : ”Valtio ja suurteollisuuden synty: laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918–1954” tarkastettiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 15.12.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Jari Eloranta, Helsingin yliopisto, ja […]

Tero Toivanen: ”Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan – Tervakapitalismi, yhteisvauraus ja sosioekologinen mullistus 1800-luvun Kainuussa.” LECTIO PRAECURSORIA 16.11.2018.

FM Tero Toivasen väitöskirja ”Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan – Tervakapitalismi, yhteisvauraus ja sosioekologinen mullistus 1800-luvun Kainuussa” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 16.11.2018. Vastaväittäjänä toimi Emeritusprofessori Yrjö Haila, Tampereen yliopisto, ja […]

Asta Kihlman:  ”Kolme tutkielmaa sukupuolesta. Identiteettipolitiikka Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin ja Ellen Thesleffin taiteessa.” Lectio  praecursoria  24.11.2018. 

FM Asta Kihlmanin taidehistorian väitöskirja ” Kolme tutkielmaa sukupuolesta. Identiteettipolitiikka Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin ja Ellen Thesleffin taiteessa” tarkastettiin Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 24.11.2018. Vastaväittäjänä toimi dosentti Leena-Maija Rossi, […]

Riikka Taavetti: Queer Politics of Memory: Undisciplined Sexualities as Glimpses and Fragments in Finnish and Estonian Pasts. Lectio Preacursoria 5.10.2018

VTM, FM Riikka Taavetin väitöskirja Queer Politics of Memory: Undisciplined Sexualities as Glimpses and Fragments in Finnish and Estonian Pasts tarkastettiin Helsingin yliopistossa 5.10.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Tone Hellesund (Bergenin yliopisto) ja kustoksena professori Pauli Kettunen (Helsingin yliopisto).

Tiina Ikonen: ” Suomalainen virolainen tarina. Sofi Oksasen Puhdistuksen henkilöhahmojen rakentaminen, ilmentäminen ja tulkinta puvustuksen avulla suomalaisissa näyttämö- ja elokuvasovituksissa.” Lectio praecursoria 9.11.2018.

KM Tiina Ikosen väitöskirja ”Suomalainen virolainen tarina – Sofi Oksasen Puhdistuksen henkilöhahmojen rakentaminen, ilmentäminen ja tulkinta puvustuksen avulla suomalaisissa näyttämö- ja elokuvasovituksissa tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 9.11.2018 . Vastaväittäjänä […]

Seija Niemi: ”A Pioneer of Nordic Conservation: The Environmental Literacy of A. E. Nordenskiöld (1832–1901)”. Lectio praecursoria 1.9.2018.

Tutkimusmatkoillaan Nordenskiöld teki havaintoja ihmisen luonnossa aikaansaamista tuhoista ensimmäisestä vuonna 1858 tehdystä tutkimusmatkastaan lähtien. Hän kertoi havainnoistaan muistiinpanoissaan ja julkaisuissaan. Hän oli ympäristölukutaitoinen ihminen.

Petteri Norring: Eli F. Heckscher, Eino Jutikkala ja pohjoismainen yhteiskuntahistoria. Lectio praecursoria 15.6.2018.

FM Petteri Norringin väitöskirja ”Eli F. Heckscher, Eino Jutikkala ja pohjoismainen yhteiskuntahistoria” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 15.6.2018. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Anna Sivula (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Juha Siltala. Väitöskirja on […]

Lasse Lehtonen: ”March from the Age of Imitation to the Age of Creation”: Musical Representations of Japan in the Work and Thought of Shinkō sakkyokuka renmei, 1930–1940. Lectio praecursoria 20.4.2018.

In my doctoral dissertation, I wanted to examine music and composers against the complex situation in prewar Japan, and also critically re-inspect the history of Western art music composition in Japan. More precisely, my research focuses on the study of what I call — and composers of the time called — ”Japanese-style composition”.

Katariina Parhi: ”Syntyneet poikkeaviksi: Psykopatiadiagnoosin historiasta Suomessa.” Lectio praecursoria 16.6.2018.

Filosofian maisteri Katariina Parhin aate- ja oppihistorian väitöskirja ”Syntyneet poikkeaviksi: Psykopatiadiagnoosin historiasta Suomessa” tarkastettiin 16.6.2018 Oulun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Elizabeth Lunbeck (Harvardin yliopisto) ja kustoksena professori Petteri Pietikäinen (Oulun yliopisto).   Arvoisa kustos, […]

ELINA VIRTANEN: ”SCHWESTER, LOTTA JA MAANPETTURI. RUTH MUNCKIN (1886–1976) MUISTOT JA TULKINNAT ELÄMÄNSÄ KULUSTA.” LECTIO PRAECURSORIA 5.5.2018.

Väitöskirjatutkimuksessani Schwester, lotta ja maanpetturi. Ruth Munckin (1886—1976) muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta tarkastelen Ruth Munckin muistojen kautta yksilön historiallisen muistin rakentumista ja Suomen historiakulttuurisia muutoksia 1920—luvulta 1970-luvulle. Kysyn, miten Munck eri aikoina muisteli ja tulkitsi toimintaansa ja rooliaan jääkärien, lottien ja suomalaisten SS-miesten parissa. Lisäksi otan tarkasteluun Munckin saaman maanpetostuomion — hänen kuulustelunsa, oikeudenkäyntinsä ja vankeusaikansa.

VIRPI SIITONEN: ”PUOLUEET KIRKKOA VALTAAMASSA ? – SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON JA YHTEISKUNNAN VÄLISET SUHTEET FORSSAN, MERIJÄRVEN JA VIHDIN SEURAKUNTAVAALIEN 1970, 1974 JA 1978 VALOSSA.” LECTIO PRAECURSORIA 7.4.2018.

Länsimaisen yhteiskunnan keskeisiä arvoja on demokratia. Kirkko on osa yhteiskuntaa, joten sen hallintoon kohdentuvat samat demokratiavaatimukset kuin muihin yhteiskunnan instituutioihin. Kirkon omaksuman edustuksellisen demokratian mukaan sen hallinnossa ovat papit ja maallikot. Kuten 1970-luvulla, aihe kiinnostaa vieläkin.

ANDERS BLOM: ”TALOUDELLISET ETURYHMÄT POLITIIKAN SISÄPIIRISSÄ. TUTKIMUS LIIKE-ELÄMÄN POLIITTISESTA VAIKUTTAMISESTA KOLMIKANTAISESSA SUOMESSA 1968–2011.” LECTIO PRAECURSORIA 6.4.2018.

Olen tutkinut Suomen liike-elämän pyrkimyksiä vaikuttaa EU-jäsenyyteen ja jäsenyyteen valuutta- ja talousunionissa. Tavoitteena on ollut ymmärtää aikaisempaa paremmin, minkälainen poliittinen systeemi meillä on. Tutkimuksessa verrataankin poliittisen vaikuttamisen oloja ennen jäsenyyttä ja sen jälkeen. Tulemme niin lähelle tätä päivää, vain kahden vaalikauden päähän, että aikajänne on kiehtova.

Oula Seitsonen: ”Digging Hitler’s Arctic War: Archaeologies and Heritage of the Second World War German Military Presence in Finnish Lapland”. Lectio praecursoria 2.3.2018.

Tämä väitöskirja esittää yhden luonnoksen Lapin toisen maailmansodan aikaisiin kohteisiin liitetyn synkkyyden sävyjen tarkastelemisesta. On huomionarvoista, että edes sellaiset suoraan inhimillisiin kärsimyksiin ja vapaudenriistoon liittyvät kohteet kuin vankileirit eivät välttämättä näyttäydy yhtä synkkinä kaikille tarkastelijoille. Perinnön synkkyyden vivahteet näyttävätkin riippuvan suuresti henkilökohtaisesta taustasta ja suhteesta kohteisiin sekä niihin liittyvään sisäpiiritietoon.

Risto Reuna: ”’Ei tullutkaan vallankumousta’ – sotasukupolvi, joka esti kansandemokratian. Äärivasemmiston kesäkuun 1946 offensiivi ja metallityöväen työpaikkavastarinta”. Lectio praecursoria 23.2.2018.

Kansandemokratian muuntokaavassa ensimmäinen tehtävä oli hajottaa SDP ja kääntää se oppositionsa avulla itäohjaukseen ja neuvottelemaan yhtymisestä SKDL:ään. Äärivasemmiston suunnitelma karahti odottamatta kiville ensin kesällä 1945 Metalliliitossa, joka säilyi poikkeuksellisesti sodanaikaisen johtonsa käsissä, ja loppukeväällä 1946 SAK:ssa, jonka määräysvalta jäi saavuttamatta.

Seija Johnson: ”I den folkliga modedräktens fotspår. Bondekvinnors välstånd, ställning och modemedvetenhet i Gamlakarleby socken 1740–1800”. Lectio praecursoria 9.3.2018.

Tutkimuksessa määritetään Kokkolan pitäjän talonpoikaisnaisten muotitietoisuus ja pukeutumisen tapa. Vertaamalla Kokkolan pitäjän talonpoikaisnaisten perukirjojen vaateluetteloista muodostuvaa kokonaiskuvaa heidän pukeutumisestaan Kokkolan kaupungin porvarisrouvien vaateluetteloihin voi määrittää talonpoikaisnaisten käyttämän kaksiosaisen röijypuvun kansanomaiseksi muotipuvuksi. Talonpoikaisnaiset seurasivat muotia ja loivat sitä ylellisyysasetusten asettamissa rajoissa myös itse.

Julia Dahlberg: ”Konstnär, kvinna, medborgare. Helena Westermarck och den finska bildningskulturen i det moderna genombrottets tid, 1880–1910”. Lectio praecursoria 3.3.2018.

Uppgiften att agera som samhällets samvete stod i centrum för Helena Westermarcks syn på konstnärens uppgift i samhället. Enligt henne var de epistemiska dygder som förknippades med en konstnär ett skarpt och kritiskt utvärderande intellekt men också ett öppet och känsligt sinne som var mottagligt för tillvarons mer gåtfulla och andliga sidor. Kombinationen av dessa två förmågor gjorde konstnären bättre rustade än någon annan att gå i spetsen för samhällets utveckling som en ”lärare, hjälpare och frälsare”.

Marja Silde: ”Poseeraamisia ja itsensä ylittämisiä. – Habituksen esteettinen muokkaaminen 1980-luvun Helsingin kaupunkikulttuurin murroksessa.” LECTIO PRAECURSORIA 27.1.2018.

Helsingin kaupunkikulttuurin murros osana laajempaa yhteiskunnallista murrosta tarkoitti toiminnan vähittäistä irtoamista keskus- ja valtiojohtoisista rakenteista. Ruumiita ”ylhäältä” organisoinut ja byrokraattiseen suunnitteluun luottanutta hyvinvointivaltion tiukkaa säännöstöä ja normitusta alettiin hiljalleen purkaa. Kaupunkilaisten omaehtoinen toiminta alkoi synnyttää tapahtumia, jotka mahdollistivat kokea uudenlaisia intensiteettejä ja yllättäviä sekä luovuutta ruokkivia kohtaamisia.

Sanna Joska: “Augusti filii et filiae: The Role of Antonine Offspring in Negotiations of Roman Imperial and Local Power.” LECTIO PRAECURSORIA 13.1.2018.

In my doctoral dissertation I have studied precisely this question of power and its representation through children in the context of Roman imperial society. I have analysed the use of the children of one Roman imperial family, the Antonine dynasty, in the power discourses of the Roman Empire. The Antonine family ruled the empire from the year 138 until 192, from Antoninus Pius to Commodus. The question that I set to answer is how social power and status were redefined and negotiated in acts of public representation.

Riina Turunen: ”Velka, vararikko ja tuomio. Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa”. Lectio praecursoria 1.12.2017.

Väitöskirjani on yksi askel eteenpäin yrityksessä tuottaa tutkimustietoa suomalaisesta maksukyvyttömyydestä ja ymmärtää sitä paremmin. Se sai alkunsa kysymyksestä, onko suomalaisten suhde vararikkoon ollut aina yhtä ambivalentti ja kivulias kuin nykyään. Päätin keskittyä tarkastelemaan maksukyvyttömyyttä suomalaisissa kaupungeissa esiteollisen ja teollisen aikakauden murroskaudella 1800-luvulla.

2017/4
Materiaalinen 1800-luku, osa II

Johanna Skurnik: ”Making Geographies: The Circulation of British Geographical Knowledge of Australia, 1829–1863”. Lectio praecursoria 25.11.2017.

Olen väitöskirjassani tutkinut, kuinka tiettyjen brittitoimijoiden ryhmät osallistuivat Australian mannerta koskevan tiedon tuottamiseen 1800-luvun keskivaiheilla. Tutkimukseni näkökulma on ajankohtainen ja nykyhetken kannalta kiinnostava, sillä kysymykset siitä, kuinka ymmärrykset globaalisti tunnustetuista ”tosiasioista” ovat syntyneet, ovat läsnä monien nykypäivän ilmiöiden kohdalla.